Tunnesyömisen vaarat karanteenin aikana

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater

Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

Tunteita ei ainoastaan tunneta, niihin myös syödään. Tämänhetkisessä epätavallisessa tilanteessa syöminen on yksi eniten vaikutuksen alaisista osa-alueista. Se voi johtaa jopa äärimmäisyyksiin, muuttuen jokapäiväiseksi henkiseksi paoksi. Karanteeni toimii ahdistuksen laukaisevana tekijänä ja se voi muuttaa syömistapoja usein eri tavoin. Lue lisää siitä, mitkä tunnesyömisen vaarat ovat etenkin nyt eristyksen aikana.

Syöminen on monille ihmisille muutakin kuin vain keino saada itsensä kylläiseksi. Se on paljon enemmän kuin vain ravintoaineiden saamista sekä energian antamista keholle. Kun teemme ostoslistan tai laitamme ruokaa, emme aina ajattele antavamme keholle sen tarvitsemia vitamiineja, proteiineja ja mineraaleja. Haluamme syödä hyvän aterian, saada mielihyvää sekä tarjota rakkaille ihmisille jotakin herkullista.

Ruoka on nautinto ja tällaisina hetkinä, kun ahdistus ja stressi voivat hallita elämää, voi se toimia jopa pakokeinona. Se on selkeä todellisuus.

Jotkut ihmiset eivät menetä otettaan terveellisen ja tasapainoisen ruokavalion ylläpitämisestä karanteenin aikana. Emme kuitenkaan saa unohtaa ihmisiä, jotka kärsivät tai ovat kärsineet syömishäiriöstä joskus menneisyydessä.

On tosiasia, että monet ihmiset ovat syöneet enemmän epäterveellisiä ruokia näiden karanteeniviikkojen aikana kuin normaalisti. Tällaiset ruoat voivat todella kanavoida tunteita. Herkulliset välipalat, virvoitusjuomat ja alkoholi ovat niitä asioita, joita monet ihmiset etsivät ensimmäisenä ruokakauppaan mennessään.

Tämänhetkisen tilanteen aikana on noussut esiin myös toinen mielenkiintoinen ilmiö: hiivan myynti on lisääntynyt. Keskustelemme tästä hieman myöhemmin.

Tunnesyömisen vaarat: mitä ostoslistaan tulisi sisällyttää

Tiedämme psykologian ja ravitsemustieteen näkökulmasta, että kun ihminen kärsii stressistä tai ahdistuksesta, alkavat hänen syömistottumuksensa muuttua ja se johtaa niin sanottuun tunnesyömiseen.

Tässä koronaviruskriisitilanteessa olemme varmaan kaikki tehneet jonkinlaisia muutoksia ruokavalioon, joko parempaan tai huonompaan suuntaan. Alla kerromme joistakin käyttäytymismalleista, joita tämän koronaviruksen aiheuttaman kotikaranteenin aikana on nähtävissä.

Syön enemmän kuin ennen, jotta en ajattelisi sitä mitä maailmassa tapahtuu

Tässä tilanteessa ihminen valitsee ruokia, jotka tuovat hyvinvoinnin tunteen ja hiljentävät negatiiviset tunteet. Nämä käyttäytymismallit määrittelevät sen, mitä ihmiset nyt laittavat ostoskärryihin.

Vietämme enemmän aikaa kotona. Yksi tapa tehdä kotona vietetystä ajasta siedettävämpää on syödä keksejä, kakkuja ja välipaloja sekä juoda viiniä, olutta ja muita hiilihydraattipitoisia ruokia ja juomia.

Mieli saavuttaa oudon sopimuksen tunteiden kanssa: syö, nauti ja lakkaa huolehtimasta. Mutta kun ruoka toimii henkisenä pakokeinona, on kyseessä iso ongelma.

Ruoilla, jotka auttavat kehoa luomaan serotoniinia ja dopamiinia, on keskimäärin hyvin lyhyt vaikutus aivoihin. Se on hetkellisesti korkea, ja sitten matala. Ne eivät tee kylläisiksi, mutta ne ovat todella riippuvuutta aiheuttavia ja siitä syystä aivot kehottavat syömään lisää näitä epäterveellisiä ruokia.

Stressi, pandemian vaikutus ja syömishäiriön kaltainen käyttäytyminen

Koronaviruspandemia luo täysin uudenlaista stressiä. Edessämme avautuu voimakas sekoitus odottamattomia tilanteita täynnä ahdistusta ja epätavallista painetta.

Elämme kaikki hyvin samankaltaisella tavalla, samankaltaisen käyttäytymismallin kanssa. Pandemian vaikutus on melkein väistämätön maailmassa, joka on yliyhdistynyt teknologian välityksellä.

Kriisin alussa koimme pakonomaista tarvetta ostaa vessapaperia. Alkoholin ja epäterveellisten ruokien kulutus on kuitenkin lisääntynyt ajan myötä ja niihin yhdistetään sohvalla löhöäminen.

“Vanhat perhereseptit” ovat myös henkinen välttelytapa

Tunteet kuluttavat meitä todella paljon näiden päivien aikana, varsinkin jos kärsimme ahdistuksesta. Tähän liittyy kuitenkin myös toinen mielenkiintoinen käyttäytymismalli.

Koska vapaa-aika on lisääntynyt, ovat monet päättäneet viettää enemmän aikaa keittiössä. Monissa tapauksissa ihmiset koittavat reseptejä, joita heidän äitinsä, isänsä tai isovanhempansa tekivät heille silloin kun he olivat lapsia.

Se on tapa palauttaa tunteet ja muistot sekä tehdä ajasta siedettävämpää rentouttavien aktiviteettien, kuten ruoanlaiton avulla. Monesti nämä reseptit ovat kylläkin melko sokeri- ja rasvapitoisia.

Leivän tai pullan leipominen ja kuvan lataaminen sosiaaliseen verkkoon

Karanteeni luo myös toisen mielenkiintoisen käyttäytymismallin: yliaktiivisuuden. Jotkut ihmiset harrastavat liikuntaa hyvin epätavallisin tavoin. Toiset tekevät käsitöitä, opiskelevat ja tietenkin laittavat ruokaa sekä lataavat kuvan valmiista tuotteesta sosiaaliseen verkkoon saadakseen “tykkäyksiä”. Tämä kaikki on myös henkistä pakenemista, vaikka emme ehkä ajattelisikaan niin.

Hiiva on ollut näiden päivien aikana yksi suosituimmista kaupan tuotteista. Leivän, jälkiruokien ja muiden leivonnaisten leipominen on herättänyt yhtäkkiä paljon kiinnostusta.

Näiden reseptien valmistamiseen liittyy selkeää mielihyvää. Ensinnäkin, leipominen rentouttaa ja motivoi. Käsillä tekeminen on aina katarttista aivoille.

Toisekseen, ihmiset voivat ladata kyseisen reseptin myöhemmin Instagramiin ja saada “tykkäyksiä”. Näin saadaan rohkaisua ja palkitsemista kaikkialta – kotona sekä kaukana olevilta ihmisiltä. 

Yhteenvetona voidaan sanoa, että ruoan ostaminen, sen syöminen ja jopa itse valmistaminen toimii tunteiden välttelynä tai tapana paeta tunteita näiden karanteenipäivien aikana.

Pyri välttämään ennen kaikkea sellaisia tapoja, jotka ovat haitallisia terveydelle. Tarkkaile alkoholin ja sellaisen ruoan kulutusta, jotka lisäävät vain kalorinsaantia, eivätkä tuo mitään ravinteita keholle. Tunnesyömisen vaarat ovat käsinkosketeltavissa karanteenin aikana. Nyt on tärkeämpää kuin koskaan pitää hyvää huolta itsestään.