Parhaana olemisen taakka
Parhaana olo ei aina ole niin positiivista kuin ihmiset ajattelevat. Etevät ihmiset saattavat joutua hylkimisen, vitsien tai väärinkäytön kohteiksi. Olet varmasti kuullut esimerkkejä lapsista, jotka ovat erinomaisia oppilaita. Sen sijaan että koulumenestystä ihailtaisiin, lahjakkaat lapset saavat usein osakseen kiusaamista.
Olemme nähneet lukuisia menestyneitä ihmisiä, jotka eivät kuitenkaan ole saaneet tukea ympärillään olevilta ihmisiltä. Joskus he saattavat joutua kateuden kohteeksi, mikä epäilemättä aiheuttaa kritiikkiä ja halveksuntaa. Voi olla, että ajoittain ihmiset alkavat jopa käyttää heitä hyväkseen omat tarkoitusperät mielessään.
On monia miehiä ja naisia, jotka ovat olleet alansa parhaita, mutta samalla kamppailleet yksinäisyyden ja torjutuksi tulemisen kanssa. Miksi tätä tapahtuu? Onko asia muutettavissa?
Parhaana olo edellyttää enemmän velvoitteita
Adriana työskenteli koulutuskeskuksessa, erinomaisessa ohjelmassa hylättyjen lasten hyväksi. Hänen suorituksensa oli erinomainen, ja ensimmäisen vuoden lopussa Adriana sai varsin hämmentäviä uutisia: he aikoivat antaa hänelle 30 lasta lisää huolehdittavaksi. “Olet paras, luotamme sinuun ja kykyihisi.” Lisävastuusta huolimatta, Adriana ei saanut lisäpalkkaa tai muuta kannustusta. Palkkioksi, he ainoastaan “rangaitsivat“ häntä.
Tätä tapahtuu myös kotona. Vanhemman sisaren ollessa parempi piirtämään, vanhemmat pyytävät häntä todennäköisesti auttamaan nuorempia sisaruksia. Sama pätee myös muihin taitoihin, kuten kieliin ja matematiikkaan. Mikäli nuorempi sisarus on vastuullisempi, hän tulee luultavasti viettämään elämänsä vastaanottamalla tehtäviä, jotka vaativat muita enemmän vastuuta.
Tätä ilmenee usein myös äideissä. He työskentelevät kotona ja kodin ulkopuolella, aina valmiina antamaan kaiken tarvittavan. Virheen sattuessa, valituksia alkaa kuitenkin sadella. Heidän odotetaan tekevän kaikki täydellisesti ja ajallaan, ja palkkioksi kovasta työstä he saavat ainoastaan lisää vaatimuksia.
Parhaana olo ajaa hylkimiseen
Myös kouluissa ilmenee mielenkiintoisia tapoja kohdella ihmisiä, jotka ovat parhaita. Heidän kerrotaan olevan nörttejä, minkä oletetaan olevan hyveen sijaan puute. Jos luokan paras ei auta kaikkia luokkatovereitaan, hän hylkii heitä. Mikäli hän kuitenkin tarjoaa apuaan, luokkakaverit näkevät hänessä idiootin, jota voi käyttää hyväksi. Toisin sanoen, parhaudella ei ole uloskäyntiä.
Samaa ilmenee myös työmaailmassa. Sen, joka tietää eniten tai kykenee kaikkeen, on oltava jatkuvasti valmiudessa auttamaan toisia. Muussa tapauksessa häntä pidetään epäystävällisenä ja lopulta tilanne kärjistyy syrjintään ja eristykseen.
Tätä ei ilmene ainoastaan kaikkein älykkäämpien ja ammattitaitoisimpien joukossa. Myös vastuullisimmat ihmiset päätyvät usein tekemään kaiken työn ryhmässä tai tiimissä. Ymmärtäväisimmät ajautuvat selvittämään kaikki konfliktit tai tarjoamaan olkapäätään jokaiselle. Rohkeimman tulisi suorittaa kaikki ne tehtävät, jotka vaativat eniten urheutta, aivan kuten he olisivat täysin immuuneja sille. Ja mikäli nämä ihmiset eivät täytä odotuksia, heitä syytetään itsekkäiksi.
Onko parhauden taakasta uloskäyntiä?
Epäilemättä, parhaana olo voi joskus koitua todelliseksi taakaksi. Ylivoimaiset kyvyt, taidot ja tietämys tuovat mukanaan myös vastuuta. On totta, että monet käyttävät hyödyksi ihmisiä, jotka tietävät paljon, kykenevät kaikkeen, tai haluavat eniten.
Itse asiassa, jotkut etevyyteen taipuvaisista ihmisistä, jotka eivät koskaan kieltäydy haasteista, päätyvät kokemaan syyllisyyttä kyvyttömyydestään vastata toisten vaatimuksiin. He uskovat olevansa velvollisia korjaamaan muiden puutteita ja rajoitteita, joten he ajautuvat tuhoamaan ja polttamaan itsensä loppuun vaatimuksillaan.
Pako löytyy rajojen asettamisesta. Lahjat on tarkoitettu jaettavaksi, mutta jokainen on vastuussa kompensoidessaan tekemisestään saatua suosiota tai antamaansa apua. Toivokaamme, ettei parhaana olo aina tarkoittaisi lisävelvoitteita, vaan myös kiitosta ja hienotunteisuutta hyvin tehtyjä asioita kohtaan.