Tunnekäyrä: tunteiden elinkaari

21 tammikuu, 2020
Tunnekäyrä kuvastaa tunteen elinkaarta, sitä mitä tapahtuu kun tunne alkaa syntyä, voimistuu ja sitten häviää. Tässä artikkelissa käymme läpi kolme asiaa, joita ei kannattaisi tehdä tunteen ollessa voimakkaimmillaan.
 

Tunne määritellään yleensä subjektiiviseksi tilaksi, jolla on suunnaton tai voimakas affektiivinen lataus. Vaikka tunteita on vaikea selittää täsmällisesti, jokainen osaa kuvailla nämä kokemansa subjektiiviset tilat selkeästi. Pystyt esimerkiksi kuvailemaan tilanteen, jossa tunsit vihaa tai onnea. Suurimmalla osalla näistä tunteista, surusta vihaan, on samankaltainen elinkaari: tunnekäyrä.

Mikä on tunteiden tarkoitus?

Tutkija Martinez-Sanchezin (2011) mukaan merkittävien tunteiden tukahduttaminen tai ilmaisematta jättäminen (itkeminen läheisen menetyksen takia, rakkauden osoittaminen jne.) voi aiheuttaa huomattavaa fysiologista yliaktiivisuutta, vaimentaa immuunijärjestelmän toimintaa ja saada aikaan muita haitallisia vaikutuksia fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

Miksi tunteet ja niiden ilmaiseminen sitten ovat niin tärkeitä? Nämä samat tutkijat viittaavat ihmisen sisäisiin toimintoihin, jotka liittyvät homeostaasiin ja selviytymiseen, sekä ihmisen ulkoisiin toimintoihin, jotka ovat luonteeltaan enemmän sosiaalisia.

Tunteiden ollessa voimakkaimmillaan ei kannata tehdä päätöksiä

Sisäiset tekijät

 
  • Tunteet auttavat koordinoimaan eri kognitiivisia, fysiologisia ja behavioraalisia reaktiojärjestelmiä.
  • Ne käynnistävät toimintatapoja, jotka saattaisivat olla estyneenä ilman kyseistä tunnetta. Esimerkiksi ihminen, joka ei ole kovin liikunnallinen, pystyy juoksemaan melko nopeasti ollessaan peloissaan. Tai hyvin rauhanomainen henkilö kykenee puolustamaan jotakuta toista ollessaan vihainen tai raivoissaan.
  • Tunteet valmistavat kehoa pakene tai taistele -reaktioon. Niillä on äärimmäisen tärkeä tehtävä selviytymisen kannalta. Pelontunne on vain alkusoittoa pakene tai taistele -reaktiolle uhan edessä. Ilman pelon merkkiä keho ei osaisi valmistautua kohtaamaan vaaraa tai pakenemaan.

Kun keho antaa hälytyksen reaktiona vaaralliseen ärsykkeeseen (kun tunnet pelkoa), tämä aktivoi hypotalamus-aivolisäke-adrenaliiniakselin. Tämä puolestaan aktivoi adrenaliinirauhaset, jotka vapauttavat glukokortikoideja. Keho vapauttaa adrenaliinia ja kehon omia opioideja lievittääkseen fyysistä kipua aivan kuin olisit hyökkäyksen kohteena. Samaan aikaan ne kehon järjestelmät, joita ei tarvita pakoreaktiossa, kuten ruoasulatusjärjestelmä, vaimenevat.

Vaaran uhatessa pelko nostaa sydämensykettä, supistaa pernaa vapauttaakseen punasoluja vamman varalta, laajentaa pupilleja jne.

Tunteet auttavat käsittelemään nopeasti tietoa. Aivot voivat näin nopeasti arvioida kyseessä olevan ärsykkeen luonteen, minkä ansiosta voimme toimia tilanteeseen parhaiten sopivalla tavalla mahdollisimman nopeasti.

 

Ulkoiset tekijät

Tunteet auttavat kertomaan omista aikomuksista ja olotilasta toisille ihmisille. Ne kontrolloivat kasvojen ilmeitä, eleitä ja äänensävyä niin, että voimme vaikuttaa myös muiden ihmisten käytökseen.

Kuten Aristoteles kerran kirjoitti, ihminen on poliittinen eläin ja myös tunteilla on sosiaalinen tehtävä. Tunteet vaikuttavat esimerkiksi siihen, kuinka muut ihmiset käyttäytyvät. Jotkut ihmiset hyödyntävät surua tarvitessaan tukea toisilta, jotkut hyödyntävät hellyyttä tai iloa jne. Tunteilla on monia, monia tehtäviä ihmissuhteissa.

Tunnekäyrä, tunteen elinkaari

Tunteen maksimaalista voimakkuutta on vaikea ylläpitää pitkiä aikoja. Itse asiassa tunteen normaali kehityskaari on käyrä. Aluksi tunteet muuttuvat voimakkaammiksi ja vahvemmiksi. Kun ne ovat saavuttaneet maksimaalisen voimakkuutensa eli ovat huipussaan, niiden voima alkaa vähentyä. Tämä on tunnekäyrä.

Useimmat eivät ajattele tätä arjessaan, erityisesti mielenterveyden kannalta. Tämä käyrä pätee kaikkiin tunteisiin, myös ahdistukseen ja paniikkikohtauksiin. Ne harvoin kestävät kymmentä minuuttia kauempaa.

Pelon, vihan tai surun mukana tuleva voimakas tunneaalto aiheuttaa sen, että ihminen hyvin helposti reagoi tunteen ollessa voimakkaimmillaan. Monet terapiassa käyvät ihmiset ovat siellä juuri tästä syystä: tunteen ollessa voimakkaimmillaan sen aikana tehdyt teot ovat usein meille haitallisia.

Tunteidenhallinnan oppiminen terapiassa

Terapian varhaisvaiheessa, kun potilas ei osaa hallita reaktioitaan, voi olla hyödyllistä ottaa puheeksi tunnekäyrä. Tavoitteena ei ole kontrolloida tunnetta, vaan välttää niitä haitallisia seurauksia, joita huonosti hallittu voimakas tunne voi aiheuttaa.

 

Masennuksesta, ahdistuksesta ja surusta kärsiville ihmisille voi olla hyvin hyödyllistä oppia, kuinka tunteet toimivat. Terapeutin tulisi myös kertoa, kuinka potilaan tulisi toimia tunteen ollessa voimakkaimmillaan. Ajan myötä potilaan tulisi oppia terapian kautta olemaan reagoimatta niin voimakkaasti tunteisiin.

Tunnekäyrä on hyvä opettaa potilaalle terapiassa

Kolme asiaa, joita ei tulisi tehdä tunnekäyrän huipulla

On tärkeää selittää, mitä kolmea asiaa ei kannattaisi tehdä voimakkaan tunteen aikana, oli tunne sitten vihaa, surua, pelkoa tai iloa. Asiantuntijat suosittelevat tätä siksi, että teot noina hetkinä eivät luultavasti ole rationaalisia.

Tässä muutama asia, joita ei tulisi tehdä tunnekäyrän huipulla:

 
  • Älä tee päätöksiä. Otetaan esimerkkinä kliinistä masennusta sairastava nainen. On tärkeää saada hänet tajuamaan, että päätösten tekeminen on vaarallista olon ollessa pahimmillaan. Tuolloin tehdyt päätökset kulkevat aina käsi kädessä syvän surun tai epätoivon kanssa. Jos hän näin ollen välttää päätösten tekemistä noina synkkinä hetkinä, hän voi välttää hirvittävät seuraukset kuten itsemurhan tai itsensä vahingoittamisen.
  • Älä yritä ratkaista ongelmaa. Jos voimakas tunne aiheutui jostain tietystä tapahtumasta, ongelmaa ei tulisi yrittää ratkaista tunnekuohun aikana. Kun aivojen rationaalinen osa on sammuneena, sinulla ei ole tarvittavia työkaluja ongelman ratkaisemiseen. Lisäksi tilanteen aiheuttama turhautuneisuus voi johtaa huonoihin ratkaisuihin. Parasta on antaa asian olla niin kauan, kunnes tunteiden voimakkuus vähenee.
  • Älä ajattele. Tunteet voivat johtaa loppumattomiin katastrofaalisiin, irrationaalisiin ja hyödyttömiin ajatuksiin. Jotkut näistä ajatuksista voivat puolestaan aiheuttaa uusia ja yhtä voimakkaita tunteita, mikä voi johtaa irrationaaliseen käytökseen.

Näiden kolmen asian välttämisen lisäksi kannattaa myös luoda lista niistä asioista, joiden puoleen voit kääntyä voimakkaiden tunteiden aikana. Keksi sellaisia asioita, jotka auttavat sinua välttämään ajattelua, ongelmien ratkaisemista ja päätösten tekemistä. Pidä lista ulottuvillasi seuraavaa hetkeä varten, kun olet tunnekäyräsi huipulla.

 

 

  • Palmero, F y Martínez-Sánchez, F. (2008). Motivación y emoción. Madrid: McGraw-Hill.