Papageno-vaikutus: vastuullinen itsemurharaportointi
Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Gorka Jiménez Pajares
Oletko koskaan miettinyt, kuinka moni nuori kuolee itsemurhaan? Esimerkiksi Yhdysvalloissa vuonna 2020 itsemurhaluku oli 14,24 jokaista 100 000:ta kohden 15–24-vuotiaiden nuorten keskuudessa. Lisäksi itsemurha tässä maassa on 12. yleisin kuolinsyy.
Viime aikoihin asti itsemurhasta puhuminen on ollut tabu. Ikään kuin ihmiset ajattelisivat, että siitä puhuminen tuo huonoa onnea. Onneksi tämä on nyt muuttumassa. Kampanjoita ja viestejä kehitetään tavoitteena lisätä tietoisuutta tästä ikävästä ongelmasta.
Nyt tarvitaan toimia. Se on meidän kaikkien asia. Olimmepa sukulaisia, ystäviä, ammattilaisia tai poliitikkoja, meidän pitäisi olla kiinnostuneita itsemurhien ehkäisysuunnitelmien toteuttamisesta, jotta voimme vähentää nykyistä määrää. Sitä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan.
“Vuonna 2020 itsemurhayrityksiä oli arviolta 1,2 miljoonaa.”
-American Society for Suicide Prevention
Median rooli
Maailman terveysjärjestö määrittelee itsemurhakäyttäytymisen teoiksi, joissa ihminen aiheuttaa vammoja itselleen, riippumatta siitä, mikä on tappava tarkoitus tai kuinka paljon tietoa motiivista on.
Jotkut ihmiset uskovat, että itsemurhat ovat lisääntymässä, koska aiheesta puhutaan niin paljon nykyään. Todellisuudessa tiedon ja sensuurin roolista on aina käyty kiivasta keskustelua. Edistääkö media siis itsemurhia vai estääkö se niitä?
Tätä on tutkittu melko paljon. Siihen liittyy kaksi ilmiötä: Werther-vaikutus ja Papageno-vaikutus.
Werther-vaikutus
Werther-vaikutus on saanut nimensä yhdestä Goethen teoksista. Kirjassa Nuoren Wertherin kärsimykset päähenkilö Werther riistää henkensä erottuaan rakastajastaan. Kun tämä kirja julkaistiin 1700-luvulla, sitä myytiin uskomattomia määriä. Mutta myös itsemurhaluvut nousivat ennennäkemättömiin lukuihin.
Siksi Werther-ilmiö viittaa itsemurhaviestien välittämiseen, joka johtaa itsemurhien “tarttumiseen”. Tuoreimmat tutkimukset (Santonja, 2022) viittaavat siihen, että tapa, jolla itsemurhasta kirjoitetaan ja puhutaan jopa kaksi kuukautta myöhemmin, vaikuttaa. Se voi jopa lisätä myöhempien itsemurhien määrää 8-18 prosentilla.
Hyvä viestintä ja Papageno-vaikutus
On olemassa erilaisia tapoja kommunikoida. Tämä on osoitettu tutkimuksessa, joka tukee Papageno-vaikutusta. Se väittää, että kun tiedotusvälineet (digitaaliset portaalit, viestintäkanavat, radio, lehdistö jne.) puhuvat itsemurhasta antaen totuudenmukaista ja laadukasta tietoa, sillä on suojeleva rooli itsensä vahingoittamisesta ajattelevalle henkilölle.
Niederkrotenthaler tunnisti Papageno-vaikutuksen ensimmäisen kerran vuonna 2010. Se on saanut nimensä Mozartin oopperan Taikahuilun päähenkilön mukaan. Siinä Papageno harkitsee itsemurhaa, mutta kolme henkilöä näyttävät hänelle muita tapoja ratkaista ongelmat, eikä hän toteuta itsemurhaa.
Terve media
Median jakama sisältö voi olla erittäin tehokas terveyden edistämisen lähde. Tutkimukset osoittavat, että on olemassa erilaisia tekniikoita, joita media voi helpottaa. Lucía Santonja (2022) esimerkiksi ehdottaa, että:
- Asiantuntijan tulee kertoa tiedot totuudenmukaisesti, kun on kyse henkilöistä, jotka ovat onnistuneet voittamaan itsemurha-ajatuksensa ja -ideansa.
- Yllä oleva tulisi toteuttaa erilaisissa viestintämuodoissa. Esimerkiksi videot, artikkelit, luennot ja verkkosivustot. Mielenterveysalan ammattilaisten on valvottava, hyväksyttävä ja tuettava näitä tietoja.
Kun nämä toimet suoritetaan toistuvasti ajan mittaan ja alan asiantuntijat hyväksyvät ne, niitä pidetään vakiintuneina, tehokkaina ja turvallisina. Tämä koskee koko väestöä.
Itsemurhien ehkäisy on jokaisen tehtävä. Viestintä on tärkeä tekijä tässä suhteessa. Huono puoli on, että se voi tuottaa haitallisia vaikutuksia. Se voi esimerkiksi saada ihmiset, jotka ovat keskellä henkilökohtaista myrskyä ja miettivät haluavatko he jatkaa elämäänsä, tekemään itsemurhan.
Onneksi tapahtuu myös päinvastoin. Jos itsemurhasta nimittäin puhutaan syvällisesti ja annetaan esimerkkejä niistä, jotka ovat voittaneet elämässään todella vaikeita aikoja, monet ihmiset eivät tee itsemurhaa. Terve, hyvä viestintä voi pelastaa ihmishenkiä.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
-
Ayuso, L. S. (2023). El efecto Papageno: una revisión de alcance. Revista Española de Enfermería de Salud Mental, (17).
-
Salvador Iglesias, P. (2022). El tratamiento mediático del suicidio en los medios españoles:¿ Efecto Werther o efecto Papageno?.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.