3 tapaa, joilla rehellisyys voi parantaa terveyttäsi

Rehellisyys on ominaisuus, jota arvostetaan yhteiskunnassa suuresti. Lapsina meille opetetaan välttämään valehtelemista, mutta meitä opetetaan myös miten valehdella. Opimme, että joistain valheista voi olla mielenkiintoista etua ja että jäämme harvoin kiinni valehtelusta. Siitä syystä valhetelusta tulee hyvä vaihtoehto.

Rehellisyys ei ole sitoutumista ehdottomaan vilpittömyyteen eikä elämistä siten, että päästää suustaan totuuksia ilman minkäänlaista suodatinta. Joskus aikomus ei ole itse asiassa totuuden kertominen, vaan sen käyttäminen aggression tai turhamaisuuden tekona tai yksinkertaisesti vihan purkamista, joka on oikeutettua rehellisyyden verukkeella.

“Sanat yltävät sydämeen kun ne tulevat sydämestä.”

– Rabindranath Tagore –

Yleissääntönä rehellisyys ei ole kuitenkaan vain suuri hyve, vaan se voi myös tarjota suuria etuja. Suhteemme muihin ihmisiin paranevat huomattavasti kun olemme rehellisiä. Saamme myös rehellisyyttä takaisin ja se estää väärinkäsityksiä syntymästä. Kaiken tämän lisäksi rehellisyydellä on myös myönteinen vaikutus terveyteen. Esittelemme seuraavaksi kolme tekijää, jotka tukevat tätä väitettä.

1. Rehellisyys parantaa itsetuntoasi

Massachusettsin yliopiston psykologin Robert S. Feldmanin suorittama tutkimus paljasti, että ihmiset valehtelevat noin kerran kymmenen minuutin keskustelun aikana. Hän päätteli myös, että pääsyy miksi ihmiset valehtelevat on se, että he haluavat vaikuttaa ystävällisemmiltä tai pätevämmiltä kuin he oikeastaan ovat. Toisin sanoen he haluavat saada toisten ystävyyttä tai ihailua.

Tähän tutkimukseen perustuen toiset asiantuntijat ovat sitä mieltä, että tämän kaltaiset valheet täyttävät roolin, jossa todellisuus salataan joiltain ihmisiltä. Syy siihen on se, että syvällä sisimmässään ihmisistä tuntuu siltä, että muiden ihmisten mielestä heidän elämänsä ja tapansa olla ovat arvottomia eivätkä lainkaan kiinnostavia.

Mielenkiintoista tässä kaikessa on se, että aitous on yksi arvostetuimmista ja ihailluimmista luonteenpiirteistä. Se tarkoittaa sitä, että mitä vilpittömämpi ihminen on kun hän puhuu itsestään ja siitä millainen hän on, sitä todennäköisemmin hän saa toisten sympatiaa ja ihailua osakseen. Tämä kaikki edistää itsetunnon kohoamista, mikä puolestaan lisää vilpittömyyttä, hyväksyntää sekä yhä lisää itsetunnon paranemista.

2. Rehellisyys vähentää ahdistuneisuutta

Valehtelemisen ongelma on siinä, että se saa sinut loppumattomaan valheiden kierteeseen. Jos esimerkiksi kerrot jollekulle, että olet rocktähti, sinun täytyy keksiä satoja muita valheita, jotta ensimmäinen valheesi olisi uskottava. Pahinta mitä valehtelijalle voisi tapahtua on se, että siitä jäisi kiinni.

Siitä syystä heillä ei ole ainoastaan hyvä mielikuvitus, mutta heidän täytyy todennäköisesti myös käyttää runsaasti aikaa siihen, että he saavat tarinansa kuulostamaan todelta jotta he eivät jäisi valheestaan kiinni. Tämä tarkoittaa sitä, että heillä täytyy olla hyvä muisti etteivät he olisi ristiriidassa itsensä kanssa.

Tämä vaatii vahvaa psyykkistä kulutusta, joka ennemmin tai myöhemmin ilmenee stressinä ja ahdistuksena. Heidän täytyy pitää huomionsa hereillä, jotta he eivät hämmentyisi. Tämä vain lisää kireyttä.

Kun olet rehellinen, sinun ei tarvitse koskaan kantaa niin suurta painoa. Sinun ei tarvitse keksiä selityksiä tai käyttää aikaa tarinasi maustamiseen yksityiskohdilla, jotka tekevät siitä uskottavan. Tämä sallii sinun olevan rennompi ja käyttäytyä luonnollisemmin ja estää henkisen energian valtavan haaskauksen, jotta voisit käyttää sen tärkeämpiin asioihin.

3. Tutkimus rehellisyydestä ja terveydestä

Anita E. Kelly, psykologian professori Notre Damen yliopistosta sekä Templetion -säätiön johtaja, tutki rehellisyyden vaikutuksia terveyteen.

Tehdäkseen tutkimuksensa hän hankki 72 vapaaehtoista ja jakoi heidät kahteen ryhmään. Yhtä ryhmää ohjeistettiin olemaan täysin rehellisiä keskusteluissaan, kun taas toinen ryhmä ei saanut minkäänlaisia ohjeita rehellisyyttä koskien. Sen ryhmän jäsenet, joiden täytyi olla erityisen rehellisiä, eivät voineet valehdella edes näennäisen pienistä tai mitättömistä asioista. Koe kesti viisi viikkoa.

Tutkimuksen aikana molempien ryhmien jäsenten terveyttä seurattiin ja viikoittain otettiin polygraafisia testejä. Kun kokeilu oli ohi, nähtävissä oli selvä ero rehellisten ja valehtelevien ihmisten välillä. Rehellisillä oli vähemmän päänsärkyä, kurkkukipua, pahoinvointia sekä huimausta, kun taas jälkimmäisten oireisiin ei ollut tullut minkäänlaista muutosta.

Tulokset olivat niin rohkaisevia, että jopa tutkija itse päätti olla täysin rehellinen seuraavana talvena. Hän huomasi ettei hänen tarvinnut nukkua niin montaa tuntia tunteakseen itsensä täysin levänneeksi eikä hän myöskään vilustunut enää.