Työpaikkakiusaamisen vaikutukset voivat kestää vuosia
Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater
Työpaikkakiusaamisen vaikutukset tuovat kiusaamisen kohteeksi joutuneelle uhrille merkittäviä psykologisia seurauksia. Tästä syystä ei ole yllättävää, että Maailman terveysjärjestö (WHO) ja monet työterveyteen erikoistuneet järjestöt pitävät työpaikkakiusaamista yhtenä merkittävimmistä työmaailman ongelmista. Lisäksi kyseessä on ilmiö, joka on yhä enemmän kasvussa; Valituksia työpaikkakiusaamisesta tehdään yhä enemmän, mutta toiminta- ja ehkäisymekanismit sen kitkemiseksi ovat edelleen riittämättömiä.
Huolimatta siitä, että yhä useammat ihmiset tuomitsevat työpaikkakiusaamisen, eri ammattiliitot ovat kuitenkin ilmoittaneet, että monet työntekijät eivät uskalla astua tilanteessa esille. Työpaikkakiusaamisen osoittaminen, byrokratia ja oikeudellisen prosessin hitaus ovat johtaneet siihen, että monet ihmiset eivät tee asialle mitään, uppoutuen niihin ongelmiin, joita työpaikkakiusaamista seuraa.
Samalla taas virkamiesten tilanne on tämän ilmiön edessä jopa paljon monimutkaisempi. Lääkärit, sairaanhoitajat, opettajat, poliisit… On monia miehiä ja naisia, jotka eivät uskalla puhua työpaikkakiusaamisesta, koska he pelkäävät menettävänsä työnsä ja antavat näin muodon sille todellisuudelle, jossa henkinen kuluminen on jatkuvaa ja syvää, ja joka usein saavuttaa yhtä vakavia ääripäitä kuin itsemurha.
Lisäksi alan asiantuntijat, kuten ruotsalainen psykologi Heinz Leymann, joka laati vuonna 1980 ensimmäisen työpaikkakiusaamiseen liittyvän LIPT-kyselylomakkeen (Leymann Inventory of Psychological Terror), huomautti jo aikanaan, että merkittävä osa maailman päivittäin tapahtuvista itsemurhista johtuu juuri työpaikoilla tapahtuvasta kiusaamisesta.
Jatkuva ahdistelu ja pelottelu työympäristössä on paljon muutakin kuin stressaava tilanne. Se on yksi väkivallan muodoista, joka on tunnustettava ja torjuttava.
Työpaikkakiusaamisen vaikutukset: traumaperäisen stressin pysyvä jälki
Työpaikkakiusaamisen vaikutuksia on tutkittu muun muassa psykologian, lääketieteen sekä talouden aloilla. On mielenkiintoista tietää, että yksi niistä tutkijoista jotka ovat omistaneet eniten työtä tälle ilmiölle oli Konrad Lorenz, tunnettu etiologi. Hän itse määritteli työpaikkakiusaamisen samanlaiseksi väkivaltaiseksi käyttäytymiseksi, jota useat eläinkunnan lajit soveltavat luonnossa.
Ne ovat niitä eläimiä, jotka ryhmittyvät yhteen hyökätäkseen saman lajin heikointa jäsentä tai vahvinta jäsentä kohtaan kukistaakseen sen näkyvän aseman lauman keskuudessa. Heinz Leymand puolestaan määritteli tämän käytöksen psyykkisen kauhun muodoksi. Tätä tapahtuu silloin, kun tietyn yhteisön jäsen tai tietty ryhmä käyttäytyy väkivaltaisesti uhria kohtaan.
Työpaikkakiusaamisen kohteeksi joutunut henkilö kärsii systemaattisesta leimautumisesta, erityyppisistä epäoikeudenmukaisuuksista sekä jatkuvasta hyökkäyksestä ihmisoikeuksiaan vastaan. Lisäksi Leymand on huomauttanut, että tässä psyykkisen kauhun muodossa voi esiintyä myös fyysistä väkivaltaa ja aggressiivisuutta esimerkiksi työntämällä, lyömällä tai provosoimalla onnettomuuksia, sekä naisten kohdalla työpaikkakiusaamiseen voi liittyä myös seksuaalista ahdistelua ja jopa väkivaltaa.
Siksi näiden ilmiöiden vaikutus, kuten voimme hyvin kuvitella, on valtava. Tästä syystä työpaikoilla tapahtuvan häirinnän vaikutukset voivat kestää vuosia.
Sydän- ja verisuonitaudit
Kööpenhaminan yliopiston tuottaman tutkimuksen mukaan jatkuva työpaikkakiusaaminen kasvattaa joidenkin sydän- ja verisuonitautien riskiä jopa 60 prosentilla. Lisäksi sydänkohtauksia esiintyy valitettavasti usein juuri niiden ihmisten keskuudessa, jotka vaientavat kärsimyksensä eivätkä uskalla tehdä valitusta kiusaamisesta.
Unihäiriöt
Työpaikkakiusaamisen vaikutuksia ovat epäilemättä myös unihäiriöt. Unettomuus, usein tapahtuvat heräämiset tai painajaiset vievät ihmistä yhä lähemmäksi erittäin voimakkaasta uupumistilaa. Tämä on puolestaan jotain, joka ei vaikuta pelkästään työntekijän tuottavuuteen.
Lisäksi kiusatun mieliala alkaa heiketä voimakkaasti. Tämä puolestaan voi jopa lisätä esimerkiksi liikenneonnettomuuden riskiä, jos uhri ajaa autoa uupuneessa tilassa.
Työpaikkakiusaamisen vaikutukset: traumaperäinen stressihäiriö
Firenzen yliopisto suoritti vuonna 2016 mielenkiintoisen tutkimuksen, joka julkaistiin psykologian alan erikoislehdessä Frontiers in Psychology. Tässä tutkimuksessa työpaikkakiusaamisen vaikutuksia analysoitiin mielen tasolla ja tutkijat löysivät jotain merkittävää, joka meidän kaikkien tulisi pitää mielessä. Ajan myötä jatkuva työpaikkakiusaaminen aiheuttaa uhrilla samoja oireita kuin traumaperäinen stressihäiriö.
- Joskus, ja vaikka hän olisi jo lähtenyt kyseisestä työpaikasta, uhri voi reagoida ahdistuksen, pelon, vihan ja surun tunteilla sellaisiin ärsykkeisiin, jotka muistuttavat häntä traumaattisesta kokemuksestaan.
- Uhrilla ilmenee välttelyä: Hän alkaa vältellä kaikkia niitä skenaarioita, ihmisiä tai ärsykkeitä, jotka saattavat muistuttaa häntä traumaattisista kokemuksistaan tai siitä työympäristöstä, jossa hän joutui kiusatuksi.
- Takaumat: Kokemusta muistuttavien takaumien esiintyminen on ilmiö, joka toistuu monilla työpaikkakiusaamisen uhriksi joutuneella ihmisellä.
- Muistinmenetys ja keskittymisongelmat: Kiusaamisen kohteena olevalla ihmisellä on usein vaikeuksia muistaa yksinkertaisia asioita, hänellä esiintyy keskittymisvaikeuksia ja hänen kognitiivinen suorituskykynsä on normaalia heikompi.
- Samalla tapaa työpaikkakiusaamisen kohteeksi joutuneet ihmiset käyvät läpi sellaisia oireita, jotka liittyvät suoralla ja selkeällä tavalla traumaperäiseen stressihäiriöön. Näitä oireita ovat muun muassa unettomuus, ahdistuneisuus, alhainen itsetunto, tunne asioiden hallitsemattomuudesta sekä vääristyneet ajatukset.
Tämä oirekuva kestää usein kuukausia ja jopa vuosia. Onkin välttämätöntä, että jokainen ihminen joka käy läpi tällaisia olosuhteita, hakee tilanteessa apua. Tukitoimien sekä oikeudellisen ja psykologisen tarjoaman avun tulisi myös olla nopeampaa, tiiviimpää ja tehokkaampaa.
Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä, meidän on huomattava vielä yksi näkökohta. Ei siksi, että lopettaisimme kyseisessä työpaikassa tai että työolosuhteet olisivat parantuneet työpaikkakiusaamisen loppumisella, meidän ei tulisi koskaan unohtaa mielenterveyttämme.
Työpaikkakiusaaminen jättää jälkensä, häirintä muuttaa meitä ja vähentää meidän inhimillisiä mahdollisuuksiamme. Näissä tilanteissa asiantuntijan tarjoaman avun puoleen kääntyminen on tärkeää, jotta uhreille voidaan tarjota mahdollisuuksia haavojen parantamiseksi ja itsetunnon palauttamiseksi sekä halua jatkaa eteenpäin sekä yksilöllisesti että ammatillisesti.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Adams, G. A., and Webster, J. R. (2013). Emotional regulation as a mediator between interpersonal mistreatment and distress. Eur. J. Work Organ. Psychol. 22, 697–710. doi: 10.1080/1359432X.2012.698057
- Arnsten, A. F., Raskind, M. A., Taylor, F. B., and Connor, D. F. (2015). The effects of stress exposure on prefrontal cortex: translating basic research into successful treatments for post-traumatic stress disorder. Neurobiol. Stress. 1, 89–99. doi: 10.1016/j.ynstr.2014.10.002
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.