Tanssiminen voi taistella aivojen ikääntymistä vastaan
Yksi kaikkein hauskimmista tavoista taistella aivojen ikääntymistä vastaan on tanssiminen. Sen lisäksi että tanssiminen on erinomainen kuntoilumuoto, se on myöskin erinomainen harjoitus mielellemme. Se on hämmästyttävä ja hauska tapa pitää aivomme terävänä ja joustavana.
Ja iällä ei ole väliä. Tanssiminen on itse asiassa yksi parhaista tavoista vanhoille ihmisille ruumiin ja mielen välisen tasapainon ylläpitämiseksi. Tämän lisäksi fyysinen aktiviteetti (etenkin tanssiminen) voi yleisesti auttaa hidastamaan merkkejä aivojen vanhenemisesta myöhemmissä elämänvaiheissa.
”Onneen on olemassa oikoteitä, ja tanssiminen on yksi niistä.”
-Vicki Baum-
Fyysisen aktiviteetin harjoittaminen aivojen ikääntymistä vastaan
Kun kasvamme vanhemmiksi, aivoissamme alkaa tapahtumaan muutoksia. Nämä sisältävät aivokudoksen heikkenemisen, verenkierron vähentymisen ja vähäisemmän kommunikaation aivosolujen välillä. Kaikki nämä muutokset voivat alkaa vaikuttamaan kognitiivisiin kykyihimme, etenkin oppimiseen ja muistiin.
Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että aikuisuudessa suoritettu fyysinen aktiviteetti voi hidastaa ikääntymiseen yhdistettyä kognitiivista heikkenemistä. Neurology –nimisessä aikakauslehdessä ollut tutkimus löysi suoran yhteyden tavallisen kohtalaisen ja intensiivisen kuntoilun sekä muistissa ja henkisissä kapasiteeteissa tapahtuvan hitaan laskun välillä yli 50-vuotiailla ihmisillä.
Mutta tavallisen kohtalaisen tai intensiivisen kuntoilun harjoittaminen ei sovi jokaiselle, etenkin kun on kyse ihmisistä jotka ovat jo yli 50-vuotiaita. Hyvät uutiset ovat, että on olemassa tehokkaita tapoja kuntoilla ja taistella aivojen ikääntymistä vastaan, ja nämä tavat eivät vaadi kuntosalille liittymistä tai juoksukenkien jalkaan laittamista. Tanssiminen on yksi näistä. Tai ainakin Frontiers in Human Neuroscience –nimisessä aikakauslehdessä julkaistussa tutkimuksessa.
Tanssimisen vaikutukset hippokampukseen
Mainitsemamme tutkimus sisälsi 52 tervettä 63-80 -vuotiasta aikuista. Osallistujat valittiin satunnaisesti yhteen kahdesta mahdollisesta ryhmästä 18 kuukaudeksi. Toisen ryhmän oli otettava osaa 90 minuutin tanssitunnille joka viikko tämän 18 kuukauden ajan, ja toinen ryhmä otti osaa 90 minuutin voima- ja vastustunnille joka viikko.
On mainitsemisen arvoista, että näiden ryhmien välillä oli monia eroavaisuuksia. Tanssiryhmä oppi uusia rutiineja kun taas voima- ja vastusryhmä harjoitteli samoja aktiviteetteja koko tämän ajan.
Tanssiryhmällä oli jatkuvia muutoksia rutiineissaan. Joka toinen viikko he opettelivat uusia askeleita, käsien asentoja, muodostelmia, nopeutta ja rytmiä, jotta osallistujat voisivat kokea jatkuvaa oppimista.
Sekä tutkimuksen alussa että lopussa jokaisen osallistujan aivoille suoritettiin magneettikuvaus. Tutkimuksessa suoritettiin myöskin aistien organisaatiotesti, joka arvioi osallistujien tasapainon ennen ja jälkeen tutkimuksen.
Tutkijoille selvisi, että molemmat ryhmät osoittivat suurentunutta hippokampuksen kokoa. Mutta tämä hippokampuksen kasvun koko oli suurempi tanssiryhmässä. Vain tanssiryhmän jäsenet osoittivat kasvua hippokampuksen trisynaptisen piirin hermosolujen yhteyksissä. Tämä osa aivoista yhdistetään oppimiseen, muistiin ja tunteisiin. Se on myöskin se osa aivoista, jolla on tapana tuntea useimmat aivojen ikääntymisen vaikutukset.
Tanssiminen on erinomainen harjoitus vanhemmille ihmisille
Tutkijoilla oli teoria, että tanssituntien jatkuvan oppimisen prosessi voisi selittää näitä hyötyjä. Itse asiassa heille ilmeni myös, että tanssiminen johtaa parempiin tuloksiin, kun on kyse tasapainosta. Ja tutkimuksessa kävi ilmi, että voima- ja vastuskoulutuksen ryhmän jäsenillä ei ilmennyt tätä samaa edistystä.
Tutkijat huomasivat myös, että 18 kuukautta tanssinut ryhmä osoitti kehitystä tietyissä alueissa hippokampusta, joita toisessa ryhmässä ei tapahtunut. Tämä voi myöskin tarkoittaa sitä, että hyvän fyysisen tilan lisäksi tanssimisessa on muitakin tekijöitä, jotka johtavat hippokampuksen koon muutoksiin.
Siksi heidän mukaansa tanssiohjelmaan lisätyt haasteet, etenkin kognitiivinen ja sensorimotorinen stimulointi, saivat aikaan lisämuutoksia hippokampuksen koossa, niiden muutosten lisäksi jotka tulivat fyysisistä taidoista.
Tutkijat painottivat myös sitä, että fyysinen aktiivisuus on yksi tärkeimmistä tekijöistä, jotka voivat auttaa meitä pysymään terveinä ja itsenäisinä niin kauan kuin mahdollista. Näin on siksi, että se voi auttaa meitä ehkäisemään monia riskitekijöitä ja hidastamaan iän myötä tulevaa heikkenemistä. Eli tanssiminen voi siis olla voimakas väline antamaan kehollemme ja mielellemme uusia haasteita, etenkin kun alamme olemaan vanhoja.