Paastoaminen: henkinen harjoitus

Paastoaminen: henkinen harjoitus

Viimeisin päivitys: 10 huhtikuuta, 2017

Paastoaminen on käytäntö, jota on harjoitettu ammoisista ajoista asti lähes kaikissa kulttuureissa. Alkuun se tehtiin pyhistä syistä. Ihmiset paastosivat kollektiivisesti tiettyinä aikoina kunnianosoituksena Jumalalle tai saadakseen osakseen jonkin armon. Nykyisin tätä henkeä pidetään yllä uskonnollisissa perinteissä, kuten katolinen paasto ja muslimien ramadan.

Aikaa myöten on saatu selville, että paastoaminen voi tarjota suuria hyötyjä niin keholle kuin mielelle. Sitä lähestytään harjoituksena, joka mahdollistaa kehon tekemisen myrkyttömäksi ja tuo oman panoksensa erilaisten sairauksien parantamiseen. Samoilla tavoin paastoaminen hyödyttää mieltä ja sielua siinä mielessä, että se edellyttää oman tahdon ja kieltäymyksen asettamista käytäntöön.

Paastoaminen on vapaaehtoisen kieltäymyksen teko. Tästä syystä se vahvistaa mieltä ja kantaa oman kortensa kekoon keskittymiskyvyn lisääntymisessä. Jollain tapaa se vapauttaa mielen, niin että se voi keskittyä tietoon ja itsensä tunnistamiseen. Paasto on tahdon koe, jota ei missään tapauksessa pitäisi viedä niin pitkälle, että vahingoittaa elimistöä tai mieltä.

Paastoaminen ja pidättäytymisen voima

Vaikka meidän yhteiskuntamme asettaa paljon painoa kuluttamiselle ja hankkimiselle, luopuminen tuntuu olevan vieläkin vaikeampi asia. Jotkut aatteet vakuuttavat, että mitä enemmän ihmisellä on, sitä vähemmän hän on vapaa. Ihmisen mielen ja sydämen pitää käsitellä tätä omaisuutta, aineellista ja henkistä, ja sen sijaan että nämä toimisivat hänen hyväkseen, on hän peruuttamattomasti joutunut niiden sitomaksi.

Paastoaminen

Sanotaankin, että “rikas ei ole se jolla on eniten, vaan se joka tarvitsee vähiten.” Tämä on totta siinä määrin, että tarve asettaa meidät puutteen ja haavoittuvaisuuden näkökulmaan. Ja on selvää, että suuri osa siitä mitä me tarvitsemme vastaa ennemmin markkinavoimien ja yhteiskunnan määräyksiin kuin todelliseen puutteeseen. Joka tapauksessa me unohdamme tai sivuutamme tämän turhan usein ja tästä syystä monet meistä ovat muuttuneet “kroonisesti tarvitseviksi.”

Paastoaminen muistuttaa meitä siitä, että meillä on voima luopua, jopa jostain niin perustavanlaatuisesta kuin ruoka. Itseltämme vapaaehtoisesti ruuan kieltäminen sallii meidän astua sisään uuteen näkymään. Tämä on harjoitus, joka pakottaa meidät kääntämään katseemme itseemme, havaitsemaan suuremmalla selkeydellä kaikki merkit joita kehomme meille lähettää ja tunnistamaan meille seuraa pitäviä tunteita. He, jotka paastoavat, vakuuttavat havaintokyvyn ja herkkyyden lisääntyvän näinä pidättäytymisen aikajaksoina.

Tällaisen toiminnan tulos, kun käytäntöä harjoitetaan oikein, on todella suureksi eduksi tunnetasoiselle maailmalle. Paastoaminen johtaa paremman itsekontrollin kokemiseen ja tämä lisää itseluottamusta ja itsetuntoa. Mukana seuraa hyvinvoinnin tunne ja sietokyky turhautumista vastaan kehittyy. He jotka paastoavat, ovat yleensä hiljaisempia, itsensä hillitseviä ja itsestään tietoisia.

Paastoaminen ja terveys

Yksi tutkija, joka on selvittänyt syvemmin paastoamisen hyötyjä, on Mark Mattson, Iso-Britannian neurotieteen laboratorion johtaja. Hänen tutkimuksensa ovat tehneet mahdolliseksi päätellä, että paastoaminen on terveellinen käytäntö, joka pahamaineisuudestaan huolimatta edistää aivoista huolehtimista.

Aivot

Mattsonin mukaan paastoamisen säännöllinen harjoittaminen pidentää elinajanodotetta ja hidastaa solujen rappeutumisen nopeutta, jota ilmenee yhteydessä joihinkin tauteihin, kuten Alzheimer tai Parkinson. Se lisäksi vähentää hapettumisprosessia kaikissa kehon elimissä ja viivyttää ikään liittyvien kroonisten tautien puhkeamista.

Mutta tässä ei ole vielä kaikki. Paastoaminen parantaa lisäksi kognitiivisia kykyjä ja edistää hermosolujen kykyä luoda ja pitää yllä yhteyksiä toistensa välillä. Tämä heijastuu kohonneena kykynä oppia ja muistin kasvuna. Mattson sanoo, että paastoaminen tarjoaa hyötyjä, jotka ovat samankaltaisia kuin fyysisestä ja henkisestä harjoittelusta saadut, ja että on suositeltavaa harjoittaa sitä kerran tai kahdesti viikossa.

Lisäksi tutkijat Yhdysvaltain Utahin Intermountain Medical Centerin sydäninstituutissa ovat antaneet ymmärtää, että paastoaminen vähentää sydänsairauksien riskiä ja on vastuussa myönteisistä muutoksista kolesterolitasoissa. Tällä tavoin on selvää, että paastoaminen hyödyttää niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Joka tapauksessa meidän ei pidä unohtaa, että nämä harjoitukset tulisi suorittaa lääkärin valvonnan alla, erityisesti jos kärsii sairauksista.

Buddha


Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.