5 neurotieteen löytöä, jotka tukevat Montessori -opetusta

· 13.6.2017

”Koulutuksen ensimmäinen tehtävä on ravistella elämää, mutta antaa sen kehittyä vapaasti”, väitti Maria Montessori yli vuosisata sitten. Opetuksen kolmio, johon Montessorin koulutus ja perusperiaatteet pohjautuvat, on nykyään todistettu neurotieteen voimin.

Lisäksi vuosien kokeilujen jälkeen, neuropsykologi, pediatri ja Montessori-isä Steve Hughes, on vahvasti sitä mieltä että Montessori -menetelmä vahvistaa tiettyjä aivotoimintoja, jotka auttavat laajentamaan kognitiivista kehitystä. Hän on antanut metodille jopa lempinimen ”aivojen alkuperäinen oppimisjärjestelmä.”

Neurologinen kehitys on vahvistunut Montessori -metodologian myötä. Väitettä ei ainoastaan voida tukea satojen menestykkäiden kehitystapauksien pohjalta, mutta myös neurotieteen tekemien löytöjen kautta. Tarkastellaan 5 näistä löydöistä:

hymyilevä tyttö

1. Kädet ovat älykkyyden instrumentit

”Ihminen käsittelee ympäristöään käsiensä kautta. Ne ovat älykkyyden välineitä. Kädet ovat luovia ja ne voivat tuottaa asioita. Aistielimet ja koordinaatio kehittyvät manuaalisen toiminnan kautta”, Maria Montessori väitti.

Tiedämme, että resurssit joita aivomme käyttävät aistiärsykkeiden käsittelyyn, ymmärretään paremmin käsien kautta. Voisimme siis todeta, että maailman kokeminen käsien kautta avaa suuren oven aivoihimme, ja sellaisenaan sillä täytyy olla keskeinen rooli oppimisessa.

2. Luonnollinen kokeilu vahvistaa lapsen taitoja ja kykyjä

”Koulutus on lapselle luonnollinen prosessi, jota ei hankita kuuntelemalla sanoja, vaan kokeilemalla ympäristössä”, totesi Maria Montessori.

Jotta voisimme kannustaa lapsia ja vauvoja vapaaseen ja luonnolliseen kokeiluun, meidän tulee kehottaa heitä liikkumaan ja kommunikoimaan ympäristössään. Montessori -koulutusta käyvät lapset viettävät perinteisiä kouluja enemmän aikaa liikkuen; toisin sanoen, aktiivinen suhde vaatii välineen, joka edistää liikettä, aistia, tunnetta ja kognitiivisia taitoja.

Ympäristöön liittyvän aktiivisen asenteen edistäminen tekee vauvoista ja lapsista pätevämpiä tunnistamaan toisten aikomuksia. Tätä löytöä tukevat erilaiset tutkimukset tarralapasten eduista tavoitellun toiminnan toteuttamiseksi. Lyhyesti, lapset oppivat nopeammin, jos pelkkien havaintojen sijaan rohkaisemme heitä tekemään jotakin, kuten 1981 julkaistussa Kandelin tekstissä todettiin.

tyttö hyppää kuralammikkoon

3. Johtamistoiminnot ja Montessori

Johtamistoiminnot ovat kognitiivisia kykyjä, joiden avulla voimme henkisesti manipuloida ideoita. Nämä henkiset taidot edistävät arkielämää, aktiivisuutta, vapaaehtoisuutta ja tehokasta ongelmanratkaisua.

Asianmukainen kehitys vaatii joustavuuden opettelua ja ympäristömme muutosten hyväksymistä. Meidän tulee keskittyä tehtävään ja jatkaa sitä objektiivisella tavalla, vastustaa impulsseja ja säilyttää tietoa toimiaksemme sen kanssa.

Termi ”johtamistoiminnot” luokittelee kyvyt kolmeen luokkaan: estämiseen, työmuistiin ja kognitiiviseen joustavuuteen. Jos nämä toiminnot eivät ole kehittyneet oikein, seurauksena voi olla vääriä diagnooseja, kuten ADHD tai muut oppimisvaikeudet.

Montessori -opetuksessa toimintojen kehitystä tuetaan erilaisilla aktiviteeteilla, kuten odottelulla, hakemalla materiaalia labyrintin ratkaisemiseen toisten toteuttaessa toisia aktiviteetteja, jne. Tutkimukset osoittavat, että Montessori -esikouluihin osallistuneet lapset suoriutuvat paremmin selkäytimestä kumpuavissa henkisissä prosesseissa.

tyttö lukee

4. Herkät kaudet vai mahdollisuuksien edut lapsuudessa

Maria Montessori totesi, että lapsuus pitää sisällään herkkiä oppijaksoja. Näissä hetkissä lepää suuri neuro-psyykkinen potentiaali, ja siksi koulutus on välttämätöntä. Lapsille maailman tutkiminen mahdollisimman itsenäisesti on tärkeää ikävuosien 0 ja 11 välillä.

Niinpä, voimme puhua Montessori -mikrokosmosten ja -verkkojen luomisesta. Tämä on yksinkertaisesti lapsimaisen ympäristön luomista: lasten kokoisia huonekaluja, pieniä leluja, jotka edistävät tutkimusta ja kognitiivista joustavuutta, jne. Neurotiede on tunnistanut tietyt vaiheet, jossa aivot tarvitsevat tietynlaista ärsytystä kehittyäkseen.

lapsi ja napit

5. Peilisolut oppimisen perustana

Lasten kuuluu nähdä ja kokea maailmaa. Tämä on Montessori -opetuksen yksi huolenaiheista, joka keskittyy etenkin nuorimpiin lapsiin. Peilisolut, jotka löytyvät aivojen etulohkosta, auttavat ymmärtämään ympäristötietoa aistien kautta. Tämä tieto löydettiin Maria Montessorin havaintojen kautta, ja myöhemmin vahvistettiin matkimiseen erikoistuneiden neuroneiden löydöllä.

Kuten huomaamme, Montessori -metodi saa osakseen runsaasti tieteellistä tukea. Meidän tulee jatkaa sen kattavaa tutkimusta, sillä se takaa maailmankaikkeuden, joka perustuu jokaisen lapsen ja ympäristön yksilöllisiin rytmeihin, kunnioitukseen ja hellyyteen.