Sanat eivät kulkeudu helposti pois tuulen mukana
On totta, että joskus muistimme pettää meidät. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö sitä olisi olemassa. Joskus se toimii hedelmällisenä maastona niille, jotka haluavat lietsoa tiettyjä sitoumuksia. Kiitos näiden opportunistien, kuulemme usein ilmaisun “Sanat eivät kulkeudu pois tuulen mukana.”
Vertauksella yritetään ilmaista, että se mitä sanot mutta et kirjoita ylös paperille ja allekirjoita, on arvottomampaa kuin putoamaisillaan olevat kuihtuneet kellastuneet lehdet syksyisin. Jossain määrin tämä voi tietenkin pitää paikkaansa, mutta henkilökohtaisessa elämässä se ei toimi niin.
Pysyykö hän lupauksessaan?
Kuten alussa totesimme, meillä on muisti, joka ajoittain päättää ohittaa lyöntinsä. Kuitenkin se on yhä kanssamme. Muistimme tallentaa sekä meidän tekemät sitoutumuksemme että ne, jotka olemme saaneet toisilta. Kun sisaresi lupautuu hakemaan lapset, hän ei kirjoita oikeudellista asiakirjaa tukeakseen lupaustaan. Hän vain sanoo tekevänsä niin. Hän antaa meille siis sanansa, joka on osa hänen identiteettiään.
Siten hän myös automaattisesti linkittyy sanomaansa. Johonkin, jolla tulisi olla enemmän arvoa ihmisten välisissä suhteissa muistiimme lyhytikäisesti linkitettyjen nimien sijaan. Luotamme toisen sanaan sen mukaan, kuinka monta kertaa he ovat pysyneet siinä aiemmin.
Kuinka voin tietää?
Toisin sanoen, jos tiedät ettei sisarellasi ollut suunnitelmia iltapäivälle eikä ole myöskään todennäköistä että sellaisia ilmaantuisi, sinun tulisi yrittää löytää tilanteita, joissa hän sitoutui johonkin joka tuotti hänelle vain vähän vaivaa. Sen jälkeen voit jäädä seuraamaan toteuttaako sisaresi sanomansa vai ei.
Toisaalta, jos hän asuu kauempana ja tiedät että kyseiselle iltapäivälle hänellä oli suunniteltuna mieluista tekemistä, joka mahdollisesti voisi häiritä aikatauluja, voit viitata aikoihin jolloin sisaresi lupautui asiaan, joka vaiva oli huomattavasti suurempi. Tällä tavoin voit arvioida tuleeko sisaresi pitämään lupauksensa vai ei.
On todennäköistä, että joudut pohtimaan myös muita tekijöitä, kuten mahdollisia motiiveja kompromissin toteuttamiseksi. Hän saattaa rakastaa lapsia ja nähdä heidän kanssaan vietetyn ajan iloisena ja valoisena. Tämä oletettavastikin vähentää sitoumuksesta syntyvää vaivaa. Toisaalta vaiva olisi huomattavasti suurempi, mikäli hän ei nauti lasten seurasta.
Vaikka vaiva olisi suurempi, se ei välttämättä lisää sitä todennäköisyyttä että toinen todella pitäisi sanansa. On olemassa tiettyjä ihmisiä, joilla on erilaiset motiivinsa. Jotkut saattavat vaikuttaa anteliailta ja suostuvat enemmän vaivaa tuottaviin sitoumuksiin. Toisaalta he eivät saata tehdä niin kohdatessaan sitoumuksia, joiden vaiva ei ole niin suuri.
Sanat jotka satuttavat, ja sanat jotka antavat voimaa
On olemassa myös sanoja, joita tuulenkin on vaikea puhaltaa pois mielestämme. Sanoja, joita rakkaimpamme ilmaisevat ja jotka todella satuttavat meitä. Saatamme ymmärtää, että epämiellyttävät sanat kumpuavat turhautuneisuuden hetkistä. Myöhemmin ymmärrämme etteivät he todellisuudessa tarkoittaneet niitä. Kuulemaamme on kuitenkin vaikea poistaa muististamme. Tuuli voi helposti puhaltaa pois lehdet syksyisistä puista.
Ongelmana on, että nuo sanat jättävät muistiimme vahvan psyykkisen jäljen. Muistimme ei edes tahdo unohtaa niitä asioita. On olemassa kuitenkin poikkeus. Tuo poikkeus tapahtuu silloin, kun tapahtumat ylittävät psyykkisen kykymme prosessoida niitä, jolloin seurauksena on dissosiatiivinen amnesia.
Jopa tällaisessa muisithäiriön tilassa ihminen voi kokea tulleensa hylätyksi sen ihmisen toimesta, joka vahingoitti häntä… Vaikka hän ei ymmärtäisi tai tietäisi, miksi. Niinpä sanamme eivät ole vain ilmaan heitettyjä harmittomia elementtejä. Niitä ei myöskään ole kirjoitettu musteella, joka olisi helposti pyyhittävissä pois. Päinvastoin, sanamme ovat elementtejä, jotka vaikuttavat meihin ja joita ei koskaan voida poistaa.
Lopuksi on hyvä tuoda esiin vielä yksi tärkeä asia, vaikkakin aiheesta voisi kirjoittaa varmasti kokonaisen kirjan. Vastaanottamamme sanat jättävät meihin jälkiä, mutta samaa tapahtuu myös niiden sanojen kautta, joita itse ilmaisemme. Juuri kun olemme puhuneet vahingosta, jonka kuulemamme sanat aiheuttavat. Todellisuudessa myös meidän sanamme voivat jättää meihin hyvin intensiivisiä tunteita. Esimerkiksi syyllisyys (negatiivisella lopulla) tai ylpeys (positiivinen loppu). Tästä syystä yksikään tuulenpuuska ei yksinkertaisesti voi viedä sanoja mukanamme. Jotkut eivät lähde edes hurrikaanin iskiessä niihin.