Unettomuuden nujertaminen kognitiivisella käyttäytymisterapialla

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Sergio De Dios González

Kirjoittanut Francisco Pérez

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Ehkä sinusta tuntuu, että olet kokeillut kaikkea voidaksesi päästä yli unettomuudesta, mutta mikään ei ole toiminut. Lieväkin unettomuus voi olla turhauttavaa, ja vakavammat tapaukset voivat olla todella heikentäviä. Jos etsimme ratkaisuja, psykologinen hoito voi olla huomattavasti tehokkaampaa kuin suositut unilääkkeet. Jatka artikkelin lukemista saadaksesi selville, kuinka unettomuuden nujertaminen voi onnistua kognitiivisen käyttäytymisterapian avulla.

Mikä on unettomuuden määritelmä?

Unettomuus on unihäiriö. Unettomuudesta kärsivän yksilön on vaikea nukahtaa ja nukkua, tai hän herää todella aikaisin aamulla. Tämä häiriö voi vaikeuttaa normaalia toimintaa, ja sillä on merkittäviä negatiivisia vaikutuksia terveyteen.

Tämän lisäksi unettomuudella on taipumusta ennustaa lukuisten muiden psykologisten ja lääkinnällisten tilojen kehitys. Siksi unettomuuteen on todella tärkeää saada asianmukaista hoitoa. DSM-V sanoo, että terveydenhuollon ammattilaisten olisi diagnosoitava unettomuus tapauksissa, jossa yksilön on vaikea nukahtaa tai pysyä unessa.

Unettomuuden diagnosoimiseksi henkilön ongelmien on häirittävä hänen päivittäisiä aktiviteettejaan. Tämän lisäksi ei pitäisi olla muita lääketieteellisiä tai psykiatrisia tiloja, jotka voisivat selittää tätä ongelmaa. Jotta unettomuus voitaisiin diagnosoida, potilaalla on kestettävä vähintään 30 minuuttia nukahtaa, tai hän herää heti nukahtamisen jälkeen. Jos tätä tapahtuu vähintään kolmena yönä viikossa ja vähintään puolen vuoden ajan, potilaalla on unettomuutta.

Unettomuuden nujertaminen kognitiivisen käyttäytymisterapian avulla

Lukuisat tutkimukset tunnistavat kognitiivisen käyttäytymisterapian tehokkaaksi hoidoksi unettomuutta vastaan. Tämän terapian tulokset voivat olla pitkäkestoisia, jos niitä seurataan asianmukaisesti.

Lääkärit määräävät erilaisia reseptejä ja lääkkeitä unettomuuteen. Nämä sisältävät bentsodiatsepiinin, non-bentsodiatsepiiniset unilääkkeet, masennuslääkkeet ja antihistamiinit, kuten difenhydramiini ja doksyyliamiini.

Tästä huolimatta on todisteita, että unettomuudesta kärsivät potilaat reagoivat paremmin ei-farmakologisiin hoitoihin. Tällaisilla hoidoilla on pitkäkestoisempia vaikutuksia. Kognitiivinen käyttäytymisterapia on todistettu tehokkaaksi ja lupaavaksi hoidoksi.

Kognitiivinen käyttäytymisterapia unettomuutta vastaan tarkoittaa psykologista väliintuloa, joka on suunniteltu auttamaan potilaita muuttamaan käyttäytymistä, ajatuksia ja uskomuksia. Nämä ajatukset ja uskomukset edesauttavat kroonisten uniongelmien olemassaoloon.

Tämä terapia on ainutlaatuinen, sillä se keskittyy uneen. Se on suhteellisen lyhyt verrattuna muihin psykoterapioihin, ja potilaalla on todella aktiivinen rooli tässä hoidossa. Kognitiivisen käyttäytymisterapian perusteellinen tavoite unettomuutta vastaan on auttaa potilasta nukkumaan ja toimimaan paremmin päivän aikana.

Saavuttaaksemme nämä tavoitteet, terapeutti tarjoaa potilaalle suoran ohjauksen. Tästä huolimatta potilas on itse vastuussa terapeutin ehdotusten seuraamisesta kotona. 

Kuinka psykologi hoitaa unettomuutta kognitiivisen käyttäytymisterapian avulla?

Kognitiivinen käyttäytymisterapia keskittyy käyttäytymiseen ja kognitiviisiin prosesseihin, jotka aiheuttavat unettomuutta. Tavoitteena on kääntää nämä prosessit. Tällä hoidolla on myös aikarajoitus. Tavallisesti unettomuudesta kärsivä potilas tapaa psykologinsa 6-8 kertaa, ja sessiot kestävät noin 50 minuuttia.

Ensimmäisen session aikana terapeutti selittää hoidon potilaalle ja kertoo hänelle unen ja vuorokausirytmin tieteestä. Potilaan on myös kerrottava terapeutille omat tavoitteensa. Kolme seuraavaa sessiota on omistettu hoitamaan potilaan unihäiriöitä, keskittymään hänen oireisiinsa, turvallisuuskäyttäytymiseen ja ratkaisemaan päivän energianpuute.

Viides, kuudes ja seitsemäs sessio käsittelevät asioita kuten rentoutuminen, unihygienia, päivittäiset ja öiset rutiinit, jne. Viimeiseksi, kahdeksas sessio keskittyy ehkäisemään uusiutumista.

Kun kognitiivinen käyttäytymisterapia aloitetaan, terapeutti suorittaa potilaasta ensiksi arvion. Terapeutti tarkastelee potilaan lääketieteellistä historiaa, kuten myöskin unettomuuden ja sen vakavuuden historiaa. Ensimmäinen sessio sisältää lukuisia osatekijöitä, jotka ovat hoidolle kriittisiä. Sitten terapeutti antaa yhteenvedon ja hoitosuunnitelman. Terapeutti puhuu myös potilaan henkilökohtaisesta tapauksesta, ja selittää unen perusmallit ja sen prosessit.

Viimeinen asia, jonka potilas tekee terapeutin kanssa ensimmäisen session aikana, on tunnistaa käyttäytyminen ja kognitiiviset prosessit, joita on käsiteltävä jotta unettomuuden nujertaminen onnistuisi. Kun hoito tulee tiensä päähän, potilas käy läpi kaikki tekniikat ja välineet jotka hän on oppinut, voidakseen päästä unettomuudesta yli ja välttää sen uusiutumie.