Paniikkiostokset koronaviruksen aikana: mitä psykologia sanoo siitä?

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater

Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

Tyhjät hyllyt. Pitkät kassajonot ja yli äyräiden vyöryvät ostoskärryt. Hermostuneisuus, kiire, katseet joista heijastuu sama huolenaihe: pelko siitä että tavarat loppuu, että jäämme ilman ruokaa, ilman wc-paperia… Paniikkiostokset koronaviruksen aikana ovat yhä yleisempi ilmiö, joka saa meidät ymmällemme ja joka samalla vahvistaa paniikin tunnetta.

Onko mitään järkeä mennä massoissa supermarkettiin, jotta pääsemme varastoimaan ruokaa ja muita tuotteita kotiin? Vai olemmeko nyt todistamassa irrationaalista käyttäytymistä? No, ensinnäkin on otettava huomioon se tosiasia, että COVID-19 -pandemian eteneminen pakottaa meidät ryhtymään poikkeuksellisiin toimenpiteisiin, joista yksi on karanteeni.

Joidenkin alueiden väestöjen vaaditaan pysymään kotona vähintään 15 päivän ajan. Tällainen tilanne pakottaa meidät tietysti varmistamaan, että kotoa löytyy tarpeeksi tiettyjä tarvikkeita ja ruokaa sekä vettä. Kaupat muistuttavat meitä muita, että toimitusvaikeuksia ei tällä hetkellä ole, hyllyjä täydennetään normaaliin tapaan eikä ole merkkejä siitä, että tämä tulisi lähipäivinä muuttumaan.

Näemme kuitenkin, että pelkoa on ilmassa. Ihmiset tekevät paniikkiostoksia joka puolella maailmaa; Uudesta Seelannista Eurooppaan, sieltä Yhdysvaltoihin ja Etelä-Amerikkaan. Tämänlainen käyttäytyminen ei kuitenkaan ole uusi ilmiö, ja sen takana on joukko konkreettisia selityksiä. Analysoidaanpa niitä.

Mistä paniikkiostokset koronaviruksen aikana johtuvat?

Abraham Maslow kertoi meille kuuluisassa tarvehierarkiassaan, että hyvinvointimme lähtökohtana, ensimmäisellä tasolla, on ruoan saatavuus ja sitä kautta selviytymisemme takaaminen. Niin se vain on. Keskellä epävarmuutta ja pelkoa, jos meillä on kotona tarvittavat resurssit selviytyäksemme, aivoissamme syntyy rauhan tunne. Se on ymmärrettävää.

Yksi tosiasia, joka on pystytty todistamaan on se, että me ihmiset emme tarvitse paljoakaan joutuaksemme paniikkitilaan. Mutta onhan meidän oltava kaukonäköisiä ja odottaa pahinta mahdollista.

Tämänlainen massareaktio aiheuttaa kuitenkin tilanteita, joita me kaikki haluamme välttää: pula tietyistä tuotteista, pitkät kassajonot ja jopa stressitilanteet ja riidat ihmisten välillä. Siksi on tarpeen ottaa huomioon eräät koronaviruksen aiheuttamien paniikkiostosten näkökohdat.

Ollaan ennakoivia – kyllä; tehdään paniikkiostoksia – ei

David Savage on käyttäytymistieteiden ja mikroekonomian professori Newcastlen yliopistossa Australiassa. Tämä asiantuntija huomauttaa meille, että meidän on kyllä osattava ennakoida ja olla kaukonäköisiä. Kahden viikon karanteeni kotona on mahdollinen, ja siihen meidän on sinällään varauduttava. Meidän on kuitenkin toimittava järkevällä ja tasapainoisella tavalla.

Mitä tarkoitamme “järkevällä ja tasapainoisella”? Esimerkiksi sitä, ettemme osta 15 WC-paperipakkausta. Se tarkoittaa sitä, ettemme osta 20 litraa käsidesiä. Tätä tapahtuu nyt monissa kaupungeissa ja maissa, ja se muodostaa irrationaalista hamstrauskäyttäytymistä, jolla on negatiivisia seurauksia. Ensimmäinen niistä on pula näistä tuotteista, ja toinen on hintojen kohoaminen.

Epäilevä mieli ja halu hallita

Steven Taylor on kliininen psykologi ja professori Brittiläisen Kolumbian yliopistossa. Yksi hänen tärkeimmistä tutkimuksistaan ​​on The Psychology of Pandemics (Pandemian psykologia). Tässä työssä hän selittää mielenkiintoisen näkökohdan, joka meidän on otettava huomioon.

Ihmismielellä on taipumus reagoida tietyllä epäluottamuksella saamiinsa tietoihin. Meillä on aina se tunne, että “meille ei nyt kerrota kaikkea”. Joskus luemme vääriä uutisia joita pidämme oikeina, toisinaan saamme ristiriitaisia ​​tietoja… Nämä tilanteet ruokkivat pelkoa, ja me tarvitsemme tiettyä hallinnan tunnetta.

Yksi tapa saavuttaa tämä hallinnan tunne on ostaminen. Tiedämme, että käsienpesu ja riittävien suojaus- ja hygieniatoimenpiteiden noudattaminen auttavat. Mutta kun tulemme kotiin ja kaapit ovat täynnä tarvitsemiamme tavaroita ja ruokia, meille syntyy tuo tunne jota niin tarvitsemme: tunne siitä, että tilanne on meillä hallinnassa.

Vaihtoehto: järkevä ostaminen kriisitilanteessa

Paniikkiostokset koronaviruksen aikana ruokkivat paniikkia, ja meidän on vältettävä tällaiseen käyttäytymiseen ajautumista. Meidän täytyy muistaa tämä, vaikka olemmekin poikkeuksellisessa tilanteessa COVID-19 -viruksen takia.

Tämä tilanne pakottaa meidät tietysti mukautumaan ja muuttamaan elämän kulkua hetkellisesti, mutta me voimme kohdata haasteen rauhallisesti, järkevästi ja älykkäästi toimien. Näin voimme tuoda itsessämme parhaat puolet esiin.

Niinpä, jos meiltä kysytään tuleeko meidän varautua ja olla ennakoivia, vastaus on kyllä; mutta järkevällä tavalla. Onko järkevää hamstrata ja jättää kauppojen hyllyt tyhjilleen?

Kaikki tietysti riippuu myös niistä ohjeista, joita saamme maamme terveysviranomaisilta ja muilta tahoilta. Jos meidän tulee jäädä kotiin karanteeniin eivätkä lapsemme mene kouluun, on päivänselvää että meidän tulee varautua ja ostaa enemmän tavaraa varastoon.

• Meidän on vältettävä paniikkia. Ahdistuksen ja pelon ohjaama käyttäytyminen pahentaa tilannetta: tuotteiden hinnat nousevat ja niitä on saatavilla niukasti.
• Jos karanteerimääräystä ei ole annettu, meidän tulee tehdä ostokset normaaliin tapaan.
• Jos terveydenhuollon asiantuntijat suosittelevat jotakin toimenpidettä, toimimme sen mukaan.
• Emme voi ennustaa tulevaisuutta, eikä meidän pidä siihen pyrkiäkään: kaupat eivät aio lopettaa hyllyjen täyttämistä. Voimme siis jatkaa ostosten tekoa normaaliin tapaan.

Lopuksi todettakoon, että jos tunnet suurta ahdistusta tai paniikin lähestymistä omalla kohdallasi, ota yhteyttä ammattilaiseen ja keskustele asiasta.

Kriisit kohdataan rauhallisesti, järkevästi ja yhteistuumin muiden ihmisten ja tahojen kanssa. Nyt meillä on hyviä uutisia: Kiina on voittamassa taistelun ja siellä on tällä hetkellä jopa 8 rokotehanketta.