Yhteys sotkuisen mielen ja luovuuden välillä
Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Cristian Muñoz Escobar
Sotkuinen mieli ja luovuus ovat käsitteitä, jotka eivät ensi näkemältä liity toisiinsa. Tämä johtuu siitä, että epäjärjestys (tai epäharmonia) on luovuutta vastaan (joka sallii ihmisen kulkea kuin kala vedessä). Sotkuisen mielen järjestämiseksi tarvitsemme kuitenkin tiettyinä hetkinä ajatusten vapaata yhdistämistä. Tässä tapauksessa luovuus yhdistää hajanaiset elementit yhtenäiseksi ja harmoniseksi kokonaisuudeksi.
Sotkuisen tai sekavan mielen omaavilla ihmisillä on tapana perustella käyttäytymistään vakuuttamalla muille, että kaikki on hyvin, koska he tietävät missä kaikki heidän tarvitsemansa on. He uskovat ajattelevansa paremmin ilman jäykkiä siteitä, joita ajatusten organisointi vaatii.
Aistien ansiosta aivomme saavat joka sekunti hyvin paljon tietoa. Lisäksi digitaalinen ja globalisoitunut aikakausi, jota elämme, korostaa tätä prosessia. Evoluutio (fylogenia) antoi aivoillemme monia erikoistuneita toimintoja. Esimerkiksi tiedon järjestämisen peräkkäin niin, että sillä on merkitystä ja järkeä.
Joten jos sotkuisella mielellä on tämä erikoistoiminto, miksi luokittelemme nämä ihmiset epäorganisoiduiksi? Mitä järjestys heille merkitsee?
Luovuus
Luovuus on syvää tietoa. Se alkaa ongelmasta, joka kaipaa ratkaisua. Useimmissa tapauksissa yksilö soveltaa uusia menetelmiä tai tekniikoita ongelman tarpeiden mukaan antaakseen konkreettisen, epätavallisen ratkaisun.
Luova ihminen reagoi tilanteeseen eri näkökulmasta. Hän voi esimerkiksi pitää puheen tai suorittaa odottamattomia toimia, jotka eivät ole yleisten menetelmien mukaisia. Lopulta hän ehdottaa uusia, odottamattomia ja aitoja ratkaisuja.
Hän saavuttaa tämän luovan mielensä joustavuuden ansiosta. Se pystyy syntetisoimaan tietoa luodakseen epätavallisia suhteita. Tämä organisointityö mahdollistaa ideoiden ja tosiasioiden loogisen peräkkäisyyden.
Mielenterveyshäiriö ja harmonia
Hämmästyttävä asia sotkuisen mielen ja luovuuden välisessä suhteessa on se, että se tuo henkiset ristiriidat yhteen ja harmonisoi niitä. Esimerkiksi luovalla yksilöllä on monesti sekainen työpaikka. Tämä tilanne olisi kaoottinen niille, jotka tarvitsevat tietyn järjestyksen ollakseen tuottavia.
Näin ollen voidaankin sanoa, että sotkuinen ihminen ei välttämättä ole luova. Esimerkiksi sotkuinen huone, paperien heittäminen lattialle toimistossa tai likaisten astioiden vuori tiskialtaassa ei tee kenestäkään luovaa. Se tarkoittaa vain, että tuo henkilö on sotkuinen.
On myös hyvä pitää mielessä, että psyykkinen epäjärjestys on muistin este. Tämä pätee erityisesti silloin, kun yritämme palauttaa muistojamme, olivatpa ne sitten ideoita tai vaikutelmia.
Joustavuus, luovuus ja henkinen järjestys
Joustavuus on ominaisuus, jonka avulla luova yksilö voi järkeillä sujuvasti, yksinkertaisesti ja käytännöllisesti ratkaistakseen konflikteja. Voidaan sanoa, että luovuus etsii erilaisia vaihtoehtoja virheiden korjaamiseen tai ratkaisuun.
Jäykkyyden ongelmana on se, että saatamme uhrata spontaaniuden tai improvisoinnin löytääksemme suoria ratkaisuja dilemmoihin. Lisäksi se muuttaa havainnon perfektionistiseksi ruudukoksi, joka mittaa ja hallitsee kaikkea. Mutta jos emme voi mitata tai ennakoida tiettyjä sattumuksia tai jos ongelmat karkaavat käsistä, kaaos ja epävarmuus ovat väistämättömiä omien ongelmiemme ja muiden virheiden edessä.
Vapaa assosiaatio: johdonmukainen ajatusten organisointi
Vapaa assosiaatio oli Sigmund Freudin käyttämä menetelmä analysoidaakseen niitä, jotka ilmaisevat vapaasti ajatuksiaan, tapahtumiaan, tunteitaan, tuntemuksiaan, ideoitaan ja muistojaan riippumatta siitä, onko materiaali sopimatonta, häpeällistä tai röyhkeää.
Pohjimmiltaan vapaa assosiaatio tarkoittaa, että potilaan puheenvuorossa ei käytetä sensuuria tai ennakkoluuloja.
Vapaa assosiaatio voi tapahtua millä tahansa elämänalueella, ei vain psykoanalyyttisessä terapiassa. Taide on erinomainen esimerkki, erityisesti runous ja kirjallisuus.
Runoilijat antavat ideoidensa virrata, usein niiden järjestyksestä riippumatta. He kirjoittavat sitä, mitä heille tulee mieleen. He kirjoittavat sen paperille kiinnittämättä mitään huomiota oikeinkirjoitukseen tai kielioppiin. Vasta, kun he ovat kirjoittaneet ideansa muistiin, he järjestävät ne kieliopin, oikeinkirjoituksen sekä samalla runollisuuden mukaan.
Luovan mielikuvituksen assosiatiivinen voima
Ajatustemme sekasotku (verbaaliset esitykset) on este yksityiskohtien muistamiselle. Toisaalta siitä on suurta hyötyä luovuuden kannalta. Vaikka se saattaa kuulostaa ristiriitaiselta, luova yksilö pystyy mielikuvituksensa tukemana löytämään oikean järjestyksen ajatuksilleen epäjärjestyneissä verbaalisissa esityksissään tarpeidensa tai sen sattuman mukaan, jolle he ovat alttiina.
Jotkut luovat ihmiset osaavat järjestää sotkuiset ajatuksensa. Jokainen heistä on itse asiassa eri universumissa. Lisäksi heillä on ääretön määrä alkuperäisiä menetelmiä ajatustensa epäjärjestyneiden elementtien järjestämiseen yhtenäisiksi ja loogisiksi yksiköiksi.
Lopuksi voimme päätellä, että mielikuvitus tuo järjestystä epäjärjestyneisiin ajatuksiin. Se suosii positiivista suhdetta häiriintyneen mielen ja luovuuden välillä seuraavien kohtien mukaisesti:
- Luovalla yksilöllä on vaikeuksia muistaa yksityiskohtia.
- Asioista, jotka vaikuttavat “tärkeiltä”, voi tulla linkkejä luovien ja omaperäisten ideoiden ilmaisemiseen.
- Luova ajattelu palautuu ja yhdistää verbaalisia esityksiä loogisen tiedon luomiseksi.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Laplanche, J. & Pontalis, J. (1996). Diccionario de psicoanálisis. Paidós Ibérica. https://teoriaspsicologicas2.files.wordpress.com/2013/02/diccionario-laplanche-pontalis.pdf
- Maddio, L. & Greco, C. (2010). Flexibilidad Cognitiva para Resolver Problemas entre Pares ¿Difiere esta Capacidad en Escolares de Contextos Urbanos y Urbanomarginales? Revista Interamericana de Psicología/Interamerican Journal of Psychology, 44(1), 98-109. https://www.redalyc.org/articulo.oa?id=28420640011
- Marina, J. (1994). Teoría de la inteligencia creadora. Anagrama. https://www.anagrama-ed.es/libro/argumentos/teoria-de-la-inteligencia-creadora/9788433913753/A_145
- White, R. (2011). Creatividad y Actitud Creativa. Revista del Centro de Investigación. Universidad La Salle, 9(35), 11-15. https://www.redalyc.org/articulo.oa?id=34219305003
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.