Rentoutumisen psyykkiset edut

Ajoittain saat tarpeeksesi kaikesta. Haluat mennä kotiin ja lukea hyvän kirjan, ottaa vaahtokylvyn, tai lähteä drinkille ystävien kanssa. Tämä kaikki tähtää rentoutumiseen ja irrottautumiseen. Kun olet rauhallisempi, vapautat itsesi huolista ja alat voimaan paremmin, eikö vain?

Nykypäivän yhteiskunta on täynnä velvoitteita ja tehtäviä asioita. On tarpeen ottaa aikaa rentoutumiselle. Yllä mainitut tavat ovat varsin hyödyllisiä ja sopivat loistavasti hetkelliseen irrottautumiseen. Mutta entä jos pystyisitkin rentoutumaan missä tahansa, koska tahansa? Vaikka edellä mainitut keinot ovat toimivia, ne ovat enemmänkin huvituksia rentoutumismenetelmien sijaan.

Mitä on rentoutuminen?

Aluksi, on hyvä selventää alun sanojamme… kävelylenkki, rakkaiden kanssa oleskelu, elokuvan katselu, ristisanatehtävät – yksikään näistä ei ole rentoutumismenetelmä. Ne ovat vain asioita, jotka auttavat meitä irtautumaan ongelmista ja huolenaiheista.

Tämä johtuu siitä, että kyseiset asiat auttavat meitä keskittämään huomiomme johonkin muuhun. Vaikka ne poistavat hetkellisesti ahdistuneisuutta, ne eivät rentouta meitä. Kyseiset toiminnot vaativat tiettyä aktiivisuutta, joka ei sovi yhteen rentoutumisen kanssa. Rentoutumisen tavoitteena on purkaa itsemme fyysisesti, tai toisin sanoen, antaa elimistöllemme mahdollisuus lepoon.

Kuten Herbert Benson osoitti, rentoutuminen on syvä levollinen tila, joka tuottaa muutoksia yksilön psyykkisessä ja fyysisessä kyvyssä ottaa vastaan stressiä. Tällöin stressin ja ahdistuneisuuden kaltaisten alueiden aktiivisuus vähenee. Saavuttaaksemme rentoutumisen, kehollista aktivointia on valvottava.

Miksi rentoutuminen auttaa tunteiden säätelyä?

Keho reagoi ympäristömuutoksiin tunteilla, jotta se pystyisi sopeutumaan paremmin. Tunteet ilmenevät kolmessa menetelmässä:

• Fyysinen: tämä viittaa tunteiden tuottamiin kehollisiin tunteisiin, mukaan lukien sydämen sykkeen muutoksiin, hikoiluun, raskaaseen hengitykseen, jne.
• Subjektiivinen: ajatukset ja kaikki se, mikä kulkee lävitsemme tunteiden ollessa pinnalla.
• Motorinen: ilmeet ja kehon liikkeet, tai toisin sanoen, tunteidemme mukana kulkeva käyttäytyminen.

Kaikki kolme menetelmää täydentävät toisiaan. Toisin sanoen, muutokset yhdessä aiheuttavat muutoksia myös toisissa – ja näin tunteidemme säätely tapahtuu. Fyysisen järjestelmän sammuttaminen aiheuttaisi sammumisen myös motorisessa ja subjektiivisessa järjestelmässä.

Kehon aktiivisuustason nousu on hyödyllistä kohdatessamme ulkopuolelta tulevia vaatimuksia. Se auttaa meitä selviytymään vaativistakin tilanteista. Sillä voi kuitenkin olla haitallisia vaikutuksia terveyteen, mikäli aktiivisuus taso toteutuu ilman kysyntää tai se on voimakkuudeltaan liian suurta.

Rentoutuminen auttaa hallitsemaan ahdistuneisuutta. Sen on osoitettu hoitavan myös unettomuutta, seksuaalisia toimintahäiriöitä, kroonista kipua, lihasvärinää, jne. Rentoutuminen onkin tärkeä voimavara, joka auttaa hallitsemaan päivittäistä stressiä, ehkäisee sairauksia ja parantaa elämänlaatua. Jotta rentoutuminen onnistuisi, on välttämätöntä tiedostaa tilannekohtaiset tarpeet sekä aktiivisuutta tuottavat kognitiiviset (ajatukset) ja käyttäytymisnäkökohdat.

Kehon aktiivisuuden vähentämisen on osoitettu hyödyttävän subjektiivista järjestelmää. Se lisää rauhallisuuden tunteita, tyyneyttä ja hyvinvointia. Lisäksi, se voi auttaa kiinnittämään huomiota toisaalle, parantaa itsehillintää ja tunnistaa erilaisiin tunteisiin liittyviä ruumiillisia tuntemuksia. Lopputuloksena, pystyt säätelemään tunteitasi paremmin. Myös ahdistuneisuutesi on huomattavasti pienempi.

Kuinka voimme tehdä rentoutumisesta tehokkaampaa?

Saatat ajatella että hyvä on, olet vakuuttanut minut rentoutumisen eduista. Mitä teen, jos rentoutuminen on minulle kuitenkin erittäin vaikeaa? Ensinnäkin, älä menetä toivoa! Kukaan ei juossut 20 kilometriä ilman harjoittelua, eihän? Sama pätee myös rentoutumisessa.

On tarpeen harjoitella, harjoitella ja harjoitella päivittäin. Harjoittelu on ratkaisevin tekijä rentoutumisessa, mutta se ei suinkaan ole ainoa. On muitakin asioita, jotka on hyvä pitää mielessä. Totuus on, ettei mielen totaalinen tyhjentäminen ole mahdollista. Sinun tulisikin keskittää energiasi jatkuvaan ärsykkeeseen, kuten hengitykseen.

On myös välttämätöntä päästää irti ajattelematta liikaa, miten se tapahtuu. Etenkin rentoutumisen alussa on tärkeää löytää oikea aika ja paikka harjoittelulle. Vältä häiriötekijöitä ja keskeytyksiä, sekä yritä löytää mahdollisimman mukava asento.

Rentoutumisen tavoitteena on oppia käyttämään sitä ahdistusta tuottavissa tilanteissa. Esimerkiksi, jos huomaat hermoilevasi töissä, päämääränä on purkaa itsesi kaikesta ja jatkaa sitten toisen aktiviteetin parissa. Rentoutumisen tavoite ei ole nukahtaa, vaan levätä ja aktivoitua uudelleen, jotta voit suorittaa toisen tehtävän.

Jotta rentoutumisesta tulisi yleisempää, se on tehtävä asteittain. Aloita harjoittelu rauhallisessa ja hiljaisessa ympäristössä. Kun osaat sen, siirry käyttämään rentoutumista hermostuttavissa tilanteissa. Aloita niistä, jotka aiheuttavat ainoastaan pientä ahdistuneisuutta ja siirry sitten suurempiin.

Kuten näet, rentoutuminen on kyky, joka voidaan hankkia ja harjoittaa. Kerran sen opittuasi voit käyttää sitä ahdistavissa tilanteissa. Näin sinulla on voimavara, joka edistää rauhaa ja auttaa kohtaamaan epämiellyttäviä tilanteita, joita muuten välttelisit. Aloita harjoittelu jo tänään!