Synnytyslakkoilijat: naiset, jotka kieltäytyvät hankkimasta lapsia

Joka päivä muodostetaan uusia ryhmiä, joiden tarkoituksena on edistää ajatusta olla hankkimatta lapsia. Tässä artikkelissa voit tutustua niin BirthStrike -liikkeeseen, eli synnytyslakkoilijoihin.
Synnytyslakkoilijat: naiset, jotka kieltäytyvät hankkimasta lapsia

Viimeisin päivitys: 22 syyskuuta, 2021

Nykyään on yhä suurempi määrä pariskuntia, jotka ovat päättäneet olla hankkimatta lapsia. Heitä kutsutaan yleisimmin englanninkielisellä termillä “birthstrikers”, eli suomeksi “synnytyslakkoilijat”. Syitä tähän päätökseen ovat mm. työttömyys, eriarvoisuus, inflaatio ja kallis koulutus.

On vielä uudempi syy olla hankkimatta lapsia. Se koskee ympäristökriisiä. Tähän liittyy se, että luonnonvaroja on tuhlattu liikaa. Lisäksi ympäristö on saastunut yhä enemmän.

Tämän osoittaa yksi Maailman terveysjärjestön viimeisimmistä tutkimuksista. Se paljasti, että yhdeksän kymmenestä ihmisestä hengittää haitallista ilmaa. Lisäksi tutkimuksessa väitetään, että vuosi toisensa jälkeen yli viisi miljoonaa ihmistä kuolee ympäristökriisin aiheuttamiin terveysongelmiin.

Tämän lisäksi talous- ja yhteistyöjärjestön (OECD) ennusteet ovat osoittaneet, että vuoteen 2050 mennessä kasvihuonekaasut voivat lisääntyä jopa 50 prosenttia. Nämä luvut viittaavat myös siihen, että jos nykyinen määrä säilytetään, vuoteen 2050 mennessä ilman pilaantuminen on ensisijainen ennenaikaisen kuoleman syy.

Synnytyslakkoilijat eivät halua hankkia lapsia mm. ympäristöolosuhteiden takia.

Synnytyslakkoilijat: naiset, jotka eivät halua lapsia

Näistä syistä luotiin BirthStrike -organisaatio. Tämä on ryhmä naisia ja miehiä, jotka kaikki ovat päättäneet olla hankkimatta lapsia ympäristötilanteen vuoksi. He ovat tehneet tämän päätöksen, koska he uskovat että heidän lapsensa joutuisivat alttiiksi vesipulalle, jatkuville tulipaloille ja tuhoisalle ilmastolle.

Ryhmä pyrkii viestimään ihmisille, että meidän on muutettava tapojamme, jotta lapsemme voivat nauttia ihmisarvoisesta tulevaisuudesta. Aloite on saanut yhä enemmän tukea monilta pariskunnilta ympäri maailmaa.

Teollisuus käyttää päivittäin sellaisia tekniikoita, jotka aiheuttavat saastumista, kaatavat puita ja saastuttavat vettä. Tästä syystä BirthStrike -liikkeen jäsenet pysyvät vakaina kannassaan.

“Haluaisin perustaa perheen kumppanini kanssa, mutta minusta tuntuu, että tämä ei ole oikea aika tehdä sitä”, väittää Blythe Pepino. Hän on brittiläinen nainen, joka loi BirthStriken.

Pariskunta on huolissaan raskaudesta.

Liike on kuitenkin selittänyt, että se ei ole missään nimessä niitä ihmisiä vastaan, jotka päättävät hankkia lapsia. He ilmoittavat, että he haluavat taistella myös näiden ihmisten puolesta. Liikkeen tavoitteena on, että koko väestö muuttaisi toimintaansa niin, että tulevaisuuden lapset eivät jäisi tuuliajolle.

Ryhmä houkuttelee riveihinsä yhä uusia jäseniä ja levittää ajatteluaan verkon kautta. Lisäksi liike kehottaa hallituksia ympäri maailmaa ryhtymään kiireellisiin toimiin ilmastonmuutoksen seurausten kääntämiseksi.

Tarvittavat toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi

Ilmastonmuutos on ilmiö, jota ihmiset voivat vastustaa muuttamalla joitakin päivittäisiä tapojaan.

Asiantuntijat suosittelevat ensinnäkin polkupyörän käyttämistä kulkuvälineenä. Tämä johtuu siitä, että polkupyörät eivät päästä hiilidioksidia eivätkä saastuta ilmaa.

Synnytyslakkoilijat suosivat polkupyörää kulkuvälineenä.

Toiseksi on tärkeää, että ihmiset säästävät energiaa kodeissaan. Tämä johtuu siitä, että kun laitteet jätetään tarpeettomasti verkkovirtaan, ne tuottavat edelleen ympäristöä saastuttavia kaasuja.

Lopuksi kierrätystä on kannustettava. Tällä tavalla tuotteiden käyttöikä pitenee. Lisäksi raaka-aineita ei tuhlata. Samoin kierrätys tarkoittaa vähemmän kaatopaikkojen käyttöä ja kaasupäästöjä. Nämä kaasut nostavat ilmaston lämpötilaa.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Estrada Paneque, A., Gallo González , M., & Nuñez Arroyo, E. (2016). Contaminación ambiental, su influencia en el ser humano, en especial: el sistema reproductor femenino. Universidad y Sociedad [seriada en línea], 8 (3). pp. 80 -86.
  • OCDE. Perspectivas ambientales de la OCDE hacia 2050 [Internet]. Paris: OCDE; 2012 [citado 23 de agosto de 2021]

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.