Syömishäiriöt ja persoonallisuus ovat sidoksissa toisiinsa
Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Isabel Monzonís Hinarejos
Amerikan psykiatrisen yhdistyksen Mielenterveyshäiriöiden diagnostisen ja tilastollisen käsikirjan (DSM-5) mukaan syömishäiriöille on ominaista jatkuvat häiriöt syömisessä tai syömiseen liittyvässä käyttäytymisessä, jotka johtavat muuttuneeseen ruoan kulutukseen tai imeytymiseen, mikä heikentää merkittävästi fyysistä terveyttä tai psykososiaalista toimintakykyä. Useimmat ihmiset ymmärtävät mistä näissä sairauksissa on pohjimmiltaan kyse. Mutta tiedätkö, kuinka syömishäiriöt ja persoonallisuus liittyvät toisiinsa?
Syömishäiriöt ovat lisääntyneet viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Vaikka niitä sairastavat pääosin nuoret naiset, yhä useampi potilas on nuori mies.
Syömishäiriöiden luokittelu
DSM:n viimeisimmässä painoksessa, DSM-5:ssä, syömishäiriöihin kuuluvat:
- Anorexia nervosa
- Bulimia nervosa
- Ahmimishäiriö
- Rajoittava/välttävä syömisoireilu
- Märehtimishäiriö
- Pica
Kaksi ensimmäistä alatyyppiä ovat kaikista yleisimmät syömishäiriöt, mistä syystä keskitymmekin tässä artikkelissa ainoastaan anoreksiaan ja bulimiaan. On kuitenkin huomionarvoista, että muistakin syömishäiriöistä on tullut yleisiä nyky-yhteiskunnassamme; näistä esimerkkeinä ylipaino ja liikalihavuus (jotka liittyvät elämäntapoihin ja kehnoon ruokavalioon), bigoreksia, megareksia, permareksia ja drunkoreksia.
Syömishäiriöiden piirteet
Syömishäiriöitä käsittelevät tieteelliset julkaisut painottavat näiden sairauksien monitekijäistä luonnetta. Myös perinteisten kauneusihanteiden asettamat paineet vaikuttavat niiden syntyyn merkittävästi. Niillä on suuri vaikutus vääristyneen kehonkuvan syntyyn, joka on näiden sairauksien juurisyy.
Syömishäiriöt ja persoonallisuus
Näiden kahden tekijän välinen suhde antaa viitteitä siitä, että tietyillä persoonallisuuden piirteillä saattaisi olla ratkaiseva rooli syömishäiriöiden synnyssä ja kehittymisessä. Tutkimuksista käy ilmi, että neuroottinen persoonallisuus liittyy usein syömishäiriöihin.
Jokaiseen syömishäiriöiden alakategoriaan liittyy kuitenkin omat piirteensä. Esimerkiksi anoreksia nervosaa sairastavilla potilailla ilmenee pakko-oireista käytöstä ja voimakasta kontrollintarvetta. Tutkijat korostavat myös joustamattomia ajatusmalleja, erityisesti niitä jotka liittyvät vääristyneisiin uskomuksiin. Anorexia nervosaa sairastavat potilaat ovat taipuvaisia myös riippuvaisuuteen ja sisäänpäinkääntyneisyyteen.
Sen sijaan bulimia nervosaa sairastavilla potilailla on usein alhainen turhautumisen sietokyky ja heikko impulssinhallinta. Heillä on tyypillisesti myös heikko itsetunto, he ovat ahdistuneempia ja “sosiaalisesti herkempiä” kuin anoreksiaa sairastavat (Macias et. al., 2003). Tämä impulsiivisuus altistaa myös ennakoimattomalle käytökselle.
Persoonallisuushäiriöt ja syömishäiriöt
Persoonallisuuden piirteistä ei voi puhua mainitsematta persoonallisuushäiriöitä. Persoonallisuuden piirteiden ja syömishäiriöiden välinen korrelaatio on korkea; itse asiassa joissakin tutkimuksissa sen on osoitettu olevan jopa 53–93 %.
Tutkijat ovat kyenneet osoittamaan yhteyden anorexia nervosan, estyneen persoonallisuushäiriön, riippuvuushäiriön ja pakko-oireisen häiriön välillä. Bulimia nervosa puolestaan liittyy emotionaalisiin häiriöihin, ahdistushäiriöihin ja päihdehäiriöihin.
Koska syömishäiriöiden hoito on monimutkaista, potilaan persoonallisuudella on ratkaiseva rooli. Kontrollin tarve, impulsiivisuus ja joustamaton ajattelu vaikeuttavat terapeuttien ja muiden terveysalan ammattilaisten työtä näiden potilaiden kanssa.
Tästä syystä terapiassa on tärkeää työstää näitä persoonallisuuden piirteitä, sillä niillä on merkittävä rooli kognitiivisten vääristymien (joustamattoman ajattelun), ahmimisen ja oksentelun (impulsiivisuuden) ja rajoittavien dieettien (kontrollin tarpeen) pysymisessä.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Behar, R., Barahona, M., Iglesias, B., & Casanova, D. (2008). Trastornos de la conducta alimentaria y trastorno obsesivo-compulsivo: Un estudio de prevalencia. Revista chilena de neuro-psiquiatría, 46(1), 25-34.
- Macías, L. G., Unikel, C., Cruz, C., & Caballero, A. (2003). Personalidad y trastornos de la conducta alimentaria. Salud mental, 26(3), 1-8.
- Vázquez Arévalo, R., López Aguilar, X., Ocampo Tellez-Girón, M. T., & Mancilla-Diaz, J. M. (2015). El diagnóstico de los trastornos alimentarios del DSM-IV-TR al DSM-5. Revista mexicana de trastornos alimentarios, 6(2), 108-120.
- https://es.wikipedia.org/wiki/Trastornos_de_la_conducta_alimentaria
- http://www.acab.org/es/que-son-los-trastornos-de-la-conducta-alimentaria
- https://www.alboranpsicologia.es/psicologo/anorexia-y-bulimia/
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.