Psykoaktiivisiin lääkkeisiin yhdistetty painonnousu

Psykoaktiivisiin lääkkeisiin yhdistetty painonnousu on yksi niistä sivuvaikutuksista, jotka huolettavat potilaita eniten. Aihe on siis herkkä ja sille pitäisi antaa erityistä huomiota. Muutokset painossa ovat erilaisia eri potilailla ja hoitotyypistä riippuen, joten yleisen kriteerin luominen ja aiheen yleiseen tietouteen tuominen on vaikeaa.

Monet ahdistukseen, masennukseen, kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, skitsofreniaan ja epilepsiaan käytetyt lääkkeet voivat aiheuttaa painonnousua tai -laskua.

Tutkimukset osoittavat, että potilaat keskeyttävät paljon todennäköisemmin painonnousua aiheuttavan hoidon kuin sitä aiheuttamattoman. Tällaisissa tapauksissa on tärkeää auttaa potilasta välttämään painonnousua terveellisen ruokavalion ja riittävän liikunnan yhdistelmällä.

Toisinaan terveysalan ammattilaiset voivat muokata hoidon annostusta tai annostusaikataulua välttääkseen potilaan painonnousua ja sen komplikaatioita. Painonnousun sivuvaikutukset voivat olla vakavat, joten on tärkeää ottaa huomioon potilaan huolet.

Monilla lääkkeillä on sitten taas päinvastainen vaikutus. Vaikka merkittävä painonpudotus on myös ongelma, on potilaiden taipumus hyväksyä se paremmin sivuvaikutuksena.

Painonnousu ja masennuslääkkeet

Masennuslääkkeet yhdistetään usein painonnousuun ja tämä pitää paikkansa. Painonnousu on yksi useimpien masennuslääkkeiden mahdollisista sivuvaikutuksista. Jotkut masennuksen hoitoon käytetyt lääkkeet aiheuttavat kuitenkin painonnousua todennäköisemmin kuin muut. Niitä ovat esimerkiksi:

• Jotkin trisykliset masennuslääkkeet (TCA), kuten amitriptyliini, imipramiini ja doksepiini.
• Tietyt MAO-estäjät, kuten feneltsiini.
• Jotkin SSRI-lääkkeet (selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät), kuten paroksetiini.
• Mirtatsapiini, epätyypillinen masennuslääke.

On tärkeää pitää mielessä, että masennuslääkkeet eivät ole aina painonnousun suora aiheuttaja. Monet tekijät voivat olla osallisena tätä ongelmaa minkä tahansa masennuksen hoidon yhteydessä.

Joissakin tapauksissa masennus itsessään aiheuttaa painonnousua, koska potilas on epäaktiivinen, liikkuu vähän tai hänellä on ongelmia tunnesyömisen kanssa. Joissakin tapauksissa taas lääkkeet aiheuttavat painonnousua epäsuorasti. Masennuslääkkeiden käyttäminen nimittäin parantaa potilaan mielialaa, mikä puolestaan lisää ruokahalua ja johtaa painonnousuun.

On siis selvää, että painonnousu on joidenkin masennuslääkkeiden sivuvaikutus. On kuitenkin tärkeää tietää, että lääkkeet eivät ole aina suoraan vastuussa painonnoususta. Keskustele lääkärin kanssa, ennen kuin teet mitään päätöksiä lääkityksen suhteen.

Painonnousu ja psykoosilääkkeet

Painonnousu ja metaboliset muutokset ovat huolestuttavimpia sivuvaikutuksia psykoosilääkkeitä käyttäville potilaille. Tämä on tärkeää, sillä kuten mainitsimme aikaisemmin, potilaat ottavat epätodennäköisemmin lääkkeitä määrätyllä tavalla, mikäli he uskovat sen aiheuttavan painonnousua.

Klassisten psykoosilääkkeiden on taipumus aiheuttaa suurempaa painonnousua. Muut psykoosilääkkeet, kuten klotsapiini, olantsapiini, ketiapiini, risperidoni ja tsiprasidoni, saattavat myös aiheuttaa merkittävää painonnousua. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitoon käytetyt lääkkeet, kuten litium, karbamatsepiini ja valproiinihappo, aiheuttavat myös yleensä painonnousua.

Skitsofrenia liittyy myös suoraan metabolisiin muutoksiin. Psykoottisista sairauksista kärsivät potilaat tulevat esimerkiksi todennäköisemmin ylipainoisiksi.

Johtui se sitten hoitona ottamistasi lääkkeistä tai itse sairaudesta, voit taistella painonnousua vastaan elämäntapamuutoksilla. Liikunta ja ruokavalio ovat tärkeimpiä ja tehokkaimpia tapoja. Toisinaan potilas tarvitsee kuitenkin muita lääkkeitä avuksi painon pudottamiseksi.

Yhteenveto

Psykoaktiivisiin lääkkeisiin yhdistetty painonnousu tulee hoidon sivuvaikutuksena. Potilaat voivat kuitenkin vähentää tai välttyä ongelmalta kokonaan elämäntapamuutosten ja pätevän ammattilaisen avulla. Jos kärsit paino-ongelmista, älä epäröi kääntyä lääkärin puoleen.

Annetun lääkityksen noudattaminen on äärimmäisen tärkeää uusiutumisen ehkäisemiseksi, varsinkin sairauksissa, joissa turvaudutaan psykoaktiivisiin lääkkeisiin. Hoidon muokkaaminen on aina parempi vaihtoehto kuin sen lopettaminen kokonaan.