Svetlana Allilujeva: Stalinin pikku varpusen elämänkerta

Tämä nainen yllätti maailman 1960-luvulla, kun hän lähti silloisesta Neuvostoliitosta ja haki turvapaikkaa isänsä suuren vastustajan, Yhdysvaltojen reviiriltä. Siitä hetkestä lähtien Allilujevasta tuli niin sanottu propagandapokaali kuuluisan kylmän sodan puitteissa. Hänen nimeään käytettiin vääristämään ja horjuttamaan uskoa isänsä johtamaa järjestelmää kohtaan.

”Elin elämäni niin kuin pystyin (…), mutta sieltä löytyi yksi kohtalokkuus. Emme voi surra kohtaloamme, vaikka olenkin pahoillani siitä, että äitini ei mennyt naimisiin puusepän kanssa.”

-Svetlana Allilujeva-

Svetlana Allilujevan kokemat kärsimykset ja ristiriidat selittävät sen, miksi hän muutti nimeään niin useita kertoja. Hän syntyi silloisen Neuvostoliiton Moskovassa 28. helmikuuta 1926 nimellä Svetlana Iosifovna Stalina, mutta myöhemmin isänsä kuoleman jälkeen hän muutti isänsä sukunimen äitinsä sukunimeen ja hänestä tuli Svetlana Allilujeva. Yhdysvaltoihin loikatessaan Allilujeva päätti jättää venäläisen nimensä kokonaan taakseen ja eli elämänsä viimeiset vuosikymmenet Lana Petersina.

Svetlana Alliluyeva ja paradoksaalinen lapsuus

Svetlana Allilujeva oli neuvostoliittolaisen kommunistijohtajan Josif Stalinin ainoa tytär. Stalinilla oli myös muita lapsia; kaksi poikaa, joista vanhin oli Stalinin ensimmäisen avioliiton tuotos ​​ja nuoremman pojan hän sai Svetlanan äidin, Nadezhda Allilujevan kanssa. Tämä pelätyn johtajan elämänkerran kirjoittajat ovat huomauttaneet, että vain kolme ihmistä koko maailmassa oli kyennyt vaikuttamaan tämän kovan soturin tunteisiin; ja yksi heistä oli Stalinin äiti, Jekaterina Geladze.

Toinen oli hänen ensimmäinen vaimonsa, Jekaterina Svanidze, jota hän oli todella rakastanut ja joka kuoli tuberkuloosiin nuoressa iässä. Kerrotaan, että Josif Stalin ei enää koskaan ollut sama mies rakkaan vaimonsa menettämisen jälkeen. Kolmas oli hänen rakkaussuhteensa tulos ja hänen ainoa tyttärensä Svetlana, jonka kanssa yksi Venäjän historian raaimmista ja pelätyimmistä miehistä leikki ja temmelsi, ja jota hän samalla myös hemmotteli.

Svetlana Allilujeva suoritti opintonsa Kremlin suljettujen ovien sisällä, ikään kuin muuta maailmaa ei olisi ollut olemassa. Hän asui eräänlaisessa norsunluusta rakennetussa tornissa, jättäen täysin huomiotta sen, mitä hänen kansansa keskuudessa tapahtui. Kuten tuohon aikaan oli tavallista, hänet kasvatti lapsenvahti. Hänen isänsä ei viettänyt paljon aikaa nuoren Svetlanan kanssa, mutta Stalin onnistui aina osoittamaan tyttärelleen lahjojen ja hellyydenosoitusten muodossa, miten tästä välitti. Päinvastoin taas Svetlanan äiti oli jonkin verran etäisempi.

Äidin traaginen kuolema

Kun Svetlana Allilujeva oli vain 6-vuotias, hänen äitinsä kuoli yhtäkkiä. Virallisessa versiossa kerrottiin, että hän oli kärsinyt tappavasta sairauskohtauksesta, jonka oli aiheuttanut umpisuolen puhkeaminen.

Vaikka Allilujevan äidin kuolema on aina ollut mysteeri, tänä päivänä meillä on riittävästi näyttöä siitä, että Svetlanan äidin, kutsumanimeltään “Nadian” kuolema ei ollut luonnollinen. Tämä oli ollut toivottoman rakastunut Staliniin, mutta päätyessään opiskelemaan yliopistoon hänen silmänsä avautuivat viimein kaikille niille kauheuksille, joita Stalin Neuvostoliitossa tuohon aikaan toteutti.

Nadia oli yksi niistä harvoista ihmisistä, jotka syyttivät Stalinia teloittajaksi aivan tämän silmien edessä. Päivää ennen kuolemaansa hänellä oli ollut kiivas julkinen kiista pelätyn neuvostojohtajan kanssa; historiankirjoista löytyy tänä päivänä jopa todistajanlausuntoja, jotka väittävät Stalinin lyöneen Nadiaa julkisesti.

Seuraavana päivänä Nadezhda Allilujeva löydettiin kuolleena sängystään, luoti sydämessään. Näytti siltä, että hän olisi tehnyt itsemurhan, mutta monet eivät edelleenkään sulje pois sitä mahdollisuutta, että Josif Stalin olisi hämärän kuoleman takana ja murhannut hänet. Svetlana Allilujeva taas puolestaan pakotettiin uskomaan äitinsä kuoleman viralliseen versioon.

Surullinen herääminen ja pako Yhdysvaltoihin

Kasvaessaan Svetlana Allilujeva alkoi hiljalleen ymmärtää, että hänen maassaan asiat eivät olleet niin kuin hän oli niihin aikoinaan uskonut. Aina 16-vuotiaaksi asti hän säilytti läheisen ja rakastavan siteen isänsä kanssa. Tässä iässä Svetlana, joka osasi jo englantia, sai käsiinsä kyseisellä kielellä kirjoitetun artikkelin, jonka mukaan hänen äitinsä kuolema oli todellisuudessa ollut itsemurha.

Tämä artikkeli laukaisi suuren erimielisyyden sen samaisen miehen kanssa, joka oli vuosien ajan ollut Allilujevalle rakastettu ja kunnioitettu isähahmo. Myöhemmässä vaiheessa Allilujeva rakastui juutalaissyntyiseen elokuvaohjaajaan Aleksei Kapleriin, joka oli Allilujevaa paljon vanhempi. Isä Stalin ei hyväksynyt suhdetta ja lopettaakseen suhteen heti alkuunsa, hän määräsi Kaplerin pidätettäväksi ja mies vietiin Siperiaan pakkotyöhön.

19-vuotiaana Svetlana Allilujeva meni naimisiin, ehkä syynä oli vain kapina isäänsä vastaan, ja liitosta syntyi hänen ensimmäinen lapsensa Iosif Allilujeva. Avioliitto Grigori Morozovin kanssa oli ensimmäinen Allilujevan yhteensä neljästä ohikiitävästä avioliitosta, jotka jättivät jälkeensä Iosif-pojan lisäksi kaksi tytärtä.

Kun Allilujevan isä kuoli, häntä kiellettiin puhumasta johtajan yksityiselämästä. Allilujeva ei koskaan kyennyt pääsemään yli viha-rakkaussuhteesta, jota hän tunsi isäänsä kohtaan. Noin 14 vuotta isänsä kuoleman jälkeen hän matkusti Intiaan karistaakseen harteiltaan tämän pelätyn kommunistijohtajan jättämän taakan. Hänen tuolloin 19- ja 16-vuotiaat lapsensa jäivät yksin. Huhtikuussa 1967 Allilujeva saapui Yhdysvaltoihin ja aloitti työskentelyn kirjailijana. Hänelle maksettiin kolme miljoonaa dollaria omaelämänkerrastaan.

Yhdysvalloissa Svetlana Allilujeva meni uudelleen naimisiin ja tästä avioliitosta hänelle syntyi nuorin ja viimeinen lapsi Olga. Uuden avioeron ja kaikkien niiden ylä- ja alamäkien jälkeen, jotka aiheutuivat häntä seuranneesta poliittisesta varjosta, Allilujeva yritti tehdä itsemurhan vuonna 1991, mutta ei siinä onnistunut. Hän kuoli syöpään Wisconsinissa Yhdysvalloissa vuonna 2011, mutta oli ilmaissut nimenomaisesti tahtonsa ennen kuolemaansa, että hänen ruumistaan ei siirrettäisi Venäjälle haudattavaksi.