Ahdistuksen vaikutus aivoihin: uupumuksen labyrintti

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Gema Sánchez Cuevas

Kirjoittanut Valeria Sabater

Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

Ahdistuksella on suuri vaikutus aivoihin. Kortisoli, adrenaliini ja noradrenaliini laittavat meidät hälytys- ja puolustustilaan. Mielellä ei kestä kauaa tulla irrationaalisten ajatusten valloittamaksi. Pelko tulee kutsumatta ja halvaannuttaa. Muut tunteet tulevat pimentämään täysin todellisuutemme kuten kylmä ja kuuton yö. Rehellisesti sanottuna ei ole olemassa monia muita psykologisia mielentiloja, joista voi tulla yhtä voimakkaita kuin ahdistuksesta.

Demografiset tutkimukset kertovat meille paljon ja näyttää siltä, että on monia ihmisiä jotka elävät kroonisen ahdistuksen kanssa. He eivät pysty näkemään, että on myös toinen tapa tuntea ja nähdä tie todellisuuden läpi ja prosessoida se. He antavat raivoavan ahdistuksen härän piiskata heitä, eivätkä he tiedä mitä tehdä.

Mutta on myös ihmisiä, joilla on tilanteellinen ahdistushäiriö. Siihen sisältyy asioita kuten julkisen puheen pitämistä, työhaastatteluja, kokeita tai jopa ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa olemista. Nämä ovat asioita, jotka saattavat saada aivot nostamaan punaisen vaaraa ilmaisevan lippunsa.

“Et voi halvaantua epäonnistumisen pelosta tai et tule koskaan ponnistelemaan.”

-Arnold Schwarzenegger-

Olemme kaikki käsitelleet ahdistusta jossakin vaiheessa elämää, se on ihmisen luonnollinen reaktio. Oikeina annoksina se voi jopa auttaa työntämään meitä eteenpäin kohti tavoitteitamme. Ongelmana on se, että se voi riistäytyä täysin käsistämme. Ei kestä kauaa, kunnes se ottaa hallinnan elämästä, toisinaan jopa meidän itse tajuamatta sitä. Kun niin tapahtuu, se vääristää kaiken ja tekee kaikesta sekavaa aivan kuten Wassily Kandinskyn maalaukset.

Ahdistuksen vaikutus aivoihin

Jos haluat todella ymmärtää ahdistuksen vaikutuksen aivoihin, tulee sinun ensin tietää yksi asia. Sinun tulee tietää kuinka erotat sen stressistä. Stressi esimerkiksi liittyy fysiologiseen prosessiin, joka alkaa eri ulkoisten tekijöiden takia. Toisin sanoen sitä aiheuttaa aina jokin erityinen asia. Se voi olla työpainetta, liian monia tehtäviä asioita, ongelmia kotona ja niin edelleen… Se periaatteessa ilmestyy silloin kun olet tietoinen siitä, että “sinulla ei ole voimavaroja” kaikkien tällaisten ärsykkeiden käsittelemiseksi.

Ahdistus puolestaan on paljon monimutkaisempi. Se on joskus stressin aiheuttama sivutuote, mutta on myös monia hetkiä, jolloin koemme sitä tietämättä miksi. Se kumpuaa jostakin sisältä. Se on jotakin sellaista, joka ilmaantuu uudestaan ja uudestaan rankkoina aikoina. Se on fysiologinen vastaus, joka saa meidät juoksemaan uhkaa karkuun tai taistelemaan sitä vastaan (oli se sitten todellinen uhka tai ei).

Tämä on se tapa, jolla ahdistus eroaa stressistä. Se myös tekee sen hallitsemisesta paljon hankalampaa sen takia mitä aivoissa tapahtuu kun koemme sitä. Aiomme nyt kaivautua syvemmälle aiheeseen.

Mantelitumake

Mantelitumake on pieni rakenne aivojen takaosassa. Se on osa, joka prosessoi ja tulkitsee kaikkia aistihavaintoja, joita ympäristöstä tulee. Se on myös se osa aivoja, joka hälyttää niitä uhasta tai jostakin vaarallisesta, jolta meidän täytyy suojautua. Se on periaatteessa meidän vaistomainen (ja toisinaan irrationaalinen) aistimme, joka tunnistaa tavallisimmat pelot kuten hämähäkit, pimeän, korkeat paikat ja niin edelleen…

Hippokampus

Hippokampus on se osa aivoja, joka liittyy henkiseen muistiin. Jos ahdistuksella on pitkittynyt, voimakas vaikutus aivoihin, on tämä yksi niistä osista, joka tuntee sen vaikutukset eniten. Se muuttuu pienemmäksi, mikä tuo mukanaan monia vakavia sivuvaikutuksia. Muistinmenetys, keskittymisvaikeudet ja jopa traumaperäinen stressi ovat hyvin yleisiä tällaisen ongelman kanssa. Viimeinen on hyvin yleinen pahoinpideltyjen lasten keskuudessa. Heillä on jatkuvan pelon, ahdistuksen ja vaarassa olemisen tunne.

Itse asiassa vain muutama kuukausi sitten Neuron -lehti julkaisi äärimmäisen mielenkiintoisen ja toiveikkaan tutkimuksen. Tutkijat havaitsivat, että ahdistuksesta vastuussa olevat solut sijaitsevat oikeastaan kaikki hippokampuksessa. Nyt he toivovat voivansa käyttää sitä kehittääkseen parempia lääkkeitä tämän ongelman hoitamiseksi.

Kortisoli, noradrenaliini ja adrenaliini

Levottomuus, hälytystila, lihasjännitys ja takykardia ovat vähäisten aivojen välittäjäaineiden sivuvaikutuksia. Ahdistuksen vaikutus aivoihin tulee täysin erehtymättömästä (ja pelätystä) kortisolin, noradrenaliinin ja adrenaliinin yhdistelmästä. 

Mantelitumake tunnistaa ensin vaaran ja sitten nämä aivojen välittäjäaineet saavat meidät reagoimaan. Aivomme haluavat suojella meitä joko juoksemalla karkuun tai reagoimalla jollakin muulla tavalla. Yksi tapa on pumpata lisää verta lihaksiin. Se nopeuttaa sydämensykettä ja tuo enemmän ilmaa keuhkoihin.

Tämä hälytystila voi tietenkin olla todella hyödyllinen, niin kauan kuin uhka on “todellinen”. Mutta jos se ei ole, ja aktivoimme jatkuvasti tämän fysiologisen prosessin, on se hetki jolloin ongelmat alkavat. Meille kehittyy ruoansulatusongelmia, päänsärkyä, kohonnutta verenpainetta sekä aivoverisuoniongelman riski.

Mitä voit tehdä sen suhteen, mikä ahdistuksen vaikutuksella on aivoihin

Kuten mainitsimme alussa, ahdistus on fysiologinen vastaus. Joten ei riitä, että sanomme vain itsellemme “rauhoitu, kaikki tulee menemään hyvin”. Jos aivomme päättävät että jokin on vaarallista, tämän järkeily ei tule auttamaan paljoakaan. Siitä syystä on tärkeää aloittaa asioiden fysiologisella, ruumiillisella puolella.

• Vakuuta kehosi siitä, että vaaraa ei ole. Kuinka? Tee rentoutumisharjoituksia kuten syvähengitystä. Laita kehosi “paussille”, jotta aivosi hidastuvat myös.
• Hyödynnä ahdistusta. Sen hallitseminen ei ole kiinni tahdonvoimasta. Et saa tätä psyko-fysiologista todellisuutta vain katoamaan aivoistasi. Sinun tulee selvitä siitä ja hyödyntää kaikkea sen sinulle antamaa. Taiteelliset terapiat ovat hyvä tapa auttaa sinua visualisoimaan se ja oikeasti saavuttamaan sen. Keramiikka ja maalaus ovat kaksi parasta taidemuotoa muodon antamiseksi ahdistuksellesi. Ne voivat muuttaa kauhean hirviön paljon pienemmäksi, vähemmän pelottavammaksi ja hallittavammaksi olennoksi.
• Uudet tavat, uudet rutiinit. Jonkin päivittäisen rutiinin eri lailla tekemisellä on potentiaalia muuttaa kaikki. Kävelylle meneminen, konsertissa käyminen joka viikko, uusien ihmisten tapaaminen, joogatunnille ilmoittautuminen… Kaikki nämä asiat saattavat muuttaa aivojesi hälytysjärjestelmää ja saada sinut näkemään asiat eri tavalla.

Lopuksi haluamme sanoa, että älä epäröi käydä ammattilaisen luona, jos ahdistus alkaa ottaa vallan sinusta. Kukaan ei ansaitse elää pelon kanssa. Kenenkään ei pitäisi joutua elämään ikuisesti kroonisen ahdistuksen vankina, joka tekee elämästä todella paljon synkempää.