Ross Rosenberg ja ihmismagneettisyndrooma
Ihmismagneettisyndrooma on psykologi ja terapeutti Ross Rosenbergin luoma konsepti. Se on myös lukuisia määriä myyneen kirjan nimi. Siinä käsitellään Rosenbergin havaitsemaa todellisuutta: meillä on voimakas vetovoima ihmisiin, jotka saavat meidät kärsimään enemmin tai myöhemmin.
Tämän teorian mukaan meidän kutsuma ihmisten välinen “kemia” on pelkästään toimimatonta vetovoimaa. Tässä kemiassa on kaksi mielijohdetta: toinen on rakkaus ja toinen viha. Toisin sanoen, tunnemme vahvaa vetovoimaa ihmisiin, joiden kanssa meillä tulee lopulta olemaan ongelmia.
Se selittäisi sen, miksi niin monet meistä eivät etsi sellaisia mahtavia ihmisiä, jotka tuovat meille vakautta ja hellyyttä. Kun on kyse suhteista, olet varmasti kuullut sanonnan “vastakohdat vetävät puoleensa”. Ihmismagneettisyndrooma selittää miksi näin on.
“Luonnostaan toimimaton ‘läheisriippuvuustanssi’ vaatii kaksi vastakkaista, mutta tasapainoista osapuolta: miellyttävän, antavan läheisriippuvaisen sekä tarvitsevan, hallitsevan narsistin.”
-Ross Rosenberg-
Ihmismagneettisyndrooma toiminnassa
Kun henkilö kärsii ihmismagneettisyndroomasta, kokee hän vahvaa vetovoimaa sillä hetkellä kun hän kohtaa toisen ihmisen. Hän saa vahvan tunteen siitä, että tämä toinen henkilö on erityinen ja että heillä on ainutlaatuinen yhteys. Hänellä on myös vahva halu olla intiimissä fyysisessä kontaktissa tuon henkilön kanssa. Hän haluaa olla niin lähellä tätä kuin vain mahdollista.
Ihmiset antavat itsensä joutua tämän vahvan vetovoiman vietäväksi, he siis aloittavat erittäin intensiivisen suhteen. Heistä tuntuu siltä kuin tämä toinen henkilö olisi “heidän elämänsä rakkaus”. Tämä henkilö sopii täydellisesti heille ja tekee heistä onnellisia.
Mutta ennemmin tai myöhemmin tulee konflikteja. Se saattaa johtua mustasukkaisuudesta, eriävistä mielipiteistä, omistushaluisuudesta tai oikeastaan mistä vain. Tällöin henkilö, joka teki sinut yhtenä päivänä erittäin onnelliseksi, alkaa muuttua kärsimyksen lähteeksi. Molemmat satuttavat toisiaan syvästi ja kaivavat juoksuhautoja sodassa, johon on laitettu kaikki peliin. Jopa kaiken tämän myötä heidän on todella vaikea erota.
Narsismi ja läheisriippuvuus
Rosenbergin mukaan ihmismagneettisyndrooma tulee klassisessa muodossaan esiin kahdenlaisissa ihmisissä: läheisriippuvaisissa ja narsistisissa. Hän myös huomauttaa, että kaikkiin ihmissuhteisiin liittyy jonkinasteista läheisriippuvuutta. Todellinen ongelma on se, kun siitä tulee parisuhteen pääominaisuus ja se johtaa suureen draamaan.
Läheisriippuvuus tarkoittaa sitä, että toinen osapuoli antaa itsensä toiselle ilman mitään rajoituksia. Hän yrittää antaa parhaimman puolen itsestään, ilman suodattimia tai rajoja. Toinen osapuoli, narsisti, rakastaa sitä että hänellä on tällainen ehdoton kumppani. Hän vastaa kiintymyksen, huomion ja huolenpidon merkein. Tässä vaiheessa kaikki vaikuttaa täysin tasapainoiselta ja harmoniselta.
Mutta pian narsistinen osapuoli alkaa haluta enemmän. Vaikka toinen osapuoli antaakin hänelle kaiken itsestään, hänen kumppanistaan tuntuu kuin jotakin puuttuisi. Ajan myötä häntä ei enää tyydytä se mitä hän saa. Hän alkaa pyytää tai vaatia enemmän ja enemmän.
Läheisriippuvainen päätyy tuntemaan kuin hän ei olisi riittävän hyvä. Hänestä tuntuu, kuin toinen osapuoli ei todella tarvitsisi häntä. Se täyttää hänet epävarmuudella ja hän yrittää antaa enemmän ja enemmän, mutta lopulta hän alkaa valittaa kumppaninsa välinpitämättömyydestä.
Loputon kärsimys
Ihmismagneettisyndrooman kanssa kamppailevat ihmiset rakentavat suhteen, josta tulee ajan myötä kivulias ja tukahduttava. Mutta hänen vetovoimansa toista osapuolta kohtaan ei katoa. Toisinaan siitä tulee jopa vahvempi johtuen kaikesta molemminpuolisesta vahingosta, jota osapuolet tekevät toisilleen.
Jostakin syystä läheisriippuvainen haluaa jatkaa hallinnan alaisena olemista. Narsistisella osapuolella tulee olemaan epätoivoinen tarve “ihailevaan seuraajaansa”. Se estää heitä päättämästä parisuhdetta, joka todellisuudessa vain satuttaa heitä molempia. Joten loppujen lopuksi he pysyvät epätasapainoisessa suhteessa.
Tämän prosessin vaiheet eivät eroa paljonkaan riippuvuudesta. Aluksi kaikki tuntuu mahtavalta ja euforiselta. Jotkut ihmiset kutsuvat tätä “onnellisuudeksi”. Vaikka miellyttävä tunne alkaa kadota ajan kuluessa ja kärsimys ottaa sen paikan, eivät nämä ihmiset suostu hyväksymään, että alun onnellisuus on ohi. He etsivät pakonomaisesti tuota mahtavaa tunnetta.
Psykologisesta näkökulmasta läheisriippuvainen ja narsistinen osapuoli ovat täysiä vastakohtia. Se on juurikin syy siihen miksi he täydentävät toisiaan. Kuulet tällaisten ihmisten sanovan kaiken aikaa asioita kuten “hän on minun parempi puoliskoni”. Se on oikeastaan totta tässä tapauksessa, tosin kyseessä on ennemminkin neuroosi kuin mikään muu.
Ihmismagneettisyndrooma kertoo siitä, miksi “rakastamme” ihmistä, joka saa meidät kärsimään. Se selittää sen, että kun näin tapahtuu, on kyse ennemminkin henkilökohtaisesta neuroosista, joka muuttuu vahvemmaksi parisuhteessa, kuin aidosta, myrskyisästä, vahvasta rakkaudesta.