Yksinäisen aivot ovat erilaiset
Tutkimus osoittaa, että ihmiset, jotka haluavat olla yksin, näkevät asiat eri tavalla ja tekevät päätöksiä eri tavalla kuin muut. Yksinäiset kokevat vähemmän aktiivisuutta palkitsemisjärjestelmään liittyvällä aivoalueella. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, kumpi tapahtuu ensin: eristys vai aktivoinnin muutos.
Yksinäinen ihminen voi olla yksin omasta tahdostaan tai tahtomattaan. Jotkut tuntevat voivansa paremmin, kun he saavat viettää suurimman osan ajastaan poissa muiden seurasta. Toiset taas eivät yksinkertaisesti löydä ketään, jonka kanssa viettää aikaa. Joka tapauksessa yksinäisen aivot ovat erilaiset, ja aivoilla on paljon tekemistä tässä suhteessa.
“Joka yksinäisyydestä nauttii, on joko peto tai jumala.”
-Aristoteles-
Palkinnot ja yksinäisen aivot
Journal of Cognitive Neuroscience -lehdessä julkaistun raportin mukaan aivojuoviona tunnettu alue on vähemmän aktiivinen yksinäisillä ihmisillä. Tämä vyöhyke liittyy tiettyihin päivittäisiin “palkintoihin”, kuten rahaan ja ruokaan.
Tässä tutkimuksessa ryhmiteltiin 23 yliopisto-opiskelijaa. Heiltä kysyttiin joukko kysymyksiä, joilla haluttiin erottaa, missä määrin he tunsivat olevansa sosiaalisesti eristyksissä tai katsoivat olevansa yksinäisiä. Tutkittiin myös sitä, missä määrin he nauttivat sosiaalisesta kontaktista ja halusivat sitä.
Tutkijat skannasivat opiskelijoiden aivot heidän katsellessaan kuvia onnellisista ihmisistä. Havaittiin, että niillä opiskelijoilla, joilla ei ollut intensiivistä sosiaalista elämää, palkitsemisjärjestelmä syttyi vähemmän, mikä oli merkki vähäisestä aktivoinnista.
Tutkimuksen ote oli kuitenkin pieni ja tiettyjen parametrien, kuten iän, omistautumisen ja sukupuolen, puolesta erittäin rajallinen. Siksi tutkijat toivoivat, että se tulkittaisiin tutkimusvirheen määräämällä varovaisuudella.
“Vahvimmat miehet ovat eniten yksin.”
-Henrik Ibsen-
Tutkijat ehdottivat seuraavaa hypoteesia: yksinäinen on vähemmän riippuvainen yhteiskunnasta. Siksi tähän kontekstiin liittyvät palkinnot eivät herätä hänessä suurta innostusta.
Yksinäisyys, sisäänpäinkääntyneisyys ja havainnointi
Yksinäisten aivojen ominaisuuksien määrittelemiseksi ei ole vielä tehty tarpeeksi tutkimuksia. Tämän alan kirjallisuus ei ole laaja, mutta tutkijat ovat löytäneet joitakin mielenkiintoisia tuloksia.
On esimerkiksi osoitettu, että sisäänpäinkääntyneisyyden, luovuuden ja omaperäisyyden välillä on läheinen suhde. Lisäksi yksinäiset nauttivat enemmän tai ovat tyytyväisempiä, kun he saavat tuloksia “henkisistä ponnisteluistaan”.
Marylandin (USA) National Institute of Healthin psykologi Amanda Guyerin mukaan sosiaalisesti vetäytyneet ihmiset ovat herkempiä aisti- ja tunnevuorovaikutuksille. Tämä tarkoittaa, että vuorovaikutus vaikuttaa heihin enemmän.
Päästäkseen tähän teoriaan Guyer suunnitteli tutkimuksen kahdella lapsiryhmällä, joista jotkut olivat varautuneita ja toiset eivät. Kaikkien piti osallistua peliin, jossa nappia painamalla he voittivat rahaa. Varautuneiden lasten aivojuovioissa oli jopa kolme kertaa enemmän aivotoimintaa kuin toisen ryhmän jäsenillä.
Yksinäisen aivoissa on enemmän toimintaa sosiaalisen kontaktin tilanteissa
Joskus yksinäiset joutuvat kokoukseen, juhliin tai tapahtumaan, joissa on pakko olla tiiviisti muiden ihmisten keskuudessa. Silloin tiettyjen aivoalueiden verenkierto lisääntyy huomattavasti, mikä aiheuttaa eräänlaista liiallista kiihtymistä. Tämä voi olla yksi syy siihen, miksi ujot ihmiset eivät halua seurustella muiden kanssa.
“Minulle sanotaan, että olen sankari. Olen heikko, arka, melkein merkityksetön. Jos sellaisena kuin olen, tein mitä tein, kuvittele, mitä te voitte tehdä yhdessä.”
-Mahatma Gandhi-
Toisaalta tutkimukset viittaavat siihen, että yksinäisen aivot ovat erilaiset siinä suhteessa, että niillä on kyky sopeutua erilaisiin kokemuksiin niiden ylimääräisen herkkyyden ansiosta. Tämän vuoksi ne voivat reagoida nopeammin silloin, kun sosiaalista kanssakäymistä tarvitaan paljon. Esimerkiksi tietyissä hätätilanteissa.
Lopuksi on syytä huomauttaa, että yksinäiset ihmiset ovat taitavia havaitsemaan yksityiskohtia, jotka muut yleensä jättävät huomiotta. Siksi he ovat yleensä hyviä kirjoittajia, taidemaalareita tai todistajia, koska heidän aivonsa valmistavat heidät siihen. Itse asiassa nerokkuus, sen lisäksi että se liittyy tietynlaiseen “hulluuteen”, liittyy myös yksinäisyyteen.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Cacioppo, J. T., Norris, C. J., Decety, J., Monteleone, G., & Nusbaum, H. (2009). In the eye of the beholder: individual differences in perceived social isolation predict regional brain activation to social stimuli. Journal of cognitive neuroscience, 21(1), 83-92.
- Spreng, R. N., Dimas, E., Mwilambwe-Tshilobo, L., Dagher, A., Koellinger, P., Nave, G., … & Bzdok, D. (2020). The default network of the human brain is associated with perceived social isolation. Nature communications, 11(1), 1-11.