Sosiaalityöntekijä vankiloissa

Sosiaalityöntekijä on keskeinen hahmo vankiloissa, sillä näiden henkilöiden tehtävänä on saavuttaa perustuslain asettamat tavoitteet. Perustuslain huomioiden vankeustuomioiden ja turvallisuustoimenpiteiden tulee kohdistua vankien sijoittamiseen uudelleen yhteiskuntaan. Mutta tiedätkö tarkalleen, millainen on sosiaalityöntekijän rooli vankiloissa?

Espanjalainen poliitikko Mercedes Gallizo totesi kerran, että “Yhteiskunnassa tiedetään, etteivät vankilat voi olla periaatteessa vain pelkkiä eristämistiloja. Näin ollen vankilajärjestelmän perustana tulisi olla pyrkimys uudelleensijoittamiseen ja niiden ihmisten oikeuksien kunnioitus, joilta vapaus on riistetty. Kiistämättä sitä uhkaavaa vaikutusta, joka vapauden riistämisellä on, rehabilitaatio saavutetaan vain silloin, kun eristämisen lisäksi väärintekijät saavat sellaista kasvatusta, joka antaa heille uusia taitoja. Tämä tehdään sen vuoksi, että he voisivat sijoittua uudelleen yhteiskuntaan tulevaisuudessa ja pärjätä siellä turvautumatta rikokseen”.

Lisäksi hän totesi seuraavaa: “Nyt on tullut modernin yhteiskunnan aika unohtaa se käsitys, että vankilat ovat vääjäämätön kohtalo, johon kaikki lakeja rikkovat ihmiset tuomitaan. Se vain ei ole järkevää”.

Vaikka elämmekin hankalia aikoja mitä oikeusjärjestelmän toimintaan tulee, on tarpeen muistaa, että niin kauan kuin muutoksia ei tehdä, meidän on pitäydyttävä tämänhetkisessä rikoslaissa. Meidän on näin ollen myös noudatettava ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta, vaikka vapaudenriisto onkin yksi rangaistus.

Sosiaalityöntekijä vankiloissa: tavoitteet ja ohjauksen periaatteet

Toisin kuin ennen ajateltiin, vapaudenriiston pääasiallisena tavoitteena tulisi olla vankien kuntoutus ja valmistelu tulevaan elämään vapaudessa. Heidän on opittava sosiaaliset normit ja lait kaikenlaisten mahdollisten kasvatuksellisten, teknisten ja ammatillisten keinojen kautta.

Tavoitteiden saavuttamiseksi vastuuhenkilöiden tulisi huomioida seuraavat periaatteet:

• Yksilöllistäminen
• Tutkinnon saavuttaminen
• Kohtelu vankilassa
• Rangaistuksen suorittaminen siellä missä vangilla on sosiaaliset juuret
• Yhteydenpito ulkomaailmaan ja poistumisluvat

Sosiaalityöntekijä vankiloissa

Tämä tieteenhaara on jokseenkin uusi vankilaympäristössä. Sosiaalityöntekijä on ammattilainen, joka toimii yhteyshenkilönä vankilan ja ulkomaailman välillä. Hän pyrkii ennen kaikkea ehkäisemään vangin juurtumista toimien “välikätenä” hänen ja hänen lähipiirinsä ja perheensä välillä.

Sosiaalityöntekijä on osa hoitolautakuntaa. Tämä ryhmä koostuu myös muista ammattilaisista:

• Hoitopalvelujen apulaisjohtaja
• Kotouttamiskeskukset
• Lääketieteellinen apulaisjohtaja tai sairaanhoitopäällikkö
• Kotouttamiskeskuksen apulaisjohtaja
• Kotouttamiskeskuksen kouluttaja tai koordinaattori, joka osallistuu hakemusten tekemiseen
• Palvelupäällikkö

Erityisesti seuraavat tehtävät kuuluvat sosiaalityöntekijöille vankiloissa:

• Arvioiden tekeminen koskien työloma-, opiskelu-, erityis- ja kotiutuslupia.
• Raporttien valmistelu koeaikaa varten, kannustimien myöntämiseksi asteittaisen poistumislupalomakkeen kautta sekä vankilan sisäisiä aktiviteetteja varten.
• Lisäksi kaikki nämä tehtävät voivat pitää sisällään käynnit yrityksissä, koulutuskeskuksissa, uhrien tai uhrien omaisten luona tai vankien asunnoissa, menettelytavasta riippuen.
• Heidän täytyy myös tarjota seurantaa ja valvontaa.

Sosiaalikasvatus vankiloissa

Yhteiskunnan tyytymättömyyttä oikeuslaitosten säätämien rangaistusten tuloksiin ei voi kiistää. On totta, että jotain täytyy olla pielessä ja epäonnistuminen on joissakin tapauksissa varsin ilmeistä. Tästäkin huolimatta ne tapaukset, joiden kohdalla järjestelmä on epäonnistunut, ovat aina uutinen.

Meidän on korostettava sitä merkitystä, joka sosiaalikasvatuksella on vankiloissa. Vaikka nämä laitokset saattavat vaikuttaa epäsuotuisilta ympäristöiltä minkäänlaiseen kasvatukseen, järjestelmän tulisi tarjota uusia mahdollisuuksia vangeille, erityisesti niille, joilla on proaktiivinen asenne ja jotka haluavat vaihtoehtoja tulevaisuuden kohtaamiseen positiivisella tavalla.

Kyseessä on monimutkainen ja haastava tehtävä, jossa erilaiset kannat yhtyvät. Jollakin tavalla vastauksen odotetaan löytyvän kasvatuksesta, huolimatta taipumuksesta tehdä kaikesta rikollisesta toiminnasta joko “psykologinen”, “lääketieteellinen” tai “psykiatrinen” ongelma. Tämä sulkee pois koulutuksellisesti erikoistuneen väliintulon, koska enää ei oteta huomioon henkilön tahtoa elämänmuutokseen ja tätä muutosta ajavan kasvatussuhteen merkitystä.

Kasvatus- ja vapaa-ajan toiminnan tulisi pyrkiä lisäämään vankien tietoisuutta oman elämänsä kulusta vankilaympäristön ulkopuolella. Niiden tulisi myös pyrkiä voimistamaan tunnetta yhteiskuntaan kuulumisesta sellaisten tehtävien kautta, jotka pyrkivät yhteiseen hyvään. Nämä tehtävät saattavat edellyttää näkökulman muutosta omaa elämään kohtaan.

Kuinka sosiaalikasvatus voi auttaa?

Sosiaalikasvatus voi tarjota kaikenlaisia hyötyjä, kuten:

• Sosiaaliset taidot
• Huumeriippuvuuden ehkäisy
• Lukutaidon ohjelmat
• Terveyskasvatus
• Työhön kouluttaminen ja toimeenpano, joka helpottaa sopeutumista sosiaalisesti ja työhön
• Kansalaiskasvatus

Vaikka työn edistäminen vankiloissa on vaikea haaste, vankien varustaminen sellaisilla arvoilla, taidoilla ja vahvuuksilla, jotka auttavat heitä kohtaamaan elämän vapaudessa – yhteiskuntaan sopeutuen – on välttämätöntä järjestelmän onnistumisen kannalta. Emme voi unohtaa sitä, että tässä onnistuminen hyödyttää myös muuta väestöä.