7 avainta itsevarmojen ja itsenäisten lasten kasvatukseen

· 18.9.2018

Itsevarmojen ja itsenäisten lasten kasvattaminen ei ole helppoa. Meidän on tiedettävä milloin puuttua asiaan ja milloin antaa lapsille tilaa. Tilaa, jota he tarvitsevat oppiakseen elämän taitoja, niitä jotka pysyvät heidän kanssaan haasteiden ja vaikeuksien kohtaamisen jälkeen. Lisäksi tämä vanhemmuuden taito vaatii suurta kärsivällisyyttä, paljon rakkautta ja viisautta, jotka täyttävät lasten tarpeet.

Jokin aika sitten julkaistiin eräs mielenkiintoinen kirja, nimeltään ’’Raising Independent, Self-Confident Kids’’ (vapaasti suomennettuna ’’Itsenäisten ja itsevarmojen lasten kasvattaminen’’; kirjaa ei kuitenkaan tiettävästi ole suomennettu). Tämän kirjan kirjoittaneet lastenpsykiatrit Wendy Moss ja Donald Moses pohtivat lastenkasvatusmalleja, jotka monet äidit ja isät ovat jo omaksuneet.

“Auta minua tekemään se itse.”

Olemme saavuttaneet pisteen, jossa yksi meidän prioriteeteistämme on yrittää ratkaista jokainen ongelma, jonka lapsemme kohtaavat. Joskus yritämme jopa ennakoida nämä ongelmat, yritämme varmistaa että heidän elämänsä on helppoa, rauhallista ja palkitsevaa. Tällä tavoin me ympäröimme heidät lähes taianomaisella rauhallisuudella. Tämän lisäksi tämä rauhoittaa meitä vnahempia, kun tiedämme että kaikki on järjestyksessä.

Kaikki tämä on epäilemättä ymmärrettävää, ja useimmissa tapauksissa jopa odotettavissa. Mutta jotkut vanhemmat vievät tämän kuitenkin äärimmäisyyksiin. Lapsen hemmotteleminen joka päivä ja jokaisessa olosuhteessa estää heitä omaksumasta erästä erittäin tarpeellista taitoa. Taito, jonka he tarvitsevat kyetäkseen toimimaan itsenäisesti. Tämä kyky tunnetaan yleisesti toimeenpanevana toimintana.

Lastenpsykiatrit Wendy Moss ja Donald Moses määrittelevät toimeenpanevan toiminnan näin: taidot, joissa henkilö oppii olemaan vastuussa omasta maailmastaan, organisoimaan ja hallitsemaan omia asioitaan, oppimaan virheistään ja kehittämään itselleen minäpystyvyyden tunteen. Tarkistelkaamme strategioita, joita voimme käyttää kasvattaaksemme itsevarmoja ja itsenäisiä lapsia.

poika makaa nurmikolla

1. Itsenäisten lasten kasvattaminen – tieto milloin olla mukana ja milloin ohjata lasta kaukaa

Lapsen kasvattaminen on kuin tanssia. Joskus heitä on halattava ja pidettävä käsissämme, ja sitten meidän on päästettävä heidät vapaaksi. Meidän on ymmärrettävä, että jopa silloin kun päästämme tanssiparistamme irti jotta hän voisi suorittaa omat askeleensa ja liikkeensä täydellisessä vapaudessa, hän on kuitenkin edelleen läsnä, tarkkaillen ja ohjaten etäisyyden päästä.

Tieto milloin toimia ja milloin ottaa etäisyyttä lapsistamme ei ole helppoa. Tämä vaatii ensinnäkin yhteiselon perussääntöjen soveltamista. Puhumme nyt yhteiselon rungosta, jossa jokaisella talon jäsenellä on heidän omat vastuunsa. Jos nämä jäsenet hyväksyvät ja suorittavat nämä vastuut kunnolla, he voivat saada tiettyjä oikeuksia taloudessa. Tällä tavalla nämä perhekeskeiset sopimukset auttavat lasta kasvamaan turvallisessa ja onnellisessa ympäristössä. Täten he tietävät aina mitä heiltä odotetaan.

2. Luottamus

Kasvattaaksemme itsenäisiä lapsia, meidän on tarjottava heille luottamusta. Luottamusta meitä vanhempia tai opettajia kohtaan, ja luottamusta heitä itseään kohtaan. Tällä tavoin lapsi kasvaa ympäristössä, jossa häntä tuetaan jatkuvasti ja jossa rakkaus ja huomio ovat aina läsnä. Hänellä ei ole pelkoja tai esteitä, kun hänen on kommunikoitava ongelmistaan ja tarpeistaan. Hän luottaa enemmän kykyihinsä tehdä melkein mitä tahansa.

3. Terveiden valintojen oppiminen

Mitä me tarkoitamme terveillä valinnoilla? Terveet ja täyttävät valinnat ovat niitä, jotka sallivat lapsen oppia. Ne avaavat lapselle ovet hyväksyä vastuu omista teoistaan. Lapsi ymmärtää, että hänen teoillaan on seurauksia. Hän oivaltaa, että hänen huonolla käyttäytymisellään on vaikutus häneen itseensä sekä hänen ympäristöönsä. Meidän on myöskin osoitettava lapsillemme, että neuvojen pyytäminen on hyvä asia. Heidän on myöskin tiedettävä, että he ovat aina vapaita joko hyväksymään nuo neuvot tai seuraamaan heidän omia vaistojaan.

Seuraava huomioon otettava tekijä itsenäisen lapsen kasvattamista varten on se, että jokaisella lapsella on hänen oma persoonallisuutensa, mieltymyksensä ja intohimonsa. Me aikuiset emme voi luoda niitä heille heidän puolestaan. Voimme kuitenkin ohjata ja neuvoa heitä.

tyttö seisoo puutarhassa

4. Lasten opettaminen ottamaan vastuuta sekä pienistä että isoista tehtävistä

Saadaksemme lapsen olemaan vastuuntuntoinen, vaaditaan kolmea asiaa: aikaa, kärsivällisyyttä ja rakkautta. Vanhempana olemisessa meidän suurin ’’vihollisemme’’ on se, että haluamme lastemme osaavan paljon eri taitoja liian nopeasti. Toinen tekijä on se, että olemme usein melko kykenemättömiä käsittelemään päivittäisiä haasteita, jotka saapuvat silloin, kun niitä vähiten odotamme.

Sääntöjen, velvollisuuksien ja vastuun soveltaminen on todella tärkeää. Tämä sallii heidän kasvaa tietäen, että he voivat tehdä paljon enemmän kuin he luulivat olevan mahdollista. He oppivat, että vastuun ottaminen on synonyymi kasvamiselle. He huomaavat, että näiden tehtävien suorittaminen onnistuneesti vahvistaa heidän itsetuntoaan.

5. Turhautumisesta selviytyminen

Eräs oleellinen strategia itsenäisten ja vastuullisten lasten kasvattamisessa on auttaa heitä kehittämään kärsivällisyyttä ja kykyä hallita pieniä joka päivän vaikeuksia. Meidän on sallittava lastemme kokea ja oppia selviytymään turhautumisesta. Tällä tavoin heistä tulee itsevarmoja nuoria ja aikuisia. Siksi emme saa koskaan epäillä ’’ein’’ voimaa, kun sen käyttö on tarpeen. ’’Ein’’ sanominen oikeaan aikaan ja oikeissa olosuhteissa luo suurenmoisia ja pitkäkestoisia hyötyjä.

itsenäisten lasten kasvattaminen vaatii vanhemmalta kärsivällisyyttä

6. Itsehillinnän kehittäminen

Meidän tulee opettaa lapsiamme katsomaan itseään sisältä päin. Meidän tulee auttaa heitä ymmärtämään heidän tunteitaan. Tämä auttaa heitä hallitsemaan päivittäisiä ongelmia ja haasteita paljon paremmin. Saavuttaaksemme tämän, ei ole mitään parempaa kuin antaa heille kasvatus, joka perustuu tunneälyyn.

7. Sosiaaliset taidot, lapsien sosiaalisen kelpoisuuden kehittämisen tärkeys

Sosiaalisten taitojen kehittäminen lapsissa auttaa heitä rakentamaan tyydyttäviä ihmissuhteita. Tämän lisäksi heille kehittyy myöskin positiivisempi minäkuva, ja terve ja rikastuttava sosiaalinen kelpoisuus. Jotain niinkin perusteellista kuin oikean empatian ja itsevarmuuden kehittäminen auttavat heitä muodostamaan positiivisia yhteyksiä heidän ympäristöönsä. Näin he kykenevät käsittelemään tai välttämään potentiaalisia kiusaamistilanteita, ja selviytymään terveemmällä tavalla heidän sosiaalisessa ja emotionaalisessa matkassaan.

poika ja perhonen

Tässä itsenäisen lapsen kasvattamisen seikkailussa, jossa kasvatetaan itsestään varmoja ja ennen kaikkea onnellisia lapsia, emme saa kuitenkaan unohtaa erästä olennaista osaa: meitä itseämme. Äidit, isät, isovanhemmat ja muut perheenjäsenet ovat myöskin osa lapsen elämää. Meidän on kasvatettava esimerkein. Me olemme niitä, jotka voivat joko hoitaa tai vahingoittaa. Me olemme niitä, jotka voivat antaa heille siivet tai lukita heidät päättämättömyyden, riippuvuuden ja turhautuneisuuden häkkiin. Muistakaamme, että sanat jättävät jäljet, rakkaus hoitaa, ja esimerkit näyttävät tien eteenpäin.