Ulkomailla asuminen: sopeutuisitko sinä hyvin?

Tarkistanut ja hyväksynyt: psykologi Sergio De Dios González

Kirjoittanut Sonia Budner

Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

Ulkomailla asuminen vaikuttaa helpommalta nyt kuin koskaan ennen, ja maailma tuntuu jatkuvasti kutistuvan. Pitkät välimatkat eivät ole enää ongelma, ja olemme päivittäin yhteydessä muiden maiden ja kulttuurien ihmisiin, jotka tuntuvat olevan jatkuvasti yhä lähempänä ja helpommin tavoitettavissa. Nykyään näyttää myös siltä, että yhä useampi ihminen on kiinnostunut muuttamaan toiseen maahan.

Jotkut muuttavat toiseen maahan pakosta, kun taas moni muu haluaa tehdä sen vapaaehtoisesti parantaakseen elämänlaatuaan tai opiskellakseen tai työskennelläkseen muualla. Matkustaminen toiseen maahan ja muuttaminen sinne eivät ole sama asia. Kun suunnittelet elämistä toisessa maassa, sinun on sopeuduttava uuteen paikkaan. Sinun on mukauduttava toisenlaiseen elämäntyyliin.

Myös psykologiassa ollaan kiinnostuneita sopeutumisesta toisiin ympäristöihin. Viime vuosikymmenten aikana useissa tutkimuksissa on keskitytty pääosin tuntemattoman aiheuttamaan stressiin, jokaisen henkilön kykyyn kohdata uusi kulttuuri.

Mutta vielä jokin aika sitten ei tiedetty, kuinka muiden kulttuurien sosiaaliset normit vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin. Essexin yliopiston tutkijaryhmä, jota johti Nicolas Geeraert, julkaisi raportin sosiaalisten normien ja persoonallisuuden piirteiden vaikutuksesta sopeutumiseen uuteen maahan.

Sosiaalisten normien jäykkyys

Vaikka asumme globalisoituneessa maailmassa, sosiaaliset normit jakavat ja etäännyttävät ihmisiä yhä kaikkein eniten. Ne vaikeuttavat myös vierasmaalaisten sopeutumista.

Tämä tutkimus osoittaa periaatteessa sen, että on olemassa sopeutumisen kannalta “hankalia” maita. Tämä johtuu siitä, että näiden maiden sosiaaliset normit ovat jäykät, ja kulttuurissa siedetään heikosti niistä poikkeamista. Toisaalta on olemassa myös “joustavampia” maita, joissa sosiaaliset normit eivät ole yhtä tiukat. Niissä siedetään eroavaisuuksia.

Näissä puitteissa on selvää, että “hankalissa” maissa tai kulttuureissa syntyneet ja kasvaneet ihmiset sopeutuvat parhaiten ulkomailla asumiseen. Näille ihmisille on kehittynyt voimakas käsitys sosiaalisista normeista. Näin ollen heidän on hyvin helppo tunnistaa ne ja sopeutua niihin.

Tutkimus vahvistaa sen, että kulttuurin ahtaus vaikuttaa haitallisesti vierasmaalaisten sopeutumiseen. Tätä vaikutusta vähentävät merkittävästi seuraavat tekijät:

• Halu tulla hyväksytyksi.
• Halu tehdä oma osuus ja yhteistyötä muiden kanssa.
• Se, ettei henkilöllä ole odotuksia erityiskohtelun suhteen.
• Halu torjua houkutus rikkoa sääntöjä.

Ulkomailla asuminen

Geeraertin ryhmä tutki 889:ää vapaaehtoista, jotka osallistuivat kansainväliseen vaihto-ohjelmaan. He olivat kaikki lukio-opiskelijoita, jotka asuivat kohdemaassa perheessä 18 kuukauden ajan. He kävivät paikallista koulua.

Opiskelijat täyttivät kyselylomakkeita, joissa mitattiin sosiokulttuurista sopeutumista. He arvioivat myös psyykkistä sopeutumistaan eli sitä, miltä heistä tuntui. Kyselylomakkeet mittasivat kuutta persoonallisuuden piirrettä:

1. Avoimuus uusille kokemuksille
2. Nöyryys ja rehellisyys
3. Ystävällisyys
4. Tunteikkuus
5. Omatunto
6. Ulospäinsuuntautuneisuus

Yhteensä 23 maata osallistui tähän tutkimukseen. Joitakin niistä, kuten Intiaa, Malesiaa, Japania ja Kiinaa, pidetään erityisen “hankalina”.

Spektrin toisella puolella olivat “joustavammat” maat, kuten Brasilia, Unkari, Uusi-Seelanti ja Yhdysvallat.

Tulokset

Johtopäätökset vahvistivat odotettavissa olevat tulokset kerättyjen tietojen analysoimisen jälkeen. Tutkijaryhmä havaitsi, että:

• Yksilöillä, jotka matkustivat ja asuivat erityisen “joustavissa maissa”, oli vähiten ongelmia sopeutua sosiaalisiin normeihin.
• Ulkomaalaiset, jotka olivat nöyriä ja sopuisia, sopeutuivat paremmin ympäristöönsä.

Näyttää siltä, että kaksi tärkeintä tekijää, jotka vaikuttavat yksilön sopeutumiseen ulkomailla asumiseen, ovat persoonallisuus ja kulttuuriset tekijät.