7 merkkiä siitä, ettei mielesi ole täysin kunnossa

Todellisuudessa emme voi puhua normaalista tai epänormaalista mielestä. Jos vaikka ajattelet asiaa, tietyssä paikassa ja ajassa jotain ”normaalina” pidettyä asiaa saatetaan toisessa paikassa ja ajassa pitää jopa patologisena. Ihmisen mieli ja käyttäytyminen ilmenevät monin eri tavoin, ja epätavallinen mielen käyttäytyminen ei välttämättä tarkoita, että jokin olisi pielessä.

Mutta siitä huolimatta on hyvä muistaa, että mieli voi myös heijastaa ongelmia ja/tai muuttua sairaaksi. Näin käy esimerkiksi silloin, kun joku kehittää itselleen ajatuksia ja käytöksiä jotka systemaattisesti vahingoittavat heitä itseään tai muita, tai jos heillä on vakavia vaikeuksia erottaa fantasia todellisuudesta.

Suurimmat vaikeudet ihmisten kanssa joilla on psykologisia ongelmia on siinä, että he eivät aina tiedä kärsivänsä mistään ongelmista. Yleisesti tässä on kyse käänteisestä parisuhteesta: mitä pahemmat ongelmat henkilöllä on, sitä vähemmän hän on tietoinen niistä. Näin on sen takia, että ongelman alkuperä löytyy mielestä, ja tämä sama mieli on myös se joka arvioi ongelmaa.

Siksi on todella tärkeää kiinnittää huomiota oireisiin. Oireet on usein määritelty eri ominaisuuksina tai käyttäytymisen ominaispiirteinä. Nämä eivät kuitenkaan ole lopullisia, mutta ne voivat viitata jonkun mielenterveydellisen ongelman olemassaoloon. Tässä artikkelissa puhumme seitsemästä eri mielenterveydellisestä ongelmasta.

Havaintokyky ja mielen ongelmat

Havaintokyky on kykyä kokea maailma aistien avulla: kuulo-, näkö-, tunto-, maku- ja hajuaistien avulla. Asianmukaisesti toimiva mieli kykenee havaitsemaan värit, hajut, muodot jne., niin kuin ne todellisuudessa ovat. Pienellä liikkumavaralla tietenkin. Meidän havaintojärjestelmämme on temppujen tekemisen asiantuntija, mutta se ei tarkoita, että mielellämme olisi jokin vakava ongelma. Määrittääksemme asian laidan, sen arvioimisessa vaikuttavatko nuo ”temput” elämäämme, on yksi johtolanka: tuottavatko ne ongelmia ja missä määrin?

Joskus mielemme havaitsee jotain, joka ei oikeasti ollut siellä. Näemme tai kuulemme jotain olematonta. Se koetaan aivan kuin todellisena tapahtumana, vaikka se ei sitä ole. Tällainen on yleistä esimerkiksi silloin, kun olemme yksin tai jossain vanhassa talossa: tällaisissa tilanteissa mielemme vahvistaa ärsykkeiden voimakkuuksia. Tämä kehittyy ongelmaksi silloin, kun tästä tulee jatkuvaa tai kun tästä tuotetut huolet kasvavat jättimäisiksi.

Ajatustesi organisoiminen

On ymmärrettävää, että meillä kaikilla on hajallaan olemisen hetkiä ja vaiheita. Me siirrymme yhdestä aiheesta toiseen, yhdestä aktiviteetista toiseen ilman minkäänlaista järjestystä. Stressi voi tehdä tästä kaaoksesta jopa vielä kaoottisempaa. Eli seurauksena on vain lisää stressiä.

Tästä ilmaantuu ongelmia silloin, kun mieli tulee hajanaiseksi ja sitä tapahtuu lähes jatkuvasti. Tämän kaltainen hajanaisuus viittaa kyvyttömyyteen seurata ajatusten tai keskustelun kulkua, siirtymisestä yhdestä ajatuksesta toiseen ilman minkäänlaista yhteyttä näiden kahden välillä.

Ajatustesi rajoittaminen

Ajatusten rajoittaminen viittaa levottomaan mieleen silloin, kun sillä on jotain tiettyjä ominaisuuksia. Kaikkein pahamaineisin niistä on johonkin takertuminen. Joustamattomat ja voimakkaat uskomukset ihmiseen itseensä ovat ongelma. Mutta myös silloin kun ne ovat irtaantuneet todellisuudesta, niistä voi tulla voimakkaan ahdistuksen lähde.

Yksi asia on, että jollakulla saattaa olla jotain järjettömiä vakaumuksia, mutta kyse on siitä pystyvätkö he ohjaamaan sitä. Se ei kuitenkaan aiheuta heille voimakkaita eikä jatkuvia ongelmia. Tässä tapauksessa voimme puhua suvaitsemattomuudesta. Mutta jos tuo jäykkä uskomus tuottaa suunnattomasti ahdistusta, on kyse seuraavan tason ongelmasta.

Tietoisuuden tila

Päivittäisessä elämässämme moni asia karkaa tietoisuudeltamme. Tämä on tyypillistä ”normaalille” mielelle. Tätä tapahtuu esimerkiksi silloin, kun nousemme ylös tehdäksemme jotain, ja hetken päästä unohdamme täysin mitä olimmekaan tekemässä.

Jos tällaisia katkoksia tietoisuudessa tapahtuu usein, tai niitä tapahtuu jossain merkittävissä tilaisuuksissa, voisimme puhua mielen ongelmista. Jos joku tekee jotain, mutta jälkeenpäin unohtaa miksi, miten ja mitä he tekivät, meillä on hyvät perusteet epäillä ongelmaa.

Mieli ja huomio

Ongelmat huomion kiinnittämisessä liittyvät keskittymisen puutteeseen tai sen liiallisuuteen. Kun on keskittymisen puutetta, mieli seikkailee puolelta toiselle päämäärättömästi. Henkilö on kyvytön seuraamaan esimerkiksi ohjeistuksia vaiheittain.

Ja toisaalta, jos on kyse liiallisesta keskittymisestä, henkilö menettää perifeerisen huomionsa. Tämä tarkoittaa sitä, että hän ei kykene luomaan yhteyttä ympäristöönsä samaan aikaan kun hän keskittyy johonkin. Mutta tämän ollakseen mielenterveysongelma näiden oireiden on oltava vakavia ja niiden on kestettävä diagnoosin kriteerien määräaikaa kauemmin.

Muisti ja tunnistaminen

Muistin ja tunnistamisen häiriöt voivat johtua useista tekijöistä. Ne voivat johtua stressistä, väsymyksestä tai liiallisista ärsykkeistä. Ihmisen muisti ei eroa hirveästi tietokoneen muistista. Esimerkiksi meidän tunteillamme on suuri vaikutus sen kanssa kuinka syvälle me rekisteröimme tosiasioita ja tapahtumia.

Mitä jotkut kutsuvat tietyissä merkittävissä tilanteissa tapahtuvia muistihäiriöitä muistikatkoksiksi, osittaiseksi tai täydelliseksi muistinmenetykseksi, ovat merkki siitä että jokin on huonosti mielessä. Useasti unohtaminen tai kyvyttömyys muistaa tilanteita, jossa henkilö on itse ollut mukana, ovat aiheellisia syitä epäillä ongelmaa.

Kieli ja mieli

Kieli on ajatuksen tärkein väline. Selkeä kieli merkitsee selkeää mieltä. Ja milloin tahansa mielen kanssa on ongelmia, se tuottaa epäselvää, sekavaa ja asiaankuulumatonta kieltä.

Kieleen voi myös sisältyä muita ilmaisumuotoja, jotka ei välttämättä ole sanallisia, kuten äänenvoimakkuus tai eleiden käyttö. Jollakulla, joka ei kykene pitämään katsettaan tai tuottaa liiallisia liikkeitä puhuessaan, saattaa myös olla ongelmia. Muista, että tässä tapauksessa, kuten muissakin mainituissa oireissa, on tarpeellista antaa ammattilaisten suorittaa lopullinen arviointi.