Se tunne, että isäsi on vihollisesi

Isän ja hänen lastensa välinen suhde voi usein olla erittäin monimutkainen. Tietysti suhde äitiinkin voi olla ristiriitainen ja vaikea, mutta kulttuurista ja perhekontekstista riippuen isä-lapsisuhteet ovat useammin hankalia. Isä voi olla sekä suojeleva että uhkaava hahmo. Perinteisessä perhemallissa hän on yleensä se, jolla on painavin ja viimeinen sana.

Joissakin perheissä isä taas saattaa loistaa poissaolollaan. Vaihtoehtoisesti hän voi olla äidin kilpailija. Joissakin tapauksissa hän voi olla sekä isä että äiti samanaikaisesti. Lopuksi, ja valitettavasti, on monia tapauksia, joissa isä on pahoinpitelyn lähde sen monissa eri muodoissa.

“Niin ankara kuin isä voikin olla tuomitsemaan poikansa, hän ei koskaan ole yhtä ankara kuin poika isänsä tuomitsemisessa.”

-Enrique Jardiel Poncela-

Isäsiteen alkuperä

Isä nähdään usein ristiriitaisena hahmona. Hän on äidin aviomies, jolla on erilaisia vaikutuksia ja merkityksiä jokaiselle.

Isä ja äiti ottavat tietoisesti ja tiedostamatta paikan lastensa elämässä. Tämä on monimutkainen yhdistelmä päätöksiä, jotka riippuvat monista tekijöistä ja jotka eivät aina ole myönteisiä.

Useimmat äidit luultavasti sanoisivat, etteivät he halua kasvattaa lasta yksin. Isä tekee perheestä kolmion, suhteen, joka antaa vankkaa tukea perheelle.

Jotkut äidit eivät kuitenkaan ole sitä mieltä, että he tarvitsevat jonkun muun auttamaan lastensa kasvattamisessa. Jotkut äidit haluavat olla lapsillensa kaikki kaikessa. Ainoa tapa, jolla he voivat varmasti saavuttaa tämän, on sulkea isä pois kuviosta. Usein voi myös käydä niin, että isä itse ei välitä ottaa paikkaa lastensa elämässä. Tässä tapauksessa hän kieltäytyy osallistumasta johonkin, jossa hän on olennainen osa.

Sitten on sellaisia isiä, kuten äitejäkin, jotka haluavat olla lapsilleen kaikki kaikessa ja jättää äidin ulkopuolelle.

Kun sinusta tuntuu, että isäsi on vihollisesi

Isän ja äidin suhteesta voi syntyä erilaisia konflikteja lasten ja äidin välillä. Esimerkiksi perinteisen mallin isä voi olla yksinkertaisesti kurinpitohahmo. Hänen roolinsa on asettaa sääntöjä ja rajoja, ja hän toimii eräänlaisena tuomarina. Mutta jos äiti ei ole tätä vastaan, tilanne ei välttämättä aiheuta suurta hämmennystä.

Toisaalta, jos äiti ottaa vastakkaisen roolin, asiat monimutkaistuvat. Esimerkiksi hän voi olla hyvin salliva ja lepsu, jolloin isästä tulee lasten silmissä joko tyranni, tai isä jättäytyy taustalle välttääkseen konflikteja.

Äidin ja isän välinen kilpailu välittyy lapsille, jotka joutuvat valitsemaan puolensa ja toimimaan sen mukaisesti. Tämän seurauksena he täyttyvät vihan ja syyllisyyden tunteista, jotka eivät oikeastaan kuulu heille.

Väkivaltainen isä vaatii sallivan äidin. Hän saattaa jopa käyttäytyä aivan kuin äiti olisi hänen tyttärensä eikä hänen vaimonsa. Tämäntyyppiset isät aiheuttavat lastensa elämässä pelkoa, joka usein muuttuu vihaksi murrosiässä.

Tällainen auktoriteetti johtuu isän omista mielijohteista tai peloista eikä terveestä halusta kasvattaa lapsiaan kohtuullisissa rajoissa. Siksi lapset kyseenalaistavat hänen auktoriteettinsa ja kumoavat sen kasvaessaan aikuiseksi.

Seuraukset

Lapset ajattelevat, että mielivaltaisen isän uhmaaminen on tapa osoittaa solidaarisuutta ja rakkautta äitiä kohtaan. Ilman johdonmukaista vanhempaa lapset voivat kuitenkin myös olla tyrannimaisia ja väkivaltaisia muissa ihmissuhteissaan sekä lapsuudessa että aikuisuudessa, tai he voivat joutua uhreiksi.

Kun kauna ja viha valtaavat isäsuhteessa, lapset kulkevat läpi elämän vahvasti epäilen, missä heidän tekojensa rajat ovat. Heillä on vaikeuksia tunnustaa omaa arvoaan, ja heidän on voitettava suuria pelkoja ennen kuin he saavuttavat saavutuksia.

Lopuksi, jos sinusta tuntuu, että isäsi on vihollisesi, löydät epäilemättä taustalta luettelon hänen ja äitisi välisistä ongelmista. Sinun on voitettava tämä tilanne. Paras tapa on oppia erottamaan, mitkä näistä konflikteista todella koskettavat sinua ja mitkä eivät liity sinuun.

Joka tapauksessa on aina terveellistä oppia hyväksymään isäsi sellaisena kuin hän on ja lakata ajattelemasta sitä ihanteellista ja kuvitteellista hahmoa, jollaisen haluaisit hänen olevan. Onhan hän monista virheistään huolimatta antanut sinulle suurimman lahjan – elämän.

Kuvat: Dave Taylor, Claudia Tremblay, E. Kils