REM-uni: tärkein univaihe
Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Sergio De Dios González
REM-uni muodostaa noin 50 % erittäin nuorten lasten uniajasta. Se kuitenkin vähenee huomattavasti vanhetessamme.
REM-uni alkaa 90 minuuttia nukahtamisen jälkeen. Hengität nopeammin, silmäsi tekevät satunnaisia ja nopeita liikkeitä ja painajaisista on tapana tulla eläväisempiä. Kiintoisaa on se, että tämän vaiheen aikana aivot osoittavat samanlaista aktiivisuustasoa kuin hereillä ollessaan. Miksi? Koska aivot ovat aikeissa suorittaa yhden tärkeimmistä tehtävistään.
Tämä univaihe havaittiin yli 50 sitten. REM-uni (Rapid Eye Movement eli “nopea silmien liike”) on yhä erittäin mysteerinen. Tieteilijät tietävät esimerkiksi, että aivot muodostavat tämän univaiheen aikana uusia pitkäaikaisia muistoja.
Tiedämme myös sen, että REM-vaiheen aikana aivot hylkäävät kaiken epäolennaisena pitämänsä ja säilyttää vain tärkeän tiedon. Tämän prosessin avulla aivot muodostavat osan siitä keitä olemme, auttavat oppimisprosessin kanssa, sisällyttävät kokemuksia sekä luovat meidän kypsyyden, kognitiivisen, aistillisen ja tunteellisen kehityksen perustan.
Asiantuntijat eivät kuitenkaan tiedä esimerkiksi sitä, mikä meidän aivojamme yhtäkkiä ohjaa astumaan ihmeelliseen REM-vaiheeseen. Monet tutkimukset, kuten Nature -lehdessä julkaistu neurologi Jon Lun ja David Shermanin suorittama tutkimus, kertovat aivorungossa sijaitsevasta “kytkimestä”.
Sitä voidaan kuvailla erityisinä neuroneina, jotka sallivat meidän “astua sisään” elävämpien unien tilaan, jossa ihmiset voivat alkaa kävellä unissaan ja aivomme järjestävät uudelleen kaikki ne muistot, joita se on koodannut koko päivän ajan.
“Sellaisia asioita kuten unelmia tehdään.”
-William Shakespeare-
REM-vaihe ja unen perusta
Kun Sherlock Holmes kertoi tohtori Watsonille, että paras lääke kaikkiin ongelmiin on nukkuminen, ei hän ollut väärässä. Kun kehomme lepää, palautamme takaisin energiamme ja terveytemme. Hyvät yöunet ovat ihanteellinen tapa vähentää stressiä, nähdä elämä toisenlaisesta näkökulmasta ja ajatella selkeämmin.
Nukkuminen on biologinen välttämättömyys. On tärkeää, että aivot ottavat vallan REM-unen aikana. Itse asiassa tiedämme, että suurimmalla osalla meistä on 4-9 unisykliä ja jokainen niistä jakautuu viiteen vaiheeseen. Muutamat viimeiset syklit ovat REM-unen reviiriä, jossa näemme outoja unia ja aivomme suorittavat joitakin tärkeitä tehtäviä.
Vastasyntyneet lapset viettävät suurimman osan ajastaan REM-unessa. Se auttaa heitä yhdistämään kokemuksiaan paremmin kaikista tärkeimmän kehitysvaiheensa aikana. Yli 6-vuotiaiden lasten kohdalla tämä vaihe kuitenkin vähenee huomattavasti ja kestää saman verran kuin aikuisen REM-uni.
Lisäksi, aivan kuten tieteilijät Una de Karni ja BS Rubenstein selittivät Science -lehdessä julkaistussa tutkimuksessaan, REM-vaihe on havainto- ja keskittymiskykymme avaintekijä ja se reagoi ärsykkeisiin ja oppii ympäristöstä jotta voisimme selviytyä.
Niin ikään kaikki nisäkkäät ja linnut astuvat REM-uneen. Mutta näin ei kuitenkaan tapahdu kalojen, liskojen ja kilpikonnien kohdalla.
Mitä aivoissa ja kehossa tapahtuu REM-unen aikana?
Tämä vaihe tunnetaan myös paradoksaalisena unena (PS) johtuen aivokäyrän ominaispiirteistä, joita tämän syklin aikana esiintyy: epäsynkronoitua, nopeaa ja matalajännitteistä.
Asiantuntijoiden mukaan tätä univaihetta säätelevä aivojen alue on aivorunko. Aivokuori ja talaamiset neuronit depolarisoituvat enemmän ja aivojen välittäjäainetta, asetyylikoliinia, ilmestyy runsain mitoin. Kun pääsemme REM-vaiheeseen, koemme yleensä seuraavia oireita:
- Nopeampaa hengitystä
- Silmien liikettä
- Lihaskipua
- Seksuaalista kiihottumista
- Eläviä unia
Jotta voisimme ymmärtää REM-unen toimintaa paremmin, katsotaan mitä muut unisyklin vaiheet ovat.
Vaihe 1
Tämän vaiheen aikana on erittäin yleistä herätä tai tuntea kuin putoaisit. Lihasten kiinteys alkaa heiketä ja alfa- ja theta-aallot ottavat vallan.
Vaihe 2
Keho valmistautuu syvään uneen ja sydämen syke sekä kehon lämpötila alkavat laskea. Tässä kohtaa keho alkaa valmistautua tärkeimpään univaiheeseen.
Vaiheet 3 ja 4
Nämä ovat syvän unen vaiheita. Pääosin delta-aaltoja ja unihäiriöitä voi esiintyä, kuten painajaisia ja unissakävelyä.
Näiden NREM-aiheiden aikana keho “korjaa” itsensä, kudokset syntyvät uudelleen, hyödyttömät solut poistetaan ja immuunijärjestelmä hankkiutuu eroon kaikesta tarpeettomasta. Lasten kohdalla keho kasvaa ja kehittyy tämän vaiheen aikana.
REM-uni
Noin 90-100 minuutin nukkumisen jälkeen vaivumme vihdoin REM-uneen. Aivokäyrät ovat aktiivisia, aivan kuin olisimme hereillä. Unemme käyvät enemmän järkeen ja kehomme menettää lihasten kiinteyden. Theta-aaltoja esiintyy ja aivot alkavat sisällyttämään päivän aikana keräämiänsä kokemuksia pitkäaikaiseen muistiin.
Tämä sykli toistuu 4-5 kertaa yön aikana. Jokaisessa syklissä REM-vaihe kestää pidempään aina 10 minuutista alkaen tuntiin asti (kahteen tuntiin jos olet alle 30-vuotias ja puoleen tuntiin jos yli 65-vuotias).
Energian palauttamisen avaintekijänä ei ole vain hyvän nukkumishygienian ylläpitäminen. Hyvien yöunien saaminen REM-unen saavuttamiseksi on salaisuus kognitiivisista prosesseista, muistista, keskittymisestä, havaitsemisesta ja ärsykkeisiin tehokkaammin reagoimisesta huolehtimiseen.
Shakespeare sanoi kerran, että ihminen joka ei ruoki unelmiaan, vanhenee nopeammin. Haluamme lisätä siihen, että ihminen joka ei nuku, ei myöskään unelmoi, ja ihmiset joilla ei ole unelmia, elävät elämää joka ei ole elämisen arvoista.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Siegel, J. M. (2001, November 2). The REM sleep-memory consolidation hypothesis. Science. https://doi.org/10.1126/science.1063049
- Lu, J., Sherman, D., Devor, M., & Saper, C. B. (2006). A putative flip-flop switch for control of REM sleep. Nature, 441(7093), 589–594. https://doi.org/10.1038/nature04767
- McCarley, R.W. (2007). Neurobiology of REM and NREM sleep. Sleep Med, 8.
- Karni, A., Tanne, D., Rubenstein, BS, Askenasy, JJM, y Sagi, D. (1994). Dependencia del sueño REM de la mejora durante la noche de una habilidad de percepción. Science , 265 (5172), 679–682. https://doi.org/10.1126/science.8036518
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.