Tiedätkö mitä on Ellisin rationaalis-emotionaalinen käyttäytymisterapia?

Vuonna 1953 Ellis havaitsi psykoanalyysin olevan melko tehotonta, eikä järin filosofinen lähestymistapa. Lisäksi hän torjui lähes täysin myös käyttäytymisterapian toimivuuden. Joten vuosien 1953 ja 1955 välillä hän alkoi täyttää terapeuttista työkalulaatikkoaan filosofialla ja suoralla siedättämisellä. Näin hän päätyi olemaan todellinen rationaalinen ja tunteikas käyttäytymisterapeutti.

Alkuun rationaalis-emotionaalinen käyttäytymisterapia oli erittäin yksinkertaista. Ehkä tästä johtuen se ei saanut suosiota kuin vasta myöhemmin. Se on menetelmä, jossa käytetään lyhyttä terapiaa auttamaan ihmistä muuttumaan sisältä käsin, erityisesti emotionaalisella tasolla. 

Rationaalis-emotionaalinen käyttäytymisterapia on jo osoittautunut joissakin kokeissa olevan ihmisille usein (ei kuitenkaan aina) avuksi merkittävässä määrin jo melko lyhyessä ajassa (10 ja 20 tapaamisen välillä). 

“On olemassa kolme ‘pitämistä’, jotka pidättelevät meitä: Minun pitää pärjätä hyvin. Sinun pitää kohdella minua hyvin. Ja maailman pitää olla helppo.”

-A. Ellis-

Mitä rationaalis-emotionaalinen käyttäytymisterapia varsinaisesti on?

Meistä kukin elää tietyssä ympäristössä, niin fyysisesti kuin sosiaalisestikin. Lisäksi me vietämme päivämme jahtaamalla päämääriä, tai tarkoitusperien kanssa toimien, kuten:

• Pysyminen hengissä, aktiivisena ja olostamme nauttien.
• Elämästä nauttiminen, joko yksin tai muiden kanssa.
• Läheisten ihmissuhteiden ylläpitäminen tiettyjen ihmisten kanssa.
• Tarkoituksen löytäminen omasta elämästämme koulutuksen ja kokemuksien kautta.
• Sellaisten tavoitteiden luominen ja täyttäminen, joska osoittavat meille oman kutsumuksemme.
• Omasta vapaa-ajastamme nauttiminen.

 ABC-malli

Näiden asioiden perässä juokseminen voi kuitenkin johtaa yksilön kohtaamaan esteen, joka joko hidastaa matkaa, saa ihmisen tuntemaan olonsa jumiutuneeksi tai saa hänet kokemaan epäonnistuneensa. Ellis on antanut näille asioille nimeksi kirjaimen A.

Kun näin pääsee käymään, voi seuraamukset muuntaa joksikin terveeksi ja hyödylliseksi. Mutta seuraamukset voi muokata myös tuhoisiksi ja epäterveiksi. Nämä seuraamukset on nimetty kirjaimella C.

Entäpä sitten kirjain B? B- kirjain on paikallaan antamassa nimen ihmisten uskomuksille ja ajatuksille. Ellis toteaa olevan kahdenlaisia uskomuksia: järkeviä ja järjettömiä.

Rationaaliset ja järjettömät uskomukset

Rationaaliset uskomukset (RB) auttavat meitä kohtaamaan epämiellyttäviä asioita (A). Tällaiset ovat tavallisesti mieltymyksiä, toiveita tai haluja. Esimerkkinä ajatus “Minä toivon, että tämä yksi kamala asia ei tule tapahtumaan, mutta jos niin kuitenkin käy, voin sitten käsitellä sen ja silti olla onnellinen.” Tai jotain tämän suuntaista: “Olisi ihanaa jos Jouni pitäisi minusta, mutta vaikka ei pitäisikään, voin silti viettää hyvän elämän.”

“Me opetamme ihmisille, että he itse ajavat itsensä pois tolaltaan. Me emme voi muuttaa mennyttä, joten me voimme muuttaa sitä miten ihmiset ajattelevat, tuntevat ja käyttäytyvät nyt.”

-A. Ellis-

Epäloogiset tai järjettömät uskomukset (IB) aiheuttavat tunteita ja käytöstä, jotka sabotoivat kykyä kohdata mikä tahansa tietty ja epämiellyttävä A. Tavallisesti nämä ovat jäykkiä toteamuksia, kuten: “Minun olisi pitänyt, minä olisin, minun pitää,” jne.

Kolme yleisintä psykologisia ongelmia luovaa jäykkää toteamusta ovat seuraavat:

• “Minun pitää ehdottomasti olla menestyksekäs suurimmassa osassa tekemisiäni ja ihmissuhteitani. Mikäli en ole, tarkoittaa tämä minun olevan hyödytön, eikä lainkaan riittävä ihmisenä.”
• “Kaikkien muiden täytyy ehdottomasti kohdella minua huomaavaisesti, reilusti, kunnioituksella ja ystävällisesti. Mikäli he eivät tee näin, he eivät ole niin hyviä kuin väittävät olevansa. Näin ollen he eivät ansaitse onnellisuutta omaan elämäänsä.”
• “Minun elinolosuhteideni täytyy ehdottomasti olla mukavat, miellyttävät ja arvokkaat. Mikäli ne eivät ole, tulevat asiat olemaan kammottavan huonosti. Minä en pysty moista kestämään ja maailma tulee olemaan hirveä paikka.”

Rationaalis-emotionaalisen käyttäytymisterapian kolme tärkeintä olettamusta

60-luvun alun pakeilla rationaalis-emotionaalisen käyttäytymisterapia alkoi luoda muutosta, kun se esitti kolme tärkeintä olettamustaan (vaikka näitä on toki useampia). Nämä Ellisin oivalluksiksi kutsumat oletukset ovat seuraavat:

• Oletus 1. Aktivoivat tapahtumat (A), joita pidetään negatiivisina tai epämiellyttävinä, ovat merkittävässä roolissa neuroottisen lopputuloksen (C) kehittymisessä. Mutta tämä ei tarkoita niiden olevaan ainoastaan neuroottisuuden syitä. Tärkein aiheuttaja on luultavasti B, eli jäykät ja määräävät uskomukset, joita ihmisillä on koskien tekijää A. B on merkittävä tekijä sekoittuessaan tekijän A kanssa ja johtaa tekijään C.
• Oletus 2. Kun ihmiset ajattelevat, tuntevat tai käyttäytyvät neuroottisella tavalla (ylläpitäen tappiomielialaa itseään ja muita kohtaan) on nähtävissä, että he ovat kehittäneet nämä epäloogiset uskomukset (IB) epämiellyttävien aktivoivien tapahtumien (A) johdosta niinkin aikaisin kuin lapsuudessa. On silti olemassa mahdollisuus, että he eivät käyttäydy tällä tavoin myöhemmin. Kun nämä oireet ilmenevät nykyhetkessä, he luovat, vahvistavat ja kouluttavat itseään uudelleen käyttäen apunaan irrationaalisia ajatuksiaan. Tällä tavoin heidän ongelmansa eivät tule katoamaan ja voivat jopa muuttua entistä pahemmiksi. Ei ole olemassa mitään syytä, miksi heidän menneet ajatuksensa, tunteensa tai käytösmallinsa ovat edelleen voimissaan nykyhetkessä. Ihmiset muokkaavat ja luovat uudelleen omia uskomusjärjestelmiään jatkuvasti.
• Oletus 3. Yleisesti ottaen ihmisten on mutkatonta ja helppoa selvittää, mitkä epäloogiset uskomukset (IB) kulkevat käsi kädessä heidän neuroottisen käytöksensä kanssa. Näitä vastaan on lähes aina mahdollista taistella ja vaihtaa ne toimivampiin uskomuksiin. Tämä tekemiseen tarvitaan johdonmukaisuutta ja kärsivällisyyttä. Kyse on vaivannäöstä ja harjoituksesta.

“Tunnetasolla kypsän ihmisen tulisi hyväksyä täysin tosiasia, että me elämme todennäköisyyksien ja sattumien maailmassa, missä ei ole, eikä luultavasti koskaan tule olemaankaan mitään absoluuttisia varmuuksia, sekä ymmärtää että tämä mahdollisuuksien epävarma maailma ei tosiaan ole ollenkaan kammottava.”

-A. Ellis-

Rationaalis-emotionaalisen käyttäytymisterapian vaikutus

Kognitiivisen käyttäytymisterapian viitoittamalla psykoterapian laajalla pelikentällä Ellisin ehdotukset ovat olleet erityisen hyödyllisiä vihan, ahdistuksen, turhautumisen, sosiaalisen pelon, ujouden ja seksuaalisten toimintahäiriöiden hoidossa. 

Rationaalis-emotionaalinen käyttäytymisterapia on vaikuttanut moniin muihin kognitiivis-käytöksellisiin terapioihin. Näistä mainittakoon rationaalinen käyttäytymisterapia, jonka on kehittänyt Maxie Clarence Maultsby Jr.; Arnold A. Lazaruksen multimodaali terapia; sekä Aaron T. Beckin kehittämä kognitiivinen terapia.