Wilhelm Stekel ja hänen näkemyksensä psykoanalyysista

Wilhelm Stekel ei ole kovinkaan hyvin tunnettu psykoanalyytikko. Hänestä ei tullut kuuluisaa, kuten monista hänen kollegoistaan, vaikka hänellä olikin iso osa tähän ajatukseen perustuvan koulukunnan perustamisessa ja hän keksi monia tärkeitä käsitteitä.

Stekel syntyi vuonna 1868 kaupungissa nimeltä Boiany, nykyisessä Ukrainassa. Hän syntyi ortodoksijuutalaiseen perheeseen, joka oli menestyksekäs myyntimaailmassa. Stekel opiskeli lääketiedettä Wienissä, Itävallassa ja avasi toimiston yleislääkärinä. Mutta hän oli eniten kiinnostunut mielestä ja seksuaalisuudesta.

Hänen kiinnostuksensa psykopatologiseen ilmiöön sai hänet julkaisemaan artikkelin, nimeltä “On coitus in childhood” vuonna 1895. Se kiinnitti Freudin huomion. Se sai hänet uskomaan, että Stekel oli selkeä, erittäin älykäs ja tehokas kirjailija.

“Epäkypsän ihmisen merkki on se, että hän haluaa kuolla jalosta syystä, kun taas kypsän ihmisen merkki on se, että hän haluaa elää nöyrän elämän.”

-Wilhelm Stekel-

Wilhelm Stekel, Freud ja psykoanalyysi

Stekel kääntyi Freudin puoleen, sillä hän tarvitsi psykoanalyysia. Hän oli impotentti ja kävi läpi hoitoja Freudin kanssa kahdeksan viikon ajan (48 terapiatuntia). Terapiatunnit eivät vaikuttaneet ratkaisevan hänen ongelmaansa, vaikka ne auttoivatkin häntä hallitsemaan ahdistusta.

Hän oli myös pakonomainen masturboija ja hän kirjoitti kirjan nimeltä Auto-eroticism: A Psychiatric Study on Onanism And Neurosis, joka julkaistiin hänen kuolemansa jälkeen. Seksuaalisuus kiehtoi häntä äärimmäisesti.

Lopulta hän siirtyi Freudin potilaana olemisesta hänen oppilaakseen. Freudin teoriat vaikuttivat Stekeliin syvällä tavalla. Kun Freud julkaisi teoksensa Unien tulkinta, Stekel kirjoitti siitä mahtavan arvion. Hän oli yksi niistä harvoista, jotka näkivät kuinka tärkeä kirja oli, ja se sai Freudin kunnioittamaan häntä suuresti.

Kireä suhde

Wilhelm Stekelistä tuli osa kaikkia suurimpia psykoanalyysihavaintoja vuodesta 1902 lähtien. Hän julkaisi vuonna 1908 kirjan nimeltä Conditions of Nervous Anxiety And Their Treatment. Freud kirjoitti kirjan esipuheen ja viittasi siinä Stekeliin ystävänään.

Mutta Stekel käyttäytyi hyvin oudosti ja sen takia hän alkoi koetella Freudin kärsivällisyyttä. Freud ei pystynyt sietämään hänen töykeyttään ja “säädyttömyyttään”.

Stekel puhui omista oireistaan ja masturboinnistaan häpeilemättä. Freud oli täysin eri mieltä tämän suhteen. Stekel puhui Wienin psykoanalyyttisessä järjestössä jopa asioista, joita ei ollut koskaan tapahtunut hänelle. Freud tiesi mikä oli totta ja mikä ei ollut, koska hän oli tehnyt Stekelille psykoanalyysin.

Asiat tulivat katkeamispisteeseen, kun Stekel kirjoitti artikkelin nimien ja kohtalon välisestä suhteesta. Hän puhui siitä kuinka nimet olivat vaikuttaneet hänen ammatinvalintaansa sekä monien hänen potilaidensa useisiin eri näkökohtiin. Freud kritisoi häntä hänen julkaisemiensa potilaiden nimien takia. Stekel vastasi siihen, että hän ei välittänyt, koska hän oli keksinyt ne kaikki.

Stekelin karkotus

Tämän jälkeen Freud päätti sulkea Stekelin ulos sekä ammattillisesta että henkilökohtaisesta elinympyrästään. Hän kirjoitti jopa kirjeen Carl Jungille kertoakseen hänelle, että Stekel oli “täysi sika”.

Freud pyysi Stekeliä jättämään virkansa VPS-lehden johtajana, mutta tämä kieltäytyi. Freud siis pakotti muut Stekelin kollegat ottamaan välimatkaa häneen. Se merkitsi loppua heidän suhteelleen.

Stekel sanoi omaelämäkerrassaan, että Freud varasti monia hänen ideoitaan. Hän sanoi myös muun muassa, että kuolemanvietin ja ahdistuksen käsitteet olivat hänen ja Freud oli plagioinut ne.

Toisin kuin muut psykoanalyysin ristiriitaiset hahmot, Wilhelm Stekel ei yrittänyt aloittaa uutta koulukuntaa. Hän oli uskollinen Freudin psykoanalyysin perusperiaatteille. Hän meni naimisiin kahdesti, sai kaksi lasta ja tappoi itsensä vuonna 1940.