Sally Horner: Vladimir Nabokobin Lolita

· 1.4.2019

Sally Horner oli 11-vuotias, kun pedofiili Frank La Salle kidnappasi hänet. Frank La Salle oli juuri sitä ennen vapautunut vankilasta. Hän piti Sallya vangittuna 21 kuukauden ajan kunnes tämän onnistui paeta ja soittaa perheelleen. Sally Hornerin surullisen traaginen tarina inspiroi Vladimir Nabokobia kirjoittamaan yhden kaikkien aikojen kuuluisimmista ja kiistanalaisimmista romaaneista, jonka nimi on Lolita (1955).

Harvat romaanit kertovat tarinan, jossa on niin monia ristiriitaisuuksia. Teoksen kirjalliset arvot ovat silti kiistämättömät. Niistä esimerkkinä mainittakoon kuvaus keski-ikäisen miehen ja nuoren tytön matkasta. Sally Hornerin traaginen kohtalo todistaa amerikkalaisen yhteiskunnan turmeltuneisuudesta, pinnallisuudesta ja muutenkin synkästä tilasta.

Tarinan fiktiivinen päähenkilö ja kertoja on Humbert Humbert, joka on hyvin vastenmielinen hahmo. Hänen nimensä viittaa ranskankieliseen sanaan ”ombre”, joka tarkoittaa varjoa. Hän on mies joka pakeni Euroopasta, koska hän käytti lasta hyväkseen. Humbert Humbert päätyy johdattelemaan uhrinsa Lolitan toteuttamaan sairaita mielitekojaan. Hänen pakkomielteiden vaivaava mielensä saa tyydytyksen Sallyn kaltaisista nuorista, teini-ikäisistä tytöistä.

Vladimir Nabokov ei romaanissaan lähesty aihetta hienovaraisesti vaan kuvailee asioita peittelemättä. Tosiasiassa kirjailija ei halunnut romaanista tulevan sellainen kuin siitä tuli. Kirjailija halusi Humbert Humbertin hahmon kautta näyttää maailmalle klassisimman perverssin profiilin. Tarinan raakuus on kiistämätöntä ja se tekee lukijan olon hyvin epämukavaksi. On kuitenkin helppoa uppoutua tarinaan, jossa keskitytään kuvaamaan sitä, miten pedofiili kidnappaa 11-vuotiaan tytön. Tämä romaani perustuu ikävä kyllä Sally Hornerin tositarinaan.

”Haaveilija voi olla todellisuudessa täydellinen raakalainen. Herkkä henkilö ei voi sitä vastoin olla koskaan julma ja säälimätön.”

-Vladimir Nabokov-

Pedofilin uhriksi joutunut tyttö ja hänen kidnappaajansa.

Tosielämän Lolitan, Sally Hornerin tarina

Frank La Salle oli 52-vuotias asentaja, joka oli jo aikaisemmin tullut tunnetuksi 12-14 -vuotiaiden tyttöjen ahdistelusta. Hän oli vastikään päässyt ulos vankilasta, kun hän päätti asettua asumaan New Yorkin eteläpuoliseen New Jerseyn osavaltioon Yhdysvaltojen itärannikolle. Hänen tyyppisensä paatuneen rikollisen ei ollut helppoa pitää kurissa sisällään vaanivaa saalistajaa. Hänenlaisensa elukat pystyvät seuraamaan vain vaistojaan. Tämän seurauksena La Salle päätyi takaisin rikoksen poluille, kun hänen pakkomielteensä kohdistui nuoreen Sally Horner -nimiseen tyttöön.

Sally Horner oli leskeksi jääneen yksinhuoltajaäidin tytär ja hänen nähtiin tavallisesti lähtevän koulusta ikätovereidensa seurassa. Ikäistensä tyttöjen tavoin Sally oli uskalias, luottavainen ja hyvin naiivi. Hän ei myöskään tullut huomanneeksi sitä, että joku vaani häntä pahat mielessä. La Salle seurasi tyttöä, kunnes hänelle viimein avautui tilaisuus tyydyttää pakkomielteiset tarpeensa jälleen kerran.

Tapahtumaketju sai alkunsa, kun Sally Horner oli juuri näpistänyt vihon kaupasta. Sally päätyi tällaiseen tekoon ystäviensä painostuksesta, koska se oli hänelle ainoa keino tulla hyväksytyksi heidän ryhmäänsä. Frank La Salle nappasi hänet aivan kaupan ulkopuolella ja kertoi Sallylle olevansa FBI-agentti. Hän uskotteli Sallylle myös, että tytön oli seurattava miestä, jos Sally ei halunnut äitinsä tietävän mitä hän oli tehnyt. Pelonsekainen ja katuvainen Sally taipui häntä vanhemman miehen painostuksen alaisena ja suostui lähtemään matkaan hänen kanssaan.

He nousivat bussiin ja siten kaikki sai alkunsa. He viettivät lähes kaksi vuotta matkustaen ympäri Yhdysvaltoja ja viipyen matkan varrella olevissa paikoissa kuten Atlantic City, Baltimore, Dallas ja Kalifornia. Tämä matka vei heidät hotelleista ja motelleista asuntovaunualueille. He uskottelivat aina ihmisille olevansa isä ja tytär.

Sally Hornerin pelastuminen ja sen jälkeinen tragedia

Kukaan ei siihen mennessä ollut epäillyt asiassa piilevän mitään sen pahempaa. Kukaan ei tullut huomanneeksi sitä omistushaluista isää, joka ei juuri koskaan päästänyt tytärtään silmistään. Ainoastaan yhden naapurin huomio kiinnittyi Sallyn surulliseen ja pelokkaaseen olemukseen. Hänen onnistui puhua tytölle kahden kesken ja kysyä, oliko hän kunnossa. Sally avautui hänelle myöhemmin ja pyysi häneltä apua. Hän halusi ennen kaikkea soittaa kotiin.

Poliisi oli pian matkalaisten kintereillä. Poliisitutkimuksen ansiosta Sally Horner pystyi lopulta palaamaan kotiinsa. Kun Sally pääsi vapauteen, hän kertoi koko tarinan siitä mitä oli tapahtunut, mukaanlukien seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi joutumisesta ja kokemastaan nöyryyttämisestä ja häpeän tunteesta, sekä tuntemastaan pelosta. Frank La Salle sai 35 vuoden vankilatuomion pedofiliasta tuomarilta, joka kutsui häntä ”moraalittomaksi hylkiöksi”.

Kaikesta huolimatta surullisin asia tapahtui kaksi vuotta myöhemmin, kun Sally Horner kuoli auto-onnettomuudessa. Frank La Salle sitä vastoin kuoli 16 vuotta myöhemmin vankilassa, josta hänen väitetään lähettäneen tuoreita kukkia Sallyn haudalle joka viikko.

Sally Hornerin ja hänen äitinsä jälleennäkeminen.

Sally Horner ja Lolita kirjojen ja elokuvien aiheina

Kaikki nämä Sally Hornerin tarinasta kertovat yksityiskohdat on kerätty toimittaja Sarah Weinmanin teokseen The Real Lolita: the Kidnapping of Sally Horner and the Novel that Scandalized the World. Se perustuu hänen pitkään ja yksityiskohtaiseen selvitykseensä, jossa Sally Hornerin tapauksen ja Vladimir Nabokovin Lolita-kirjan väliset yhtäläisyydet tuodaan ilmi.

Teos pyrkii tekemään oikeutta Sally Hornerille ja kaikille niille lapsille, jotka ovat joutuneet pedofilian uhreiksi. Ne ovat sydäntäsärkeviä tarinoita lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä, joista saamme vain välähdyksenomaisen käsityksen tämän päivän uutisotsikoiden välityksellä.

Sarah Weinman ottaa teoksessaan puheeksi Vladimir Nabokovin romaanin. Meidän on syytä muistaa, että kun Nabokov sai Lolitan kirjoitustyön valmiiksi, hän ei löytänyt Yhdysvalloista julkaisijaa teokselleen. Tämä johtui siitä, että kirja oli sangen epämukavaa luettavaa.

Lopulta Nabokov löysi ranskalaisen kustantajan, joka päätti julkaista kirjan. Tämä kustantaja oli erikoistunut pornografiseen sisältöön. Myös Nabokovin romaaniin perustunut Stanley Kubikin ohjaama elokuva Lolita herätti ristiriitaisia tunteita. Esimerkiksi Hollywoodin kirkkaimpiin tähtiin lukeutunut amerikkalainen näyttelijä Cary Grant kieltäytyi elokuvan pääosasta ja Humbert Humbertin osaa esittänyt englantilainen näyttelijä James Mason katui myöhemmin suostumustaan osaan vuoden 1962 elokuvassa Lolita.

Edes Lolitan uudemmassa, Jeremy Ironsin tähdittämässä elokuvaversiossa (1997) ei koeteta välttää flirttailevan teini-ikäisen tytön esittämistä. Tämä johtuu siitä, että kirjassa vihjaillaan kaiken olleen hänen vikansa. Uusimman Lolita-kirjan kannessa ei sen sijaan ole enää viettelevän teini-ikäisen tytön kuvaa, jolla on sydämenmuotoiset punaiset aurinkolasit. Huomattavaa on, että kirjan kannessa on nuori tyttö, joka on joutunut läpitunkevan raa’an väkivallan uhriksi kuten tosielämän Sally Horner.