Kolmetoista tapaa emotionaalisen kypsyyden saavuttamiseksi

Kuka tahansa voi edetä tunnekypsyydessä. Mitä tapoja meidän tulisi omaksua saavuttaaksemme tämän tavoitteen? Tässä artikkelissa listaamme niistä kolmetoista.
Kolmetoista tapaa emotionaalisen kypsyyden saavuttamiseksi
Ebiezer López

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Ebiezer López.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Emotionaalinen kypsyys on kyky, jonka avulla ihmiset voivat elää rauhassa tunteidensa kanssa. Jos kypsyyttä ei ole, tunteet voivat viedä sinut mennessään. Sitten asiat voivat mennä pieleen. Emotionaalisen kypsyyden saavuttamiseksi kannattaakin nähdä vaivaa, jotta tunteita oppisi hallitsemaan hyvin.

Tunnekypsyyden saavuttaminen on yksi askel miellyttävämpään ja täyteläisempään elämään. Tunnet olosi sopusoinnussa itsesi kanssa, mutta todennäköisesti myös ympärilläsi olevien kanssa. Lisäksi tunnemaailmasi parempi hallinta auttaa sinua käsittelemään arjen vaikeuksia mukautuvammin.

Päivittäisiä harjoituksia emotionaalisen kypsyyden saavuttamiseksi

Älykäs tunteiden hallinta on haastavaa. Kaikki ihmiset kohtaavat tunnevaikeuksia enemmän tai vähemmän. Ero on siinä, kuinka paljon kukin investoi emotionaalisen kypsyyden saavuttamiseksi.

Vaikka se saattaa tuntua vaikealta, avain tämän tavoitteen saavuttamiseen on johdonmukaisuus ja sitoutuminen. Alla näet joukon hyödyllisiä suosituksia tämän ominaisuuden kasvattamiseksi.

1. Työstä itsevarmuuttasi

Voit osoittaa emotionaalista kypsyyttäsi luultavasti parhaiten sosiaalisessa kontekstissa. Tässä mielessä itsevarmuus on keskeinen taito. Se on kykyä ilmaista tunteitasi hyökkäämättä muita vastaan.

Camargo et al. (2009) julkaisivat tutkimuksen, jossa tutkittiin itsetunnon ja itsevarmuuden välistä korrelaatiota. Tulokset osoittivat positiivisen yhteyden näiden kahden ulottuvuuden välillä. Näin ollen voidaan vahvistaa, että jos olet itsevarmempi, tunnet olosi paremmaksi.

Nainen puhuu työtoverilleen

2. Itsetuntemus

Mainitsimme edellisessä kohdassa, että tunteiden ilmaiseminen älykkäällä tavalla parantaa oloa. Et kuitenkaan voi ilmaista tuntemuksiasi, jos et pysty tunnistamaan sitä tunnetta. Siksi hyvä tunneäly perustuu hyvään tunnekognitioon.

3. Harkitse päiväkirjan kirjoittamista

Ajatustesi ja tunteidesi kirjoittaminen päiväkirjaan on hyödyllinen strategia parempaan tunteiden hallintaan. Lisäksi sen avulla voit tietää enemmän käsityksestäsi maailmasta ja tunnistaa mahdolliset kognitiiviset harhat. Paras tapa pitää päiväkirjaa on lisätä se päivittäiseen aikatauluusi, jotta muistat kirjoittaa siihen joka päivä tiettyyn aikaan.

4. Pohdi ennen kuin toimit

Vaisto auttaa sinua paljon, kun sinun on tehtävä nopeita päätöksiä, joihin liittyy paljon tietoa. Se ei auta sinua juurikaan, jos huomaat olevasi uppoutunut negatiiviseen tunnetilaan, joka on ladattu huonolla energialla, kuten vihalla tai raivolla.

5. Opi, että tunteesi ovat päteviä

Olemme puhuneet tunnesääntelystä ja sen myönteisistä puolista. Varo kuitenkin, sillä emotionaalinen itsesäätely ei tarkoita, että sinun täytyy yrittää vähentää tunteiden vaikutusta nollaan.

Vargas (2013) teki tutkimuksen yliopisto-opiskelijoiden psykosomaattisista häiriöistä ja emotionaalisista ahdistuksista. Tässä artikkelissa hän mainitsee erilaisia tilanteita (opiskelupaine, parisuhdeongelmat, perhetilanne jne.), jotka altistavat psyykkiselle stressille ja johtavat psykosomaattisiin kliinisiin häiriöihin.

6. Unohda täydellisyys

Vanhemmat ja yhteiskunta yleensä asettavat lapsille epärealistisia odotuksia elämälle. Näin ollen lapset kasvavat yrittäessään tulla täydelliseksi prototyypiksi, joka tekee kaiken hyvin. Todellisuus on kuitenkin, että virheet ovat väistämätön osa jokaisen elämää.

Yritä selvittää, mitä epärealistisia tavoitteita olet asettanut itsellesi, ja yritä laittaa ne sivuun. Tai vielä parempi, luo uusia tavoitteita, jotka perustuvat itsellesi ystävällisempiin ja realistisempiin odotuksiin. Näet kuinka jatkuva turhautumisesi vähenee ja pystyt saavuttamaan emotionaalisen kypsyyden.

7. Päästä irti niistä menneisyyden osista, jotka eivät auta sinua

Menneisyyden tärkeyttä ei voi kiistää. Loppujen lopuksi juuri nuo kokemukset ovat tuoneet sinut siihen, missä olet tänään. Ongelma ilmeneekin silloin, kun takerrut menneisyytesi jaksoihin, jotka eivät tuota sinulle hyvinvointia ollenkaan.

On selvää, että menneisyydessäsi on tunnetapahtumia, joita et yksinkertaisesti voi koskaan unohtaa. Psykologinen hoito on avain tällaisten konfliktien käsittelyyn.

8. Näe virheet mahdollisuuksina

Yksi syy siihen, miksi virheet ovat niin ei-toivottuja ja ristiriitaisia, johtuu tavasta, jolla havaitset ne. Yleensä yhdistät virheet epäonnistumiseen ja kyvyttömyyteen. Tämän seurauksena epäonnistumiset horjuttavat itsetuntoasi ja saavat sinut tuntemaan olosi epämukavaksi.

Jos sen sijaan alat nähdä epäonnistumiset mahdollisuuksina kasvaa, tunnet olosi hyvin erilaiseksi. Älä koskaan unohda, että täydellisyyttä ei ole olemassa ja että jopa huonot kokemukset tarjoavat ihmisille oppimista.

9. Vältä valittamista

Vastoinkäymiset ovat osa elämää. Mitä hyötyä on jatkuvasta valittamisesta? Eikö olisi parempi keskittyä ratkaisujen löytämiseen?

Kun pidät vaikeuksia haasteina eikä uhkauksina, ahdistus vähenee. Joskus ratkaisut saattavat jopa olla selvästi näkyvissä, mutta on mukavampi valittaa ja olla tekemättä mitään.

10. Harjoittele empatiaa

Empatia on kykyä ymmärtää muiden tunteita ja ajatuksia. Tämä kyky on välttämätön miellyttävien ihmissuhteiden ylläpitämiseksi. Empatiaa osoittavat enimmäkseen ihmiset, jotka ovat pyrkineet saavuttamaan tunnekypsyyden.

Lisäksi, jos olet empaattinen, on todennäköisempää, että ympäristösi on empaattinen sinua kohtaan. Ja kun ymmärrät muita, tulet samalla ystävällisemmäksi itsellesi. Siksi tämän ominaisuuden kehittäminen hyödyttää sinua valtavasti.

11. Mindfulness

Mindfulness koostuu aistien keskittämisestä nykyiseen kokemukseesi tuomitsematta sitä. Tämä on arvokas resurssi. Ehkä et ole tottunut harjoittamaan sitä, mutta muista, että kuka tahansa voi oppia sen ja toteuttamaan sitä käytännössä.

Tekemällä niin pystyt tunnistamaan tunteesi suoremmin ja syvällisemmin. Tämä tarkoittaa, että pystyt säätelemään niitä terveellä tavalla. Hodannin ja Serranon (2016) systemaattisessa katsauksessa todettiin, että mindfulness on hyödyllinen täydennys kliiniselle interventiolle joissakin kliinisissä sairauksissa.

Meditoi emotionaalisen kypsyyden saavuttamiseksi.

12. Kehitä aktiivista kuuntelua

Aktiivinen kuuntelu vaatii sinulta sekä huomiota että vaivaa. Se tapahtuu, kun henkinen toimintasi keskittyy siihen, mitä toinen kommunikoi sinulle. Se on äärimmäisen välttämätöntä, jotta sisällöltään ja merkityksellisiltä vuoropuheluilta voi tapahtua.

13. Mene psykoterapiaan

Epäilemättä tämä on yksi parhaista vaihtoehdoista emotionaalisen kypsyyden kehittämiseen, jota voit kokeilla. Psykologeilla on todellakin näyttöön perustuvaa teknistä ja teoreettista tunteiden hallintaa koskevaa tietoa, joka voi auttaa sinua.

Muista lopuksi, että psykologinen hoito ei ole hyödyllistä vain emotionaalisen kypsyyden saavuttamiseksi. Terapeuttisesta tilasta löydät aina paikan ilmaista itseäsi ilman, että tunnet tulevasi tuomituksi.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Hodann-Caudevilla, R. M., & Serrano-Pintado, I. (2016). Revisión sistemática de la eficacia de los tratamientos basados en mindfulness para los trastornos de ansiedad. Ansiedad y Estrés, 22(1), 39-45.
  • León Camargo, A., Rodríguez Angarita, C., Ferrel Ortega, F. R., & Ceballos Ospino, G. A. (2009). Asertividad y autoestima en estudiantes de primer semestre de la Facultad de Ciencias de la Salud de una universidad pública de la ciudad de Santa Marta (Colombia). Psicología desde el Caribe, (24), 91-105.
  • Vargas Araya, P. (2013). Las enfermedades psicosomáticas y el malestar emocional de los (as) estudiantes de la Sede del Atlántico, Universidad de Costa Rica. InterSedes, 14(28), 05-24.
  • Velasco Bernal, J. J. (2014). LA INTELIGENCIA EMOCIONAL. Industrial Data, 4(1), 80. https://doi.org/10.15381/idata.v4i1.6677

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.