Mistä koostuu parisuhteen päättymisestä johtuva ahdistuneisuus?

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater

Kirjoittanut Valeria Sabater

Viimeisin päivitys: 10 joulukuuta, 2021

Parisuhteen päättyminen sattuu enemmän tai vähemmän. Jotkut erot jättävät ihmiseen erilaisia jälkiseurauksia. Toiset voivat elää kokemuksen todella patologisella tavalla. Näin käy ihmisille, jotka ovat luoneet suhteensa pohjan absoluuttiselle emotionaaliselle riippuvuudelle ja joissa on yleistä kärsiä ilmiöstä, jonka tunnemme tänä päivänä eroahdistuksena.

Siitä ei ole kauaa aikaa, kun eroahdistuksesta puhuminen tarkoitti keskittymistä yksinomaan lapsuuteen. Sitä esiintyy niillä lapsilla, jotka kokevat suurta kärsimystä, kun heidät etäännytettiin huoltajistaan. Esimerkiksi sellaiset tapahtumat, kuten kouluun meneminen, vanhempien lähtö töihin tai jopa yksin nukkuminen, johtavat ahdistuneisuuden tunteeseen.

Perheissä, joissa vanhemmuus perustuu esimerkiksi lasten ylisuojelemiseen, tällaiset ilmenemismuodot nousevat usein esiin. Se pelko ja se epätoivon tunne, kun kiintymyksen kohteena olevat ihmiset eivät enää ole lähellämme, voi näkyä myös lapsuuden ja nuoruuden ulkopuolella. On monia aikuisia, jotka alkavat oireilla todella tuhoisalla tavalla silloin, kun heille tärkeä parisuhde päättyy.

Liiallinen ahdistus, pelko, psykosomaattiset oireet, uniongelmat, jatkuva huoli… Ne ovat suuren avuttomuuden tiloja, jotka vaativat hyvin erityistä psykologista lähestymistapaa. Tutustutaanpa aiheeseen seuraavaksi yksityiskohtaisemmin.

Parisuhteen päättymisestä johtuva eroahdistus: oireet, alkuperä, strategiat

Kun rakastat kumppaniasi, jopa muutaman päivän erossa oleminen hänestä sattuu. Jotkut ihmiset kuitenkin elävät näitä tilanteita huomattavasti voimakkaammin ja jopa traumaattisemmin.

Evoluutiota tutkivat psykologit ovat huomauttaneet, että pariskunnan välinen side päätyy ottamaan saman merkityksen kuin isä-lapsi/äiti-lapsi -välille rakennettu side. Itse asiassa jopa samat neurokemikaalit ovat tällöin läsnä: oksitosiini, vasopressiini, dopamiini jne.

Utahin yliopiston sosiaalipsykologi Lisa Diamond on selvittänyt tutkimuksessaan, että perhe- ja parisuhteiden välillä on monia yhtäläisyyksiä. Me ihmiset tarvitsemme tuon rakkaan hahmon läheisyyttä; otamme heidät huomioon, pidämme huolta, huolehdimme ja haluamme taata heidän hyvinvointinsa. Joskus kiintymys ei kuitenkaan enää ole terveellistä, jolloin siitä kasvaa selvä pakkomielle.

Kiintymyksestä ja henkisestä riippuvuudesta voi kasvaa niin suuri tila, että siitä alkaa syntyä hyvin ongelmallisia tilanteita emotionaalisella tasolla. Tällöin ihminen alkaa kokea parisuhteen päättymisestä johtuvaa eroahdistusta, joka on pääasiassa aivojen ohjaamaa, sillä ne käsittelevät tämän kokemuksen uhkana ja traumaattisena tapahtumana. Kortisolin tuotanto on tällöin kehossa valtavaa ja sen mukana syntyy hyvin laaja yhdistelmä erilaisia fyysisiä ja psykologisia oireita.

Parisuhteen päättymisestä johtuva eroahdistus – mitä se tarkalleen ottaen on?

Monissa tapauksissa kyseessä ei ole pelkkä ahdistuneisuuden tunne. Kun tilanne jatkuu pidemmän aikaa ja siihen liittyy useita hyvin erityisiä ominaisuuksia, voimme alkaa puhua parisuhteen päättymisestä johtuvasta eroahdistuksesta.

Tämä ilmiö kuuluu ahdistuneisuushäiriöiksi luokiteltuun ryhmään, jonka virallinen määritelmä löytyy myös yhdysvaltalaisesta mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden diagnoosijärjestelmän viidennestä versiosta eli DSM-5 –käsikirjasta (eng. Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders).

Niihin liittyviä ilmenemismuotoja ovat seuraavat:

• Kohonnut ahdistus ja stressi.
• Toistuvat yritykset ottaa yhteyttä entiseen kumppaniin ja palata yhteen.
• Kieltäytyminen hyväksymästä sitä, että suhde on päättynyt.
• Korkea emotionaalinen kärsimys ja kyvyttömyys käsitellä parisuhteen päättymisestä johtuvaa surua normaalilla tavalla.
• Nukahtamisvaikeudet.
• Kyvyttömyys palata takaisin normaalin arkeen ja siihen pisteeseen saakka, että ihminen lakkaa käymästä töissä
• Muutokset ruokahalussa (liiallinen syöminen tai ruokahaluttomuus).
• Psykosomaattiset oireet: ruoansulatuskanavan muutokset, vatsakipu, päänsärky jne.

Mistä se on peräisin?

Jotkut selviävät paremmin parisuhteen päättymisestä kuin toiset. Toisilla kestää hieman kauemmin voittaa erosta johtuva paha olo, siinä missä taas pieni osa meistä putoaa tähän patologiseen, fyysistä ja psyykkistä terveyttä heikentävään tilaan.

Näin käy niiden ihmisten osalta, jotka kärsivät parisuhteen päättymisestä johtuvasta eroahdistuksesta; niiden miesten ja naisten osalta, jotka omaavat monissa tapauksissa tälle psykologiselle häiriölle altistavia tekijöitä. Ja niitä ovat esimerkiksi seuraavat tekijät:

• Riippuvainen persoonallisuus. Toisin sanoen kyseinen ihminen perustaa kaikki suhteensa liialliseen kiintymykseen toista kohtaan. Näin ollen äärimmäisissä tapauksissa puhumme jo riippuvaisesta persoonallisuushäiriöstä, käyttäytymisestä, jolle on olennaista liiallinen huomionhakuisuus. Tämä tarve altistaa näitä ihmisiä tilanteille, joissa alistuminen on suurta.
• Joissakin tapauksissa henkilöllä voi olla myös epävakaa persoonallisuushäiriö eli rajatilapersoonallisuus. Näissä tapauksissa ihmisen suurin huolenaihe on tulla toisen hylkäämäksi, jolloin kyseinen patologinen pelko toimii ongelmien ja haittojen aiheuttajana. Epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsivä ihminen elää parisuhteen päättymisen hyvin traumaattisella tavalla.
• Toisaalta emme voi myöskään jättää huomiotta niitä ihmisiä, jotka ovat jo lapsuudesta lähtien kehittäneet ahdistuneen kiintymyksen sidettä. Näitä siteitä määrittävät levottomuus, turvattomuus, hallussapidon tarve ja pariskunnan välinen vastavuoroinen riippuvaisuus.

Miten eroahdistusta hoidetaan?

Terapeuttinen lähestymistapa parisuhteen päättymisestä johtuvan ahdistuksen hoitoon riippuu kunkin tapauksen erityisyydestä. Lähestymistapa ei toisin sanoen ole sama esimerkiksi sellaisella henkilöllä, jolla on kiintymysongelmia kuin sellaisella henkilöllä, joka kärsii epävakaasta persoonallisuushäiriöstä. Monissa tapauksissa kognitiivinen käyttäytymisterapia on kuitenkin hyvä lähestymistapa useista eri syistä:

• Se auttaa eroahdistuksesta kärsivää henkilöä hankkimaan erilaisia selviytymistaitoja ahdistuksen hallitsemiseksi.
• Se edistää parisuhteen päättymisestä johtuvan surun hallintaa.
• Se mahdollistaa eroahdistuksesta kärsivän henkilön emotionaalisten sekä ihmissuhteisiin ja itsetuntoon liittyvien taitojen kehittämisen.
• Samalla tapaa terapia tarjoaa mahdollisuuksia sellaisten näkökohtien työstämiseen, jonka avulla vältetään uusien siteiden rakentamista emotionaalisen riippuvuuden kautta.

Lopuksi, vaikka on totta, että parisuhteen päättyminen ei ole koskaan helppoa, olisi hyvä, ettemme päästäisi itseämme valumaan näihin ääripäihin. Passiivisen asenteen omaksuminen sekä surulle ja muistoille heittäytyminen ovat huonoimpia vaihtoehtoja. Lisäksi on tärkeää, että tarpeen vaatiessa emme epäröisi kääntyä asiantuntijan avun puoleen.