Tämä lyhytelokuva opettaa, miten arvostaa pieniä asioita

Bibo on vanha robotti, joka viettää elämäänsä tiukan rutiinin mukaan, joka tietyllä tapaa sallii hänen jatkaa elämistä. Hänen olemassaolonsa koostuu yksinkertaisista pienistä asioista, jotka antavat hänelle voimia ja ruokkivat hänen sieluaan… Bibo myy jäätelöä ja on sitoutunut työhönsä, sillä näin hän pystyy edelleen tekemään pienen tytön onnelliseksi omaa todellisuuttaan vasten. 

Bibo on lyhytelokuva, jossa on mielikuvia herättävä musiikki ja vahva viesti, joka jättää katsojaan vahvan vaikutuksen. Niitä pieniä asioita, joita tämä robotti tekee joka päivä, ei todellisuudessa voi kuvailla ainoastaan hänen ainoaksi tavakseen jatkaa elämistä, vaan ennemminkin hänen tavakseen ymmärtää ja mieltää maailma.

Sen lisäksi, että olemme varmoja siitä että nautit tästä elokuvasta, olemme varmoja myös siitä, että se saa sinut pohtimaan mielessäsi monia kysymyksiä. Sen luojat tiesivät varsin hyvin miten valita tehokas ja toimiva hahmo, sekä miten rakentaa hänen ympäristönsä tietyn käsitteen sisään ja ympärille. Nämä näkökannat yhdistyvät rakentamaan vahvan ja liikuttavan vaikutelman.

Tietyllä tapaa robotit ovat olentoja, jotka ovat näennäisen keinotekoisia ja elottomia, ja jotka ovat ehkä tulevaisuudessa tuomittuja matkimaan ihmisten käytöstä. Joten miksipä ne eivät näin ollen matkisi myös inhimillisiä tunteita? Me kutsumme sinut pohtimaan tätä ajatusta samalla, kun katsot tätä elokuvaa. 

Bibon kuviteltu elämä: elokuva joka kertoo ihmisyyden tarinan

Bibo asustaa yksinäisessä maailmassa. Se on maailma, joka on mekaaninen ja kummallisen keinotekoinen. Todellisuudessa tämä yksinäinen päähenkilö luo oman maailmansa mielikuvituksensa avulla. Se on maailma, joka koostuu ainoastaan hänen rutiinistaan. Hän toistaa niitä pieniä asioita, joita tekee päivittäin, koska ne ruokkivat hänen sieluaan ja jopa tuottavat hänelle onnea.

Bibo löytää itsensä ripustettuna maailmaan, joka on kudottu koneista ja melankoliasta. Ainut asia, jota hän odottaa innolla joka päivä, on olla aukiolla kello 8 joka ikinen aamu antamassa jäätelöä lapsille. Nämä lapset kuitenkin ovat olemassa ainoastaan hänen omissa luomuksissaan.

Ilman, että joudumme poikkeamaan suuremmin totuudesta, voisimme sanoa, että tämä mekaaninen, laatikkomainen ja sisäisesti tyhjä hahmo edustaa monia ihmisiä luonnehtivia ulottuvuuksia. Se saa katsojan pohtimaan ihmisyyden ajatusta ja sitä, miten ihmisrotu on edelleen koneiden yläpuolella.

• Myös ihmiset luovat rautaan sonnustautuneita puolustusmekanismeja suojellakseen itseään tässä todellisuudessa jossa elämme. 
• Toisinaan rutiinit ja tavat jotka on kaiverrettu pienten asioiden arvostamisesta luovat kokonaisia maailmankaikkeuksia. Nämä luodut universumit mahdollistavat meidän selviytymisemme yhdestä maailmasta toiseen. Tämä ei ole elämistä kokonaisuudessaan, mutta hyvä keino itsesuojeluun, jonka kautta pystyy ylläpitämään omaa yksilöllistä vahvuutta ja omanarvontuntoa. 
• Bibo pitää yksinkertaisista asioista. Hän tykkää keinua keinutuolissaan ja lämmitellä jalkojaan takkatulen äärellä iltaisin. Hän hengittää sisään surullisuutta ja ulos nostalgiaa. Hän on olento, joka edustaa erittäin hyvin osaa inhimillisestä olotilasta aikana, jolloin ihmiset ovat lakanneet olemasta olemassa.

Haavemaailmoita jotka tukevat meitä vaikeina aikoina

Meillä kaikilla on omat unelmamme ja omat sisäiset maailmamme, jotka toisinaan päätyvät olemaan ainut asia joka tarjoaa meille voimaa kun heräämme aamuisin. Tämän tunteen pitäisi kuitenkin olla harvinainen; meidän ei pitäisi elää ainoastaan puolustusmekanismien, unelmien ja turhien toiveiden kautta.

Elokuvassa Bibo kärsii siitä, että joutuu elämään yksin menneisyyden muistojen kanssa ja erityisesti siitä, että elää melankolian kanssa joka on kietoutunut hänen askeleihinsa, hänen sydämeensä, aina niin täsmälliseen kelloon ja jopa siihen lapseen, joka niin kauan sitten lakkasi olemasta oikea.

Tämä palkitun lyhytelokuvan luojat ovat Anton Chistiakov ja Mikhail Dmitriev. Näiden elokuvatekijöiden omien sanojen mukaan he toivoivat pystyvänsä välittämään tämän herkän, symbolisen ja koskettavan filmin kautta yksinkertaisen heijastuksen siitä kierrosta, mitä ihmisenä oleminen on. 

Tietyn ajan piirissä ihmiset saavuttavat jonkin määrätyn toimen yhteiskunnassa, aivan kuten Bibo joka ennen myi jäätelöä. Myöhemmin koittaa hetki, jolloin kaikki muuttuu ja me koemme vastuuksemme elää ainoastaan meidän kaikkein parhaat muistomme menneisyydestä. Me suojaamme itsemme puolustusmekanismilla, jossa elämän pienten asioiden arvo tuo takaisin eilisen tunteet. Näistä tunteista tulee aitoja tukipilareita, jotka tukevat ja ruokkivat meitä jatkamaan eteenpäin.

Tässä elokuvassa ihmisyys on läsnä ainoastaan tinasta tehdyssä robotissa. Tämä robotti edustaa ihmisrodun viimeisiä impulsseja: melankoliaa, muistoa, surua ja äärimmäistä kiintymystä rakkaisiin, jotka puskevat meitä tekemään mahdottomia ja jopa luomaan mielikuvitusmaailman, jota ei enää ole olemassa.

Me kutsumme sinut nauttimaan tästä lyhyestä elokuvasta ja jakamaan sen myös!