Viktor Franklin lausahduksia rakkaudesta, tarkoituksesta ja rohkeudesta

Voimme kaikki saada hyviä oppitunteja elämästä lukiessamme kovista kokemuksista selvinneiden ihmisten tarinoita. Viktor Franklin pohdinnat ovat tästä hyvä esimerkki, sillä ne voivat olla todella koskettavia.
Viktor Franklin lausahduksia rakkaudesta, tarkoituksesta ja rohkeudesta
Gema Sánchez Cuevas

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Gema Sánchez Cuevas.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Viktor Franklin lausahdukset tarjoavat hyviä oppitunteja elämästä; hänen sanansa täyttävät meidät toivolla, kun maailmamme muuttuu harmaaksi eikä ulospääsyä näytä olevan. Eikä ainoastaan itse sanojen vuoksi, vaan siksi, että ne ovat hänen oman henkilökohtaisen historiansa ja kokemuksensa hedelmiä.

Frankl oli itävaltalainen psykiatri, neurologi, filosofi sekä puheterapian luoja. Hän koki holokaustin aikaiset kauheudet omin silmin ollessaan useiden natsien keskitysleirien vankina. Hänen tunnetuin kirjansa “Ihmisyyden rajalla” perustuukin tähän kokemukseen.

Teostensa välityksellä Viktor Frankl opettaa meille elämän tärkeyden tunteiden ja merkityksen avulla. Hän painottaa tarvetta muuttaa itseämme silloin, kun emme voi muuttaa ympärillämme olevia olosuhteita.

Frankl on epäilemättä hyvä esimerkki sinnikkyydestä ja itsensä parantamisesta. Hän jätti jälkeensä suuren perinnön, jonka voimme muistaa hänen parhaista lausahduksistaan.

Viktor Franklin viisaita lausahduksia.

Viktor Franklin lausahduksia

Kyynelten tuoma rohkeus

“Ei ollut mitään tarvetta hävetä kyyneliä, sillä kyyneleet kantoivat sisällään rohkeutta, jotta ihmisellä oli suurin rohkeus, rohkeus kärsiä.”

Itkeminen ei ole heikkouden merkki, vaan pikemminkin merkki rohkeudesta. Kyyneleet kantavat sisällään rohkeutta ilmaista tuntemuksia ja tunteita. Ne auttavat meitä tajuamaan meitä tukahduttavat ja sisältäpäin estävät asiat; ne voivat puhua silloin, kun sanat eivät riitä ilmaisemaan sielun tulvimista yli.

Kyyneleet auttavat meitä päästämään höyryjä ulos, kommunikoimaan sekä kertomaan muille kärsimyksestämme ja siitä, että emme voi hyvin. Ne osoittavat ihmisille, millaisia todella olemme. Kyyneleillä pyydämme empatiaa ja tukea muilta.

Elämän tarkoituksen etsiminen

“Kun ihminen ei pysty löytämään tarkoituksen syvällistä olemusta, hän harhauttaa itsensä mielihyvällä.”

Viktor Franklille elämän tarkoituksen etsiminen on elämän perusolemus. Kun ihminen ei pysty löytämään sitä, tulee vallasta ja mielihyvästä hänen käyttäytymisensä pääasiallisia voimanlähteitä. Ne alkavat hallita ihmisen elämää ja se puolestaan johtaa tarkoituksettomuuteen sekä eksistentiaalisen tyhjyyden kokemiseen.

Näin tapahtuu siksi, että ihminen muuttaa onnellisuuden etsinnän itse tarkoitukseksi. Hän hukuttaa itsensä mielihyvän kierteeseen, joka ei koskaan tule täyttämään häntä ja josta tulee vain hänen kärsimyksensä hetkellinen puudutus.

“Kun yksilön tarkoituksen etsiminen onnistuu, ei se ainoastaan tee hänestä onnellista, vaan antaa hänelle myös kyvyn selviytyä kärsimyksestä.”

Päämäärän selvittäminen ja elämän tarkoituksen löytäminen on todella muuttuvaa, sillä kaikki muuttuu, mukaan lukien kyky kohdata vastoinkäymisiä. Jos ihminen tajuaa syyn siihen, on mahdollista kohdata kaikki elämän kysymykset, sillä ihmisen kärsimyksistä tulee silloin haaste.

“Elämäni tarkoitus on auttaa muita löytämään omansa.”

Keskitysleirillä vankina olemisen sekä perheen menetyksen tuoman kokemuksensa jälkeen Viktor Frankl oli selvillä päämäärästään: auttaa muita löytämään tarkoitus ja merkitys elämässään sekä selviytymään henkisestä kivusta. Ja hän teki niin siksi, koska hänen koko lähestymistapansa pyöri tarkoituksen etsimisen ympärillä.

Tuomitsemattomuuden tärkeys

“Kenenkään ei pitäisi tuomita, ellei hän kysy itseltään täysin rehellisesti, olisiko hän tehnyt samoin samanlaisessa tilanteessa.”

Tämä on yksi Viktor Franklinin sanonnoista, joka meidän tulisi pitää mielessä kaiken aikaa. Meidän on tapana tuomita muita lähes päivittäin. Heti kun toinen ihminen ei toimi tavalla, jolla hänen meidän mielestämme pitäisi toimia, me kritisoimme häntä ilman ymmärrystä.

Meidän on kuitenkin tapana unohtaa, että jokaisella ihmisellä on omat tarinansa, olosuhteensa ja kokemuksensa. Ja silti monet ihmiset uskovat itse tietävänsä koko totuuden ja tavan toimia kaikissa tilanteissa.

Kysymys kuuluukin: Tiedätkö varmuudella kuinka itse toimisit, jos olisit tuon toisen ihmisen paikalla? Kuka sinä edes olet sanomaan mikä on oikein ja mikä on väärin? Oletko parempi kuin muut? Nämä ovat kysymyksiä, joita Viktor Frankl pyytää meitä kaikkia pohtimaan.

Asenteen voima

“Kun emme pysty enää muuttamaan tilannetta, haastetaan meidät muuttamaan itsemme.”

“Ihmiseltä voidaan viedä kaikki, paitsi yksi asia: viimeinen vapaus – asenteen valitseminen missä tahansa tilanteessa, oman tien valitseminen.”

Nämä Viktor Franklin lausahdukset ovat parhaiten tunnettuja. Monet kirjailijat ja asiantuntijat käyttävät niitä puheissaan, kirjoissaan ja luennoissaan lisätäkseen asenteen tärkeyden tiedostamista vastoinkäymisten kohdalla sekä missä tahansa elämässä esiintyvässä tilanteessa.

Usein yrität saada ihmiset ja tilanteet muuttumaan, yrität tehdä kaikkesi tehdäksesi elämästä täydellisen ja yrität saada kaiken tapahtumaan haluamallasi tavalla, mutta tämä ei tietenkään ole mahdollista. Et hallitse useimpia asioita elämässä, vaikka usein toimitkin sillä tavoin. Sinä voit kuitenkin valita oman elämänasenteesi ja sitä ei voida viedä sinulta.

Sinulla on kyky muuttaa itseäsi ja valita minne haluat mennä, kuinka toimia ja mitä päätät. 

Rakkaus totuutena

“Ymmärrän moniin runoihin vuodatetun ja monien ajattelijoiden lopullisessa viisaudessa julistaman totuuden. Totuuden, jossa rakkaus on lopullinen ja suurin päämäärä, jota ihminen voi tavoitella.”

“Rakkaus on ainoa tapa ymmärtää toisen ihmisen persoonallisuuden syvintä sisintä. Kukaan ei voi tulla täysin tietoiseksi toisen ihmisen perusolemuksesta, ellei hän rakasta kyseistä ihmistä. Tällä rakkaudella hän pystyy näkemään tärkeät ominaisuudet ja piirteet.”

Nämä sisältävät kaikista Viktor Franklin lausahduksista eniten syvyyttä ja viisautta. Rakkaus kaikkien ihmisten totuutena, päämääränä ja tukikeinona. Frankl itse asiassa sanoi, että itsensä transsendenssi on mahdollista vain, kun ihminen omistaa itsensä jollekulle toiselle ja unohtaa itsensä.

Kuten huomaat, nämä lausahdukset eivät jätä ketään välinpitämättömäksi; ne ovat todellisia elämän oppitunteja. Ne ovat sanoja, joita voit käyttää jos haluat todella oppia tuntemaan itsesi, siirtyä eteenpäin elämässä ja muistaa aina, mikä oikeasti on tärkeää.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Becoña Iglesias, E. (2006). Resiliencia: definición, características y utilidad del concepto.
  • Frankl, V. (2004). El hombre en busca de sentido. El hombre en busca de sentido, 9-157.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.