Paranna muistia näillä kahdella tavalla

Muisti on mysteerinen ja kiehtova psykologinen prosessi, joka ei lakkaa yllättämästä meitä. Kyky olla tietoinen menneisyydessä esiintyneistä esineistä, faktoista tai tilanteista on uskomaton lahja. Koska tämän tärkeän prosessin tutkimukset ovat edistyneet, ovat jotkut ehdottaneet, että muistamiseen on olemassa kaksi päätapaa.

Kiitos meidän muistamiskykymme, ihmiset pystyvät säilyttämään kokonaisvaltaisen kuvan olemassaolostaan. Menneisyyden tieto ankkuroi meidät nykyisyyteen ja kylvää tulevaisuuden siemenet. Sen lisäksi tämä menneiden tapahtumien herättämisen kyky saa meidät luomaan jatkuvan aikajanan elämällemme. Siitä syystä muistinmenetys tai muistikyvyn menettäminen voivat vaikuttaa syvästi ihmisen persoonallisuuteen.

“Muisti on mielen vartija.”

-William Shakespeare-

Muisti on myös tarpeellinen oppimisen kannalta ja se saa meidät muun muuassa yhdistämään tietämämme asiat uuteen tietoon. Oppiminen on pelkästään faktojen omaksumisen prosessoimista muistiin. Kun haluat oppia uutta tietoa, tulee näistä kahdesta muistitavasta ratkaisevia: elävät vaikutelmat ja aistihavainnot. Tutkimme tarkemmin niitä kumpaakin myöhemmin tässä artikkelissa.

Joitakin muistamisen näkökohtia

Kuten mainitsimme aikaisemmin, muisti on ratkaiseva asioiden yhdistämisprosessissa, joka saa meidät omaksumaan uusia kokemuksia. Kaikki kokemukset jättävät vaikutelman, joka voidaan tuoda takaisin mieleen, kun löydät itsesi samankaltaisesta tilanteesta joskus myöhemmin. Jos menneisyyden kokemus oli negatiivinen, sen muistaminen saa sinut toimimaan asianmukaisella tavalla.

Muisti käy läpi neljä vaihetta:

• Tallennus on prosessi, jossa havaitaan, varastoidaan ja varmistetaan, että tieto on saatavilla myöhempää käyttöä varten.
• Varastointi on muistojen tallentamista ja ylläpitämistä ajan kuluessa. Ja vaikuttaa siltä, että mielesi varastoi kaiken, vaikka se ei aina pystykään tietoisesti muistamaan sitä kaikkea.
• Muistaminen on prosessi, jossa aikaisemmin varastoidut muistot tuodaan takaisin mieleen. Tämä voi olla joko automaattinen tai tahallinen prosessi tilanteesta riippuen.
• Tunnistaminen ja paikantaminen ovat prosesseja, joissa muistojen tietyt yksityiskohdat tunnistetaan ja yhdistetään kontekstiin.

Nykyään julkaistujen tutkimusten mukaan elävät vaikutelmat ja aistihavainnot tekevät muistojen luomisesta, varastoinnista, muistamisesta, tunnistamisesta ja prosessoimisesta tehokkaampaa.

Paranna muistia näillä tavoin

Ensimmäinen tapa: elävät vaikutelmat

Siitä käydään väittelyä, kuuluuko ajatus elävistä vaikutelmista muistin vai asioiden yhdistämisen valtakuntaan. Mutta kummin vain, mielikuvan, tapahtuman tai kokemuksen elävyys tai voimakkuus on ratkaiseva tekijä sen tehokkaan muistamisen kannalta.

Elävien vaikutelmien perustana on, että mitä voimakkaampia havaitut teot tai tilanteet ovat, sitä vahvemman muiston se luo. Tässä tapauksessa vaikutelma on vaikutus, joka tietyllä tapahtumalla on yksilöön.

Esimerkiksi yllätys on hyvin elävä vaikutelma. Odottamattomaan sisältyy voimakkaita havaintoja, tunteita ja järkeilyä. Periaatteessa kaikki mitä opimme intensiivisten tai vahvojen vaikutelmien myötä, muuttuu selvemmäksi muistoksi.

Toinen tapa: aistihavainnot

Muistamisen toinen päätapa liittyy aistihavaintoihin. Niistä vahvimmat tulevat ihosta, eli kosketuksesta. Sen jälkeen tulevat haju- ja makuaisti. Kaikki nämä aistit, jotka kehittyvät jo varhaisessa iässä, ovat selviytymisen perusta.

Sen takia aistihavaintoihin liittyvät tapahtumat muistetaan muita todennäköisemmin. Kaikki mitä koskemme, maistamme tai haistamme, uppoutuu syvemmälle tietoisuuteemme. Siitä syystä elämänkokemuksista oppiminen on paljon tehokkaampaa kuin ajatuksista ja teorioista oppiminen.

Vaikka nämä eivät olekaan ainoita muistamisen näkökohtia, ovat ne kaikista tärkeimpiä. Se johtuu siitä, että molemmat prosessit tekevät muistoista syvempiä ja valmiimpia käytettäviksi, vaikka aikaa olisikin jo kulunut. Ja jos yrität oppia jotakin uutta, näiden kahden tavan sisällyttäminen voi auttaa sinua saavuttamaan tavoitteesi.