4 tapaa joilla luot tyrannin kotona

Vaikkakin meidän on vaikea uskoa ja ymmärtää tätä ilmiötä, on entistä yleisempää törmätä lapsityranneihin. On enemmän ja enemmän vanhempia, jotka ovat menettämässä toivonsa lastensa käytöksen suhteen ja he tarvitsevat ammattiapua. Lapsityranneilla tarkoitamme lapsia, jotka luovat omat lakinsa, jotka johtavat vanhempiaan tahtonsa mukaan ja joiden raivokohtaukset ovat uuvuttavia kaikille, jotka niitä ovat todistamassa.

Lapsityranni kuvittelee, että hänellä on oikeus hallita perhettään oman mielensä mukaan ja että hänellä on oikeus saada kunnon raivokohtaus, jos hänen odotuksensa eivät täyty. Hän on kykenemätön sietämään päivittäisiä turhautumisia ja jopa vielä vähemmän asettumaan vanhempiensa saappaisiin. Tästä johtuu se, miksi lapsi käyttäytyy niin huonosti omia vanhempiaan kohtaan, vahingoittaen heitä vain saadakseen heidät taipumaan omaan tahtoonsa.

Vanhemmat tuntevat velvollisuudekseen taipua lastensa vaatimuksiin välttyäkseen heidän raivonpurkauksiltaan, joita tapahtuu kuin lapsi ei koe että hänen tarpeensa ja päähänpistonsa kohdataan välittömästi. Äärimmäisissä tapauksissa lapsi päätyy fyysisesti vahingoittamaan vanhempiaan.

Tutkimusten mukaan näyttää siltä, että geenit saattavat vaikuttaa siihen miksi jotkut lapset ovat aggressiivisempia kuin toiset. On myös todistettu, että lapsityrannit ovat yleisempiä keski- ja ylemmissä luokissa ja että se on yleisempää pojilla kuin tytöillä, vaikkakin tämä sukupuolten välinen ero on pienenemässä koko ajan.

Näyttää siltä, että koulutus on avaintekijä siinä mikä saa lapsen käyttäytymään kuin tyranni vanhempiaan vastaan. Erityisesti on nähty, että suvaitsevaisemmilla ja ylisuojelevilla vanhemmilla on suurempi todennäköisyys opettaa lapsiaan tuomaan esiin käytösmalleja, jotka ovat hyvin lähellä yllä mainittuja.

Kasvatukselliset avaimet tyrannin luomiseen

Jos koulutuksella on vahva vaikutus siihen miten lapsi käyttäytyy, on vanhempien välttämätöntä oppia parhaat tavat opettaa lapsiaan. Heidän on välttämätöntä yrittää välttää tiettyjä toimintamalleja, joita seurataan mitä parhaimmista aikeista johtuen, mutta jotka saattavat olla haitallisia keskipitkällä tai pitkällä tähtäimellä.

1. Lapsen jokaiseen toiveeseen suostuminen

Jos lapselle annetaan kaikki mitä hän pyytää, hän alkaa pikkuhiljaa uskoa että hänellä todellakin on oikeus saada kaikki mitä hän haluaa välittömästi, riippumatta siitä mistä on kyse.

Joten jos he kasvavat tämän ajatuksen kanssa ja viimein koittaa päivä jolloin joku kieltää heiltä jotain, tulee lapsityranni tuntemaan niin paljon raivoa, että hän on valmis tekemään mitä tahansa jotta hänet odotuksensa täyttyvät, aivan kuten asiat ovat olleet ennen tätä tilannetta. Vihansa kautta lapsi päätyy kontrolloimaan vanhempiensa tahtoa ja auktoriteettia, jotka tuntevat olonsa uhatuiksi.

2. Emme anna lastemme turhautua

Turhautuminen on normaali ja terve tunne: se kuuluu elämään. Ei kaikki asiat pääty kuten me haluamme. Joskus elämä kääntää selkänsä meille ja meidän tulee oppia sietämään sitä.

Se, että ei tiedä kuinka sietää turhautumista, johtaa moniin henkisiin ongelmiin niin lapsilla kuin aikuisillakin. Koska pidimmepä siitä tai emme, ei elämää ole tehty juuri meille sopivaksi ja me tulemme silloin tällöin törmäämään esteisiin.

Jos me emme opeta lapsiamme hyväksymään turhautumisia tai me teemme kaiken työn heidän puolestaan kun ongelmia ilmenee, luomme me lapsityrannin joka on kykenemätön sisäistämään että maailma ei pyöri hänen ympärillään.

3. Ratkaisemme ongelmat lastemme puolesta

On tärkeää, että lapset oppivat ratkaisemaan omat ongelmansa itse tai nöyrällä avulla mahdollisimman nuoresta iästä lähtien. Puhuessamme ongelmista tässä yhteydessä, me viittaamme pieniin vastoinkäymisiin, jotka kuuluvat heidän ikäänsä.

Jos lapsi esimerkiksi käskee meidän laittaa itselleen kengät jalkaan, vaikka hän on jo tarpeeksi vanha tekemään sen itse ja tietää kuinka se tulee tehdä, ei meidän tule antaa periksi houkutukselle auttaa häntä tai tehdä sitä hänen puolestaan. Ehkä hänelle on epämukavaa laittaa kengät jalkaan itse ja on helpompaa juosta äidin tai isin luo, mutta moinen ei ole oikea tapa toimia.

Lapsen tulee oppia, että elämä ei ole aina mukavaa ja helppoa ja että meidän tulee oppia tekemään asiat itse.

Jos lapsi ei opi tätä, joka kerta hänen törmätessään ongelmiin elämässä hän ei ota käyttöön tarpeellisia voimavaroja sen ratkaisemiseen, koska emme koskaan ole antaneet hänelle mahdollisuutta kehittää näitä taitoja.

4. Opettamalla, että ongelmat voi ratkaista vihamielisyydellä

Emme voi olettaa lastemme olevan käyttäytymättä vihamielisellä tavalla jos me itse suutumme heti kun vastoinkäyminen nostaa rumaa päätään, jos me suutumme tai puhumme aggressiivisesti.

Meidän tulee pitää mielessä, että lapset matkivat kaikkea mitä aikuiset tekevät, erityisesti mitä heidän vanhempansa tai huoltajansa tekevät, joten meidän tulee olla varovaisia sen suhteen miten me käyttäydymme.

Vaikka me joskus väsyisimme, tuntisimme että olemme räjähtämäisillämme ja että emme kestä enempää, emme me voi toimia tämän pohjalta, sillä aggressio ei auta meitä ratkaisemaan mitään. Joten käyttäydy rauhallisesti ja kohtaa vastoinkäyminen viileästi, sekä itsesi että lastesi takia.