Voiko sikiö tuntea äitinsä tunteet?
Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater
Tiede on vuosikymmeniä väittänyt, että sikiö voi tuntea äitinsä tunteet kohdussa ollessaan. Se ei kuitenkaan ole ihan niin yksinkertaista. Itse asiassa sikiöillä ei ole ymmärrystä eikä mahdollista tapaa tietää, mitä suru, ilo tai pelko on, mutta se on herkkä “hormonaalisille kylvyille”, joita stressi tai ahdistus ohjaa.
Usein väitetään, että sikiön ratkaisevin vaihe on 32. viikon kohdalla. Silloin se käyttäytyy melkein kuin vastasyntynyt ja on herkimmillään kaikelle sitä ympäröivälle. Sikiöt jopa uneksivat ja niillä on omat REM-univaiheensa. Usein vanhemmat yrittävätkin stimuloida syntymätöntä vauvaansa ulkopuolelta musiikilla, ystävällisillä sanoilla, hyväilyillä ja jopa valolla.
Näillä eleillä pyritään parantamaan sikiön kognitiivisia kykyjä, mutta äidin hyvinvoinnin merkitys sikiön hermoston kehityksen ratkaisevana muuttujana jää usein huomiotta. Emotionaalinen yhteys vauvan ja äidin välillä on kuitenkin niin intensiivinen, että kaikki mitä hän tuntee pääsee sikiöön täsmälleen samalla tavalla kuin ruoka: napanuoran kautta.
Äidin tunteet voivat tunkeutua kohtuun samalla tavalla kuin nikotiini tai alkoholi.
Sikiö voi tuntea äitinsä tunteet
Raskaana olevilla naisilla on taipumus kiinnittää enemmän huomiota ruokavalioonsa ja elämäntapaansa, mutta he eivät aina keskity niin paljon henkiseen hyvinvointiinsa. Esimerkiksi äitiysloman aloittaminen viime hetkellä ja työskentely stressaavassa ympäristössä voivat vaikuttaa sikiön kehitykseen.
Perinataalinen ajanjakso, eli ajanjakso 28. raskausviikosta seitsemänteen elinpäivään kohdun ulkopuolella, on vauvoille ratkaiseva. Siksi äidin emotionaalisesta ja psykologisesta hyvinvoinnista huolehtiminen tässä vaiheessa on erittäin tärkeää.
Kalifornian yliopiston tekemä tutkimus väittää, että krooninen jännitys, syrjintä tai masennusoireet liittyvät vauvojen alhaisempaan syntymäpainoon. Myös lasten kehitysongelmat liittyvät siihen.
Näin ollen on totta, että sikiö voi tuntea äitinsä tunteet kohdussa. Ja jos äiti kärsii pitkittyneestä stressistä, se vaikuttaa sikiöön myös biologisesti.
Tunteet sinänsä eivät saavuta vauvan istukkaa, rakennetta, joka tarjoaa sille happea ja ravinteita, mutta hormonit saavuttavat.
Viestit, jotka vauva vastaanottaa kohdussa
On olemassa upeita kuvia siitä, mitä sikiö kokee, kun äiti nauraa. Kohtu liikkuu ja vauva näyttää heiluvan tässä pienessä, kiehtovassa ja turvallisessa universumissa. Molemmat nauttivat siitä, se on intensiivinen ja iloinen kokemus, joka lähettää pikkuiselle hyvinvointiin liittyviä hormoneja, kuten serotoniinia ja endorfiineja.
Vaikka tunteet eivät tavoita sikiötä äidin ilmeiden kautta, ne saavuttavat sen hänen hormonitoimintansa kautta. Hiukkaset pääsevät itse istukkaan ja kaikki, mitä äiti tuntee, kaikuu sikiöön. Yhteys näiden kahden välillä on niin intensiivinen, että se ylittää napanuoran.
Toisaalta tähän kemialliseen ja hormonaaliseen yhteyteen liittyy myös tiettyjä riskejä. Tämä johtuu siitä, että kaikki vauvan saamat viestit eivät ole myönteisiä. Tästä syystä on tarpeen olla valppaana, kun äiti kokee surua, tuskaa ja jatkuvaa stressiä.
Hoitamaton masennus raskauden aikana
Nyt kun tiedämme, että sikiöt voivat kokea äitinsä tunteita kohdussa, mitä tapahtuu, jos äiti kärsii hoitamattomasta masennuksesta? Tästä aiheesta ei ole keskusteltu tarpeeksi. Itse asiassa masennushäiriöt raskauden aikana ovat yleisiä.
Institute of Psychology and Neurosciences of Behavior Californian (USA) suorittama tutkimus väittää, että jos mielialahäiriöitä ei hoideta raskauden aikana, ennenaikaisen synnytyksen ja jopa kuolleena syntymän riski kasvaa. Perinataalista komplikaatiota esiintyy usein näissä tapauksissa.
Tunne-elämän hoidon merkitys raskauden aikana
Ruokavaliosta huolehtiminen raskauden aikana on tärkeää. Kuten myös äitiysloman pitäminen ja vauvan tuloon valmistautuminen. Raskauden mukana tulevia psykologisia näkökohtia ei kuitenkaan pidä jättää huomiotta. Tämä ei välttämättä ole helppoa.
- Jokainen nainen käsittelee raskautensa yksilöllisesti. Lisäksi se ei ole aina helppoa tai uskomattoman onnellista aikaa.
- Raskauden lisäksi on tekijöitä, jotka vaikuttavat aina naisen henkiseen hyvinvointiin. Työ, perheympäristö ja parisuhde ovat usein ahdistuksen ja stressin lähteitä.
- Myös raskaus itsessään voi aiheuttaa mielialan muutoksia.
- Raskaana olevalle äidille on tärkeää, että hänellä on aina tukihahmoja ja ihmisiä, joiden kanssa hän voi puhua, joille hän voi kertoa rehellisesti tunteistaan koko ajan.
Perinataaliset psykologit ovat henkilöitä, joita voidaan lähestyä juuri tällä hetkellä. Raskausaika on myös vauvan valmistamista kohtaamaan ulkomaailman. Kaikki, mitä siinä turvallisessa tilassa tapahtuu, määrää (osittain) myös vauvan kehityksen jatkossa.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Araki M, Nishitani S, Ushimaru K, Masuzaki H, Oishi K, Shinohara K. Fetal response to induced maternal emotions. J Physiol Sci. 2010 May;60(3):213-20. doi: 10.1007/s12576-010-0087-x. Epub 2010 Feb 19. PMID: 20169432.
- Dunkel Schetter C, Tanner L. Anxiety, depression and stress in pregnancy: implications for mothers, children, research, and practice. Curr Opin Psychiatry. 2012 Mar;25(2):141-8. doi: 10.1097/YCO.0b013e3283503680. PMID: 22262028; PMCID: PMC4447112.
- Jahan N, Went TR, Sultan W, Sapkota A, Khurshid H, Qureshi IA, Alfonso M. Untreated Depression During Pregnancy and Its Effect on Pregnancy Outcomes: A Systematic Review. Cureus. 2021 Aug 17;13(8):e17251. doi: 10.7759/cureus.17251. PMID: 34540477; PMCID: PMC8448270.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.