Parisuhteet: kunnes uupumus meidät erottaa

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Sergio De Dios González

Kirjoittanut Sara Clemente

Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

Kun aloitamme parisuhteen, aluksi tunnemme tietysti toivoa ja iloa. Jos kaikki menee hyvin ja haluamme tehdä pitkäkestoisen sitoumuksen, saatamme muuttaa kumppanimme kanssa yhteen tai mennä naimisiin. Mitä monet eivät tiedä on se, että uupumus voi johtaa kuuluisaan lauseeseen: ’’kunnes kuolema teidät erottaa.’’

Joskus on vaikeaa selittää, kuinka voimme mennä nollasta sataan vain muutamassa kuukaudessa tai vuodessa. Mitä oikeastaan tapahtuu parisuhteessa, joka saa meidät siihen pisteeseen ettemme voi sietää kumppanimme oikkuja ja vikoja? Onko syy tähän yhdessä eläminen? Yksityisyyden puute? Laskussa oleva intohimo?

Kuinka asiat muuttuvat intohimosta uupumukseen?

Pettymys on yksi niistä syistä, miksi uupumus korvaa intohimon. Kun pari on juuri alkanut elämään yhdessä, käy järkeen että kaikki on täynnä jännitystä ja onnellisuutta. Mutta meidän on muistettava, että tulemme lopulta näkemään tämän toisenkin puolen.

Kun on kyse kotitöiden ja kulujen jakamisesta, on tavallista että syntyy pienimuotoisia riitoja. Me haluaisimme selvittää ne sopuisasti. Mutta on mahdollista, että se miten me näemme tässä vaiheessa kumppanimme saa meidät pettymään. Ehkä tietyt asenteet ja käytökset, joista emme aikaisemmin olleet tietoisia, yllättävät meidät täysin.

Toinen syy on välinpitämättömyys. Tämä on pitkitetyn ja epäsuotuisan rinnakkaiselon hedelmä. Meille saattaa alkaa kehittyä apatian, inhon tai torjunnan tunteita toista henkilöä kohtaan. Silloin kaikki hänen tekemänsä asiat vaikuttavat riidan alulta, vääryydeltä joka heidän on muutettava.

Riitelemme merkityksettömistä asioista, emmekä anna lainkaan tilaa virheille. Kunnes saapuu se päivä, jolloin emme kirjaimellisesti ’’välitä enää.’’ Luovumme itsestämme ja elämme onnettomasti pysähtyneessä tilassa.

Varokaamme uupumusta ja rutiinia

Päivittäinen rutiini, innokkuuden ja spontaanisuuden puute, yllätysten ja hauskuuden poissaolo, hauraat perusteet, yhteisten harrastusten puute… Uupumuksella on monia syitä. Mutta todellinen uupumuksen syy parisuhteissa johtuu parisuhteen molemmista osapuolista.

Jos olemme allapäin eikä meistä tunnu että haluaisimme mennä ulos, meidän on kerrottava se kumppanillemme. Tämä ei ehkä auta meitä saamaan lohtua, mutta sitten voimme kertoa hänelle kuinka hän voisi auttaa meitä. Jos aina seuraamme samaa rutiinia kumppanimme kanssa, se tulee lopussa johtamaan ei-toivottuun uupumukseen.

Jos esimerkiksi tavallisesti haluamme mennä elokuviin perjantaisin, meillä on kaksi tapaa kohdata tämä. Aktiviteettina, jonka avulla voimme irtaantua rutiinista ja pitää hauskaa yhdessä; tai ennustettavana velvollisuutena vailla lainkaan jännitystä. Ensimmäinen on parempi, eikö niin?

Asenteet, jotka edistävät uupumusta

Luottamuksen puute, mustasukkaisuus, epävarmuus, paremmuuden tunne, rehellisyyden puute. Meillä on tapana omaksua jotkin näistä asenteista kun olemme parisuhteessa. Ja kaikki nämä johtavat eroihin tai uupumukseen. Jos haluamme pitää yllä parisuhdettamme pitkään, meidän on tehtävä aloite ja puhuttava, ja kehitettävä kommunikaatioita.

Eräs toinen todella yleinen virhe, joka erottaa ihmiset toisistaan, on tuen puute. Usein kun meillä on ongelma ja me yritämme puhua siitä, me pysäytämme itsemme, sillä olemme varmoja siitä ettei toinen henkilö ymmärrä meitä. Ja mikä vielä pahempaa, kun me emme puhu siitä, emme tunne itseämme varmaksi ja suojatuksi, ja tunnemme ettei hän ymmärrä meitä. Välttääksemme tämän meidän on tehtävä empatiasta elämänkumppanimme.

 Viimeiseksi, ajan puute on seuraava suuri terveellisten parisuhteiden vihollinen. On tärkeää, että meillä on joka päivä aikaa puhua kumppanimme kanssa. Lämmin kosketus tai yksinkertainen katsekontakti voi täyttää hänet energialla. Stressi ja liika työnteko ovat todellisia riskitekijöitä.

Kommunikaatio on ratkaisu

Kuten voimme nähdä, terveen ja vakaan parisuhteen ylläpitäminen ei ole aina helppoa; se vaatii ponnistuksia ja tietoista osallistumista molemmilta osapuolilta. Olemme myös tekemisissä sosiaalisten stereotypioiden ja stigmojen kanssa, esimerkiksi kuinka miesten tulisi puhua tunteistaan tai kuinka naiset puhuvat tunteistaan liian paljon.

Naisilla, johtuen stereotypioista ja yhteiskunnallisista rooleista jotka heidän on omaksuttava, on tapana olla puheliaampia. Kun taas miesten on oltava suojelevaisia ja kovia, ja täten myös hiljaisempia.

Tavallisesti kommunikaation puute parisuhteissa on syy siihen, miksi ne epäonnistuvat. Jos jokin kumppanissamme vaivaa meitä – hän esimerkiksi jättää aina vaatteensa lojumaan miten sattuu tai ei koskaan vie roskia ulos – meidän on parasta kertoa hänelle. Ei riitelymielessä, vaan siinä mielessä että meidän on ilmaistava ajatuksemme.

Lisäksi menestys ei ole vain negatiivisista asioista huomauttamista ja tarvetta muuttua. Kaikkein tärkeintä on rakkaus. Siksi meidän on myöskin kommunikoitava kaikki positiiviset puolet. Älkäämme unohtako kertoa hänelle missä hän suoriutui hyvin ja mistä me pidämme.

Hiljaisuutta ei voida kuulla, mutta se täyttää kaiken. 

Antamalla kumppanimme tietää mikä meitä häiritsee, ehkä me voimme tehdä asian eteen jotain. Ja jos emme voi, emme saa ottaa sitä henkilökohtaisesti; meidän on ymmärrettävä, että kukaan ei ole täydellinen. Aivan kuin meidän kumppanillamme, myös meillä on omat oikkumme.

Ja jos päätämme olla sanomatta mitään, emme vain laiminlyö tietoa joka voisi parantaa parisuhdettamme, vaan tulemme myös yhä onnettomammaksi. Myöhemmin tulemme räjähtämään pienistäkin asioista. Hyvä kommunikaatio tarkoittaa hyvää elämää. Se mitä emme sano, ja mitä meidän kumppanimme ei tiedä, sitä ei ole olemassa.