US: naurua ja pelkoa

22.10.2019
Tässä artikkelissa yritämme olla paljastamatta liikaa Jordan Peelen viimeisimmästä elokuvasta Us. Vain kaksi teatterielokuvaa ohjannut Peele on jo saanut tunnustusta elokuvien mestarina, joka yhdistää kauhun, komedian ja sosiaalipolitiikan kritiikin. Tässä arvio tämän vuoden yhdestä kiinnostavimmista elokuvista.

Us on Jordan Peelen viimeisin elokuvaperversio. En tarkoita sanaa ”perversio” sen varsinaisessa merkityksessä, vaan kuvaamaan sitä kuinka hän rikkoo vakiintuneita normeja. Tässä elokuvassa komedia ja kauhu kulkevat käsi kädessä. Elokuva on toisinaan absurdi ja monissa kohdissa suorastaan nerokas. Us on satiirinen, lähes karnevalistinen verilöyly, joka osoittautuu kapitalismin ja nykymaailman syväksi kritiikiksi.

Elokuvan kuvaustapa, kaksoisolentojen käyttö, käänteentekevissä hetkissä oleva huumori sekä metaforien nerokas hyödyntäminen osana poliittista metaforaa, jota katsoja ei saata ensisilmäyksellä huomata, ovat vain muutamia mahtavia asioita tässä elokuvassa.

Ensimmäisessä teatterielokuvassaan Get Out Jordan Peele käsitteli pääosin rasismia amerikkalaisessa yhteiskunnassa. Elokuvassa Us hän käsittelee sitä paljon laajemmin, eikä siltä säästy kukaan.

Amerikkalainen perhe, jonka äidillä on hyvin traumaattinen menneisyys, alkaa kokea outoja asioita. Koko elokuvan tapahtumat sijoittuvat yhteen yöhön. Elokuvan päähenkilöiden lomakodin ovelle ilmestyy outo perhe, joka kuvastaa heidän perhettään. Hahmot näyttävät aivan samoilta, mutta he eivät ole tulleet rauhanomaisissa merkeissä.

Itse elokuvan nimi, Us, on eräänlainen sanaleikki viitaten sekä USA:han sekä meihin. Tämä on erityisen selkeää yhdessä käänteentekevässä kohtauksessa, jossa äidin kaksoisolento sanoo: ”Olemme amerikkalaisia”. He ovat kyllä amerikkalaisia, he ovat aivan kuten päähenkilöt, aivan kuten me, mutta he ovat se hinta, joka ”amerikkalaisesta unelmasta” maksetaan.

US: Kaksoisolentojen merkitys

Kaksoisolennot on yksi eniten käytetyistä teemoista taidemaailmassa, erityisesti kirjallisuudessa. Ne viittaavat voimakkaasti duaalisuuden käsitteeseen, pimeyteen ja pahuuteen. Tämä idea on saanut paljon erilaisia sivumerkityksiä ajan saatossa. Se mitä Dostojevski tekee teoksessaan Kaksoisolento, ei ole sama kuin mitä Stevenson tekee kirjassaan Tohtori Jekyll ja herra Hide.

Kaksoisolento voi myös ottaa monia eri muotoja, joista jotkut ovat epämääräisempiä ja toiset selkeämpiä. Kaksoisolento voi ilmaantua peileissä, kuvajaisissa, varjoissa tai ilkeän kaksosen muodossa. Mieti vaikka Narkissoksen tarinaa: hänen kokemuksensa omaa kuvajaista katsoessaan on yksi ensimmäisiä esimerkkejä tästä teemasta.

Jordan Peele käsittelee tätä perinteistä aihetta ilmiselvästi, mutta hän luo sen uudelleen ja päivittää sen nykyaikaan. Ensimmäinen viittaus kaksoisolentojen teemaan näkyy siinä, kun päähenkilöt ovat peilitalossa. Se on yksi noista ovelista paikoista, joka vääristää todellisuutta samalla kun se ei oikeastaan muuta mitään. Kun pikkutyttö on peilitalossa, hän näkee kaksoisolentonsa, mutta ei heijastuneena peilistä. Hän näkee siellä oikeasti aivan itsensä kaltaisen tytön.

Onko kyseessä ilkeä kaksoisolento? Tätä ideaa Peele tarkastelee elokuvassaan Us, ja viittaukset ovat selkeästi nähtävissä. Ne ovat hyvä merkki siitä, että tässä elokuvassa mikään ei ole sitä miltä vaikuttaa eikä mikään ole vain sattumaa. Duaalisuus on läsnä koko elokuvan ajan. Siinä ”todellinen” maailma ja sen kopio tai parodia ovat vastakkain.

Tämä nerokas tapa hyödyntää perinteistä teemaa ja kaksoisolentoja ei ole kuitenkaan ainoa hämmästyttävä asia elokuvassa; siinä käytetään älykkäällä tavalla myös metaforia. Peele käyttää niitä eräänlaisena nykyajan ”William Wilsonina”, jossa päädymme vahingoittamaan itseämme.

Us on huumoria sisältävä kauhuelokuva

Metaforilla leikittely

Mikä on sen kyltin merkitys, jonka perhe näkee jatkuvasti ja jossa lukee vain ”Jeremia 11:11”? Ei ole mitenkään yllättävää, että tuo Raamatun säe kuuluu näin: ”Sen tähden Herra sanoo: ’Minä tuon heidän päälleen onnettomuuden, ja sitä he eivät voi väistää. Silloin he huutavat minua avuksi, mutta minä en kuuntele heitä’.”

Elokuvassa ei ole jumalia tuomitsemassa ihmistä, vain ihmisiä jotka ovat yrittäneet leikkiä jumalia. Elokuvan sydämessä piilee hirvittävä totuus, eikä päähenkilöille ole paljon toivoa. Tuo sitaatti on melkein kuin tiivistelmä siitä mitä elokuvassa tulee olemaan, aivan kuin kätketty totuus, jonka katsoja saa tietää vasta lopussa.

Joissakin kohdissa Us tuntuu kuin Liisa Ihmemaassa -tarinan pelottavalta versiolta. Paitsi että kaninkoloon putoamisen tai peilin läpi menemisen sijaan (tosin tämä kyllä tapahtuu eräällä tavalla) elokuva paljastaa vain järkyttävän totuuden.

Kaneilla on aivan erityinen merkitys elokuvassa, jos sitä ajattelee tältä kantilta. Se on vihjaus Liisa Ihmemaassa -tarinan maanalaiseen fantasiamaailmaan, joka elokuvassa Us muuttuu todellisen elämän parodiaksi.

Elokuvassa on viittaus myös lähimenneisyyteen. Vuonna 1980 kaikkialla Yhdysvalloissa oli meneillään kampanja nimeltä Hands Across America, jonka tarkoituksena oli muodostaa ihmisketju ja kerätä rahaa köyhyydessä eläville ihmisille. Kampanja epäonnistui valtaisalla tavalla, ja ihmiset päättivät pysyttäytyä TV:n ääressä. Tämä sama kampanja toteutuu elokuvassa Us, mutta siinä se ei ole rauhanomainen, merkityksetön ele, vaan todellinen verilöyly.

Us yhdistää sosiaalipolitiikan kritiikin, satiirin ja kauhun

Tämä elokuva sopii täydellisesti kauhugenreen ja käyttää tuttua kaksoisolentojen teemaa kritisoidessaan terävästi kapitalismia. Peelen nopea rytmi ja hänen kykynsä ohjailla katsettamme vievät elokuvan kuitenkin hetkittäin loitommas tästä tyylilajista.

Hän on kuin orkesterinjohtaja, joka osaa hyödyntää rummun pärinää jännittävimmissä, dramaattisimmissa kohdissa. Hän osaa hiljentää ratkaisevimmat hetket voimakkaimmalla jylinällä. Hän tekee tilaa myös huumorille kaiken tuon kauhun keskellä.

Elokuvassa käytetty huumori vie pois kauhutunnelmasta, antaa hengähdystauon ja lievittää jännitystä hetkeksi. Tästä syystä se on täydellinen elokuva sekä kauhuleffojen ystäville että niille, jotka ovat liian peloissaan katsoessaan tällaisia elokuvia.

Kohtaus elokuvasta Us

Useimmat kauhuelokuvat eivät ole mielestäni pelottavia, mutta on myönnettävä, että Us sai vapisemaan. Paitsi että heti kun jokin kohtaus pelotti liikaa, elokuvassa oleva huumori saikin purskahtamaan nauruun. Samalla huumori kätki sisäänsä paljon poliittista merkitystä. Tuo piilotettu kritiikki on valtavan suuri osa tätä elokuvaa.

Aivan kuten elokuvassa Get Out, Peele kritisoi tässäkin elokuvassa rasismia. Eikä ole sattumaa, että näyttelijöiksi on valittu tummaihoisia. Se on ennen kaikkea kapinallinen ele.

On mahdotonta kiistää sitä, että elokuvat ovat pitkään olleet valkoisen miehen maailma. Tässä elokuvassa Peele puhuu niiden ihmisten puolesta, jotka on jätetty syrjään niin pitkäksi aikaa. Hän asettaa heidät varakkaan valkoihoisen perheen tilalle muistuttaakseen, että epätasa-arvoisuutta on vielä paljon.

Meitä valkoihoisia usein kiehtoo kaikki mikä ei ole ”valkoista”. Vaikka kuinka mielellämme ajattelisimme sen olevan vain viatonta kiinnostusta, siihen on kietoutuneena synkkä rasistinen menneisyys, jota ei tulisi katsoa läpi sormien.

Mutta Us ei pääty tähän muutoin se olisi vain Get Out -elokuva yhä uudelleen. Peele halusi mennä pidemmälle. Kapitalistisessa maailmassa ei varsinaisesti ole väliä sillä, minkä värinen iho on, jos vain rahaa löytyy ja on mahdollisuus ostaa viihdettä ja tuhlata rahaa materialistisiin asioihin. Tuo nykyajan materialismin ja absurdien päivittäisten tekojemme kritiikki on kaikin tavoin läsnä tässä elokuvassa.

Us on karikatyyri todellisuudesta, kapitalismista ja tekopyhyydestä ”toistenlaisten” ongelmia kohtaan. Elokuva kiehtoo massoja, se tempaisee katsojan mukaan jännitykseen ja saa sitten nauramaan, kunnes taas jotain kauheaa tapahtuu. Us on ehdottomasti yksi vuoden 2019 parhaista elokuvista. Se on oppitunti niin monista asioista, apokalyptinen komedia, joka on erinomainen kuvaus nykymaailmasta.