Tee muille hyvää ja löydät onnellisuuden

· 16.4.2018

Bumerangi-vaikutus tai ”toimintateoria” kertoo meille, että ”jokaisella teolla on vaikutuksensa ja jokaisella vaikutuksella on aiheuttajansa”. Siksi positiiviset ajatukset, tunteet ja teot palautuvat meille takaisin myönteisellä tavalla. Kun nämä puolestaan ovat negatiivisia, tapahtuu päinvastainen.

Kun yritämme tehdä hyvää naapurillemme joko ajatusten, tunteiden tai tekojen kautta, raivaamme automaattisesti tien myös omalle onnellisuudellemme.

Tämän vuoksi on tärkeää kiinnittää huomiota siihen mitä ajattelemme, tunnemme ja miten toimimme. Meidän on pidettävä mielessä, että teoillamme on valta muuttaa tulevaisuudessa kohtaamiamme seurauksia.

Vesilasin antaminen vaihtokauppana toiselle vesilasille vain ”täyttää” vastavuoroisuuden lain edellytykset. Todellinen jalomielisyys koostuu vastavuoroisista toimista, jotka ovat paljon arvokkaampia.

Mitä teemme muille, teemme myös jollain tavalla itsellemme. Avain on antaa hyvien tekojemme ravita itseään eikä sen mitä saamme niistä vastineeksi tai mitä olemme saaneet menneisyydessä.

Useimmat hyviä tekoja tekevät ihmiset tekevät niitä olosuhteista huolimatta. Heitä innoittaa teoistaan saatu energia eikä se, mitä he saavat vastineeksi.

hahmo on universumi

 

”Tee niin paljon hyvää kuin mahdollista niin monelle ihmiselle kuin pystyt, ja usein löydät itsesi sellaisten ihmisten kanssa, jotka täyttävät sinut ilolla”.

-Alessandro Manzoni-

Tapa heidät ystävällisyydellä

Sanotaan, että yksi henkilö voi toimia sysäyksenä suurille muutoksille. Vaikka maailma voi tuntua joskus vihamieliseltä, on pieniä toimia joita voimme tehdä saadaksemme sen tuntumaan ystävällisemmältä.

Oletko kuullut ilmaisun ”älä anna oikean kätesi tietää, mitä vasen kätesi tekee”? Tämä tarkoittaa, että meidän tulisi tehdä asioita sen vuoksi että uskomme niiden olevan oikein välittämättä siitä, kuka niistä hyötyy.

Tämä sanonta opettaa meille, että emme tarvitse hyväksyntää tai vertailuja tehdäksemme oikean asian. Kun näemme asian tässä valossa, hyvä kulkee yhdessä epäitsekkään olemisen kanssa. Usko tai älä, siinä löydämme palkkiomme.

sydänpullo

Muille pahojen asioiden toivominen kimpoaa meihin takaisin negatiivisella tavalla. Se aiheuttaa kaunaa ja levottomuutta. Kukaan ei ole täysin tyytyväinen, jos hän haluaa muiden olevan onnettomia. Yleensä ihminen joka tuntee pahaa oloa haluaa toisten tuntevan itsensä pahemmaksi.

”Sinä tarvitset vain hetken tullaksesi sankariksi, mutta tarvitset eliniän ollaksesi hyvä ihminen”.

-Paul Brulat-

Ajatuksia hyvästä ja pahasta

Ihmisen toimia tutkiva ja niitä hyväksi ja pahaksi luokitteleva filosofian haara on etiikka. Etiikka käsittelee hyvän tekemistä, mutta kaikilla filosofeilla ei ole tästä samoja ajatuksia. Etiikassa hyvä on toivottavaa ja vastakohta pahalle, joka puolestaan on epätoivottua.

Kulttuurinen relativismi hyväksyy sen, että on olemassa erilaisia ajatuksia siitä mikä on hyvää. Etnosentrismi on tässä asiassa vähemmän salliva.

Joka tapauksessa on olemassa luonnostaan hyviä tai pahoja toimintoja, koska jokainen pitää ne moraalisesti joko hyväksyttävinä tai loukkaavina. Muiden auttaminen on korkein ystävällisyyden muoto ja toisten kimppuun hyökkääminen ja huvin vuoksi vahingoittaminen on yksi pahimmista pahuuden ilmentymistä.

tee muille hyvää ja se tulee sinulle takaisin

Kiista hyvästä ja pahasta osoittaa etiikan olevan taistelukenttä. Mutta se osoittaa myös ettei se ole pelkästään suhteellista, se osoittaa tiettyjen käyttäytymisten olevan parempia kuin toisten. Ja puhumme paremmasta yleisesti ottaen, ei paremmasta yhdelle ihmiselle muttei toiselle, tai kulttuuristen normien suhteen.

Meidän ei tule olla huolissamme muutamasta murhaajasta tai terroristista. Hyvä voittaa pahan, mutta emme yleensä huomaa hyvää koska se on hiljaisempi kuin paha.

Facundo Cabralin sanojen mukaan ”pommi pitää hyväilyä kovempaa ääntä, mutta jokaista meitä tuhoavaa pommia kohtaan on miljoonia hyväilyjä, jotka ravitsevat elämää”.

”Tulet tietämään, että kurjat miehet ovat itse syypäitä kärsimykseensä; he eivät näe eivätkä kuule lähellään olevaa hyvää”.

-Samoksen Pythagoras-