7 asiaa, jotka voimme oppia introverteiltä

· 27.11.2016

 

Suurimman osan lapsuudestaan Albert Einstein ei varsinaisesti saanut tunnustusta loistavana oppilaana, vaan ennemminkin introverttinä eli sisäänpäinsuuntautuneena. Ajan ja työnsä myötä hän kuitenkin jätti meille yhden tärkeimmistä 1900-luvun tieteellisistä perinnöistä: teoreettisen kehityksen fysiikan alalla, joka oli ainoastaan tämän tänään muistamamme neron ulottuvilla.

Hänen elämästään kirjoitettuja kirjoja on olemassa monia ja ne kaikki ovat yhtä mieltä yhdestä asiasta: hänellä oli epäilemättä introvertti persoonallisuus. Aivan kuten Einsteinilla, sanotaan myös monella muulla luovuudestaan ja älystään tunnetulla ihmisellä olleen introvertti persoonallisuus, esimerkiksi Bill Gatesilla ja Gandhilla.

Mutta introvertti ja ekstrovertti (ulospäinsuuntautunut) persoonallisuus eivät ole toisensa poissulkevia. Hyvin usein ne sekoittuvat, sillä on olemassa ekstroverttejä ihmisiä, jotka käyttäytyvät ujosti tietyissä tilanteissa ja introverttejä ihmisiä, joissa on merkkejä vilkkaudesta, seurallisuudesta ja muista tyypillisesti ekstroverteistä piirteistä.

Tutkimuksia introversiosta ja ekstroversiosta

Ensimmäinen introversion ja ekstroversion käsitteiden kanssa työskennellyt henkilö oli Carl Jung. Hänen kirjassaan Psychologische Typen (Psykologiset tyypit), Jung puhuu kahdesta eri tavasta toimia, jotka määrittelevät kunkin ihmisen: käytökset, jotka keskittyvät ulkopuoliseen, muihin ja yhteiskuntaan, sekä ne käytösmallit, jotka suuntautuvat kohti yksityistä aluetta. Nämä kaksi tapaa toimia määrittelevät kaksi psykologista tyyppiä: ekstroversion ja introversion.

Nainen pullossa rannalla

Lisäksi hän yhdistää nämä kaksi psykologista tyyppiä kahteen arkkityyppiin. Jung liittää introversion Apollon arkkityyppiin (jota kuvailee itsetutkiskelu, järkiperäisyys ja pidättyväisyys) ja ekstroversio yhdistetään Dionysuksen arkkityyppiin (jota luonnehditaan epäjärjestyksellä, uusien asioiden etsimisellä ja kiinnostuksella aistimuksia kohtaan).

Myöhemmin myös saksalainen psykologi Hans Eysenck tutki aihetta, mutta hän piti kiinni tieteellisestä menettelytavasta. Eysenck keskittyi ihmisen biologiseen ja geneettiseen pohjaan, joka tarkoittaa että hän keskittyi siihen, mitä ei opita kokemuksen kautta, vaan mikä ilmaistaan sen myötä miten meidän täytyy mukautua omaan ympäristöömme.

Tästä syystä Eysenck esittää introversion ja ekstroversion välisen suhteen olevan sellainen temperamentin ulottuvuus, joka on läsnä jokaisessa, ja jonka määrittelee meidän fysiologiamme, kiihtymyksen tila tai pidättyneisyys ulkoisen ärsykkeen kohdatessa.

Mitä me voimme oppia introvertiltä

Harvardin yliopisto suoritti tutkimuksen analysoidakseen mahdollisia tunnusomaisia kaavoja introverteiksi tunnistettujen ihmisten aivoissa. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että introverteillä ihmisillä on aivoissaan enemmän harmaata ainetta, ja että se on lisäksi paksumpaa tietyissä etuaivokuoren osissa, jotka ovat yhteydessä abstraktiin ajatteluun ja päätöstentekoon.

Tästä saattaa johtua se, miksi introvertit omistavat enemmän aikaa abstraktille ajattelulle ja tulevat kuvailluiksi vähemmän impulsiivisina, enemmän yksityiskohtia huomioivina ja olonsa epämukavammaksi tuntevina sellaisissa tilanteissa, joissa sosiaalinen kanssakäyminen ei ole vältettävissä tai tiimityöskentelylle ei ole tarjolla vaihtoehtoa. Alla me analysoimme joitakin asioita, joita voimme oppia introverteiltä ihmisiltä.

Kyky nauttia yksinäisyydestä

Introvertti tietää miten olla yksin ja käyttää tämän ajan hyödykseen lukeakseen, käydäkseen elokuvissa, kirjoittaakseen, shoppaillakseen, matkustaakseen, jne. He nauttivat ajastaan ja tekevät kaikkea mitä haluavatkin tehdä. He eivät tarvitse ketään muuta seuraansa. Tämän eristäytyneisyyden olemassaoloon on myös syy, sillä introvertti lataa akkujaan ollessaan yksin.

“Miksi ihmisillä on taipumus välttää yksinoloa? Koska eivät kaikki osaa nauttia omasta yksinäisyydestään.”
-Carlos Dossi-

Tyttö yksin penkillä

Kyky kuunnella

Kun introvertti puhuu, hän tekee sen ensin pohdiskeltuaan ja kuunneltuaan. Introvertti on mieluummin hiljaa ja huomioi mitä muut sanovat puuttuakseen keskusteluun myöhemmin. Heidän käytöstään ei keskustelussa motivoi keskeyttämisen pelko, vaan ennemminkin se etteivät he eivät halua sekaantua ennen kuin ovat varmoja, että he voivat lisätä keskusteluun jotakin arvokasta.

Analyyttisyys ja mietteliäisyys

Introvertti tekee päätöksiä perustuen aiempiin kokemuksiin, jotka hän on kerännyt tutkimuksen, tarkkailun ja tulkinnan kautta. He mielellään testaavat, analysoivat, ajattelevat, ja he ovat tavallisesti sen kaltaisia ihmisiä, jotka ovat melko varovaisen harkitsevaisia, eivätkä kovin impulsiivisia.

Huolellisuus ja pikkutarkkuus

Cornellin yliopistossa (New York) tehty tutkimus tuli siihen johtopäätökseen, että introvertit ihmiset osoittavat suurempaa stimulaatiota aivoissa kun he käyvät läpi visuaalista informaatiota, joka auttaa heitä huomaamaan sellaisia yksityiskohtia, jotka jäävät muilta ihmisiltä huomaamatta.

Sosiaalisista suhteista erilailla nauttiminen

Introvertit nauttivat myös suhteistaan muiden ihmisten kanssa, mutta eri tavalla kuin ekstrovertit. Introvertti on mieluummin ihmisten kanssa kahdenkeskisissä tilanteissa ja välttää isompia joukkoja, joissa he yleensä valitsevat toissijaisen roolin häkeltyessään ärsykkeiden määrästä.

Kaksi kahvittelijaa

Herkkyys

Introvertit, vaikka he vaikuttavatkin toisinaan kylmiltä ja etäisiltä, ovat yleensä varsin herkkiä. Itse asiassa jotkut kaikkein syvällisimmät kirjalliset teokset, jotka kuvaavat tunteita kaikkein rikkaimmin, ovat äärimmäisen introverttien ihmisten kirjoittamia.

Luovuus

Introverttejä luonnehtiva pohdiskelu ja itsetutkiskelu tekee heistä luovempia. He käyttävät oman yksinäisyytensä hyväksi omistaakseen itsensä pohdiskelulle. Tällä tavoin he voivat saavuttaa korkeampia keskittymisen tasoja, jotka mahdollistavat heidän luoda uusia asioita ja uusia ratkaisuja ongelmiin.

“Luovuus on huvittelevaa älykkyyttä.”
-Albert Einstein-