Reggaeton aiheuttaa enemmän aivotoimintaa kuin klassinen musiikki
Tuoreen tutkimuksen mukaan reggaeton saa aikaan enemmän aivotoimintaa kuin klassinen musiikki. Perinteisesti on ajateltu, että klassinen musiikki on tärkein aivostimulaation äänilähde ihmiselle syntymästä lähtien, tai jopa jo kohdusta lähtien.
Erilaisia argumentteja on esitetty sen kiistanalaisen ajatuksen suhteen, että klassinen musiikki on parasta syntymättömälle lapselle rytmin, tyylin ja kulttuurin suhteen. Kuitenkin yllättäen ilmestyi tutkimus, joka todella vahvisti, että urbaanit rytmit stimuloivat paljon enemmän kuin mitä aiemmin uskottiin. Lisäksi ne saavat aikaan aivotoimintaa, joka ylittää muiden musiikkityyppien aiheuttavan stimulaation.
Tuntuu hullulta, että Mozartin ja Bachin luomukset voitaisiin korvata reggaetonilla. Kanariansaarilla toimivan tiedemiesryhmän tekemä väitöskirja kuitenkin viittaa tähän.
Lisääntynyt aivotoiminta
Neurokirurgi Jesús Martín-Fernández teki kollegoidensa ja asiantuntijoiden kanssa tutkimuksen selvittääkseen, kuinka aivot reagoivat erilaisiin musiikkityyleihin. Tämä mainittiin haastattelussa, jonka lähetti RTVE:n radio-ohjelma Longitud de Onda.
Folk-, elektroninen, klassinen musiikki ja reggaeton olivat tärkeimpiä genrejä, joita Martín-Fernández ja hänen tutkijansa valitsivat arvioon. He tutkivat 28 ihmisen ryhmän aivoreaktioita. Ryhmän keski-ikä oli 27 vuotta, eikä osallistujilla ollut musiikillista koulutusta. Espanjalaiset neurologit valitsivat sävellyksiä ilman kielellistä sisältöä. Tämä tarkoitti, että vain instrumenttien äänet olivat prosessissa.
Testissä monet aivoalueet aktivoituivat. Tässä tutkimuksessa tutkijat keskittyivät kuitenkin vain liikkeeseen liittyviin reaktioihin. Ryhmän havainnot selittivät sen, miksi reggaeton on kaupallistettu massiivisella tavalla 2000-luvulla.
“Se tuottaa erittäin intensiivisen aktivaation tyvitumakkeessa ja capsula internassa (sisäkotelossa), missä hermosyyt kulkevat, ja tämä on tietoisen liikkeen polku.”
-Jesús Martín-Fernández-
Tämän Teneriffan Nuestra Señora de la Candelaria -yliopistosairaalan neurokirurgin suorittama väitöskirja osoitti, että huolimatta siitä, että kaikki tutkimukseen osallistuneet pysyivät paikallaan kuunnellessaan musiikkia, heidän aivonsa aktivoituivat reggaetonia kuunnellessa ikään kuin he olisivat liikkuneet.
Syitä lisääntyneeseen aivotoimintaan reggaetonia kuunneltaessa
Vaikka tutkimustyö on vasta alkuvaiheessa ja monia näkökohtia on vielä arvioitavaa, neurologien ryhmä ehdotti useita syitä löydöksilleen. On kuitenkin huomattava, että tämä on vasta ensimmäinen tutkimus, joka osoittaa, kuinka reggaeton aktivoi aivot.
Nämä ovat hypoteeseja, jotka antaisivat syyn aivoreaktioihin reggaetonia kuunneltaessa:
- “Jos rytminen solu on niin tunnistava ja pitkäjänteinen, aivot aktivoituvat automaattisesti ikään kuin aikoisimme liikkua. Se näyttää aika primitiiviseltä.”
- “Jatkuva ärsyke laukaisee hapenvirtauksen tarpeen näillä alueilla, koska aivot valmistautuvat ikään kuin ne aikoisivat liikkua, tai koska aivot yrittävät ennakoida seuraavaa rytmiä.”
Reggaeton: suurin piriste
Selvästikin keskustelu eri ihmisten, sukupolvien ja musiikkitieteilijöiden välillä on vasta alkamassa. Tämän tutkimuksen myötä ainoa asia, joka on toistaiseksi jäänyt selväksi on se, että reggaeton tekee meistä aktiivisempia muihin rytmeihin verrattuna.
Jopa elektroninen musiikki pystyy aktivoimaan joitain motorisia alueita aivoissamme. Ainakin tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että mikään ei ylitä sitä stimulaatiota, joka saadaan aikaan tämän karibialaisten soundien ja reggaen sekoituksesta.
Tämän musiikkityylin kuuntelulla on selvästi monia etuja. Siitä huolimatta kannattaa muistaa, että liikkuminen ja mihin tahansa genreen tarttuminen hyödyttää myös kehon ja mielen terveyttä.
Lopuksi, ei taida olla liioittelua jos sanomme, että reggaeton houkuttelee tanssimaan. Vaikuttaa siltä, että tärkein syy siihen, miksi tämä rytmi tunkeutuu koko kehoon ja päähän, johtuu sen toistosta uudelleen ja uudelleen, sekä musiikin ennustettavuudesta. Näyttää siltä, että klassiseen musiikkiin verrattuna reggaeton genrenä ja sen vaikutukset aivoihin ovat lisätutkimuksen arvoisia.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Dale, J., Hyatt, J. & Hollerman, J. (2007). The Neuroscience of Dance and the Dance of Neuroscience: Defining a Path of Inquiry. Journal of Aesthetic Education, 41(3), 89-110.
http://www.jstor.org/stable/25160240 - Longitud de Onda. (2021). Jesús Martín-Fernández ‘El reggaetón nos mueve más que la clásica. Recuperado el 7 de agosto de 2021 en: https://www.rtve.es/play/audios/longitud-de-onda/entrevista-martinez-fernandez-onda/5781348/
- Martín-Fernández, J., Burunat, I., Modrono, C., González-Mora, J. L. & Plata-Bello, J. (2021). Music style not only modulates the auditory cortex, but also motor related areas. Neuroscience, 457, 88-102. Recuperado de: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/33465413/
- Ordonez, E. Sánchez, J. Sánchez, M. Romero, C. y Bernal, J. (2011). Análisis del Efecto Mozart en el desarrollo intelectual de las personas adultas y niños. Ingenius, (5), 45-54. Recuperado de: https://revistas.ups.edu.ec/index.php/ingenius/article/view/5.2011.03
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.