Parhaat lausahdukset tietoisuustaidoista
Monet upeat lausahdukset tietoisuustaidoista ovat pääosin peräisin buddhalaisuudesta, sillä tämä käsite on alunperin syntynyt juuri kyseisestä filosofisesta ja uskonnollisesta opista. Puhumme toisin sanoen mindfulnessista, joka tunnetaan myös tietoisena läsnäolona tai hyväksyvänä tietoisena läsnäolona.
“Ole ajatustesi todistaja.”
-Buddha-
Seuraavat lausahdukset tietoisuustaidoista pyrkivät selittämään kyseisen tilan yksityiskohtia. Niiden tavoite on pääosin didaktinen, koska puhumme hyvin monimutkaisesta käsitteestä, jonka merkitys todella voidaan ymmärtää vasta silloin, kun harjoitamme näitä taitoja. Joka tapauksessa seuraavat suurten mestareiden lausahdukset tietoisuustaidoista auttavat selventämään asiaa.
1. Ajatuksen hylkääminen
Osho oli tunnettu filosofi ja mystikko. Kiitos useista tunnetuista lausahduksista, jotka kertovat tietoisuustaidoista, kuuluukin juuri tälle suurelle filosofille. Vaikka Osho olikin elinaikanaan kiistanalainen hahmo, hänen kuuluisat pohdintansa ovat tarjonneen pohjan monelle tietoisuustaitoja käsitteleville nykyaikaisen kirjallisuuden teokselle.
Tämä Oshon teksti kuvaa tätä tietoisen läsnäolon tilaa hyvin: ”Ajatukset alkavat kadota vain olemalla tietoinen. Syytä taistoon ei ole. Tietoisuutesi riittää tuhoamaan ne. Ja kun mieli on tyhjä, temppeli on valmis. Ja tässä temppelissä ainoa sijoittamisen arvoinen jumala on hiljaisuus. Joten ne kolme sanaa, jotka sinun tulee muistaa, ovat: rentoutuminen, ajattelemattomuus, hiljaisuus. Ja jos nämä kolme sanaa eivät ole sinulle vain sanoja, vaan niistä syntyy kokemuksia, elämäsi tulee muuttumaan.
2. Dalai-laman lausahdukset tietoisuustaidoista
Tämä on yksi itse Dalai-laman lausunnoista, jotka käsittelevät tietoisuustaitoja. Se kuuluu seuraavasti: ”Tästä syystä emme voi ottaa vakuutusta; vakuutusyhtiö on sisälläsi: itsekuri, itsetietoisuus sekä selkeä ymmärrys vihan huonoista puolista ja ystävällisyyden myönteisistä vaikutuksista.”
Epäilemättä kyseessä on todella kaunis lausahdus. Dalai-lama lausui nämä sanat puheessaan turvallisuudesta ja elämän takeista; tavasta ennustaa katastrofeja ja suuria pahoja. Näin ollen tekstissä muistetaan, että tämä riippuu lopulta siitä, mitä kannamme sisällämme, eikä niinkään siitä, miten ulkoiset olosuhteet tähän vaikuttavat. Viimeinen osa tästä Dalai-laman lausahduksesta on erityisen tärkeä, sillä se korostaa vihan kielteisiä vaikutuksia ja ystävällisyyden positiivisia vaikutuksia.
3. Myötätunto
Myötätunto on toinen niistä arvoista, joka kuuluu buddhalaisuuden ytimeen. Suuri osa sen filosofiasta onkin omistettu hyvyyden ja veljeyden vaalimiseen. Näitä ominaisuuksia pidetään buddhalaisuudessa ylivoimaisina hyveinä, sillä ne sulkevat sisälleen monia muita hyveitä ja ovat vain pitkän ja jatkuvan työn hedelmiä.
Tämä Thomas Mertonin lause kuvaa todella hyvin ajatusta buddhalaisesta myötätunnosta ja sen suhteesta tietoisuustaitoihin. Se menee näin: “Koko myötätunnon idea perustuu keskinäisen riippuvuuden tarkkaan tietoisuuteen kaikkien näiden elävien olentojen välillä, jotka ovat osa toisiaan ja jotka ovat kaikki mukana toisissaan.” Tietoisuustaidoilla tarkoitetaan myös tämän keskinäisen riippuvuuden ymmärtämistä, hyväksymistä ja kunnioittamista.
Lisäksi on muistettava, että tässä filosofiassa kaikki elämän muodot ovat arvokkaita; aina yksinkertaisesta hyönteisestä ihmisen elämään. Siksi myötätuntoa ei käytetä vain toisten vertaisten keskuudessa, vaan myös kaikkien luonnon elävien olentojen kanssa.
4. Jokapäiväiset teot ja tietoisuus
Täyttä tietoisuutta ei saavuteta vain vetäytymällä meditoimaan luostariin vuosien ajaksi. Olivat olosuhteet sitten millaisia tahansa, tähän tietoiseen läsnäoloon pääsee aina yksinkertaisin päivittäisin toimin. Näin Osho on saanut meidät näkemään seuraavassa tekstissään, joka sisältää useita lausahduksia tietoisuustaidoista, ja jotka ovat varsin kuvaavia.
Tältä osin hän on elinaikanaan huomauttanut: ”Kävele, mutta kävele meditoimalla, tietoisesti; ja hengitä, anna hengityksestäsi tulla jatkuvaa meditaatiota, hengitä tietoisesti. Kun hengität sisään: katso sitä. Kun hengität ulos: katso sitä. Syö, mutta syö täysin tietoisesti. Haukkaa siitä pala, pureskele, mutta katso edelleen. Anna tarkkailijan olla läsnä jokaisessa hetkessä, teit mitä teit.”
Se, että oleskelu nykyisessä hetkessä sekä kaikkien aistien terävöittäminen tuon hetken vangitsemiseksi, alkaa tiedostamalla kaikkein pienimmätkin teot. Tämä onkin jotain, mitä myös Buddha pyytää: että olisimme oman itsemme pysyviä tarkkailijoita.
5. Onnellisuus ja tietoisuus
Tietoisuustaidot ovat tuotoksia jatkuvasta havainnoinnista ja jatkuvista pyrkimyksistä työntää pois ajatuksia, tunteita ja impulsseja, omistaen kaiken tahdon vain mietiskelylle ja pohdinnalle. Mietiskelyn aikana ihminen kohtaa maailmankaikkeuden. Ja tämä kohtaaminen luo harmoniaa ja onnellisuutta.
Osho onkin kuvannut sen tällä tapaa: ”Tietoisuus on kaikkein suurin alkemia, joka meiltä löytyy. Pyri vain tekemään itsesi yhä tietoisemmaksi ja tulet huomaamaan, kuinka elämäsi muuttuu parempaan suuntaan kaikissa mahdollisissa ulottuvuuksissa. Tämä tulee tuomaan sinulle suurta tyytyväisyyttä.”
Vaikka monet länsimaiset filosofit pitävät tietoisuutta kurjuuden lähteenä, buddhalainen filosofia näkee siinä jotain täysin päinvastaista. Tämä johtuu siitä, että länsimainen tietoisuus perustuu järkeen, kun taas itäinen tietoisuus perustuu henkisyyteen, hiljaisuuteen ja ajattelun puuttumiseen.
Kaikki nämä upeat lausahdukset tietoisuustaidoista osoittavat meille, että meillä on vielä paljon opittavaa idän filosofioista. Lisäksi kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin saavuttamiseksi on olemassa monia muita tapoja, jotka ovat kaikkea muuta kuin henkilökohtaisen menestyksen sokeaa havittelemisesta. Tervetulleita ovatkin ne opetukset, jotka tuovat valoa elämäämme.