Opi kohtaamaan tunteesi

9.4.2018 en Tunteet 69 Jaetut
nainen ja hattu maassa

Tunteilla on ääni. Ne puhuvat meille ja kertovat meille mitä me tunnemmeTunteet auttavat meitä näkemään mitä me tarvitsemme minäkin hetkenä. Mutta mitä tapahtuu jos me pakenemme tunteitamme? Jos me jätämme ne huomioimatta? No, me voimme hiljentää tunteidemme äänet, mutta me emme voi hiljentää niiden tarpeita.

Me elämme kiireessä, jatkuvasti siirtyen yhdestä asiasta toiseen. Ja sitten me kuulemme jatkuvasti sanontoja kuten, ”ei hätää”, ”sinun on vain…”, ”unohda se”. Mutta kaikilla tunteilla on mukautuvia toimintoja. Eli jos me emme kuuntele niitä, me varastoimme ne, ja sitten kun niillä on tarve taas ilmaantua myöhemmin, ne tulevat esiin suuremmalla voimalla. Ja ikävä kyllä tämä tapahtuu joskus kaikkein sopimattomimmalla hetkellä.

Esimerkiksi suru kertoo meille sen, että meidän on pysähdyttävä ja oltava yksin. Siksi meitä ei huvita mennä ulos ja olla muiden ihmisten kanssa. Sen sijaan ilo rohkaisee meitä menemään ulos ja olemaan sosiaalisia. Vastenmielisyys varoittaa meitä mahdollisista vaaroista. Ja pelko taas pitää meidät valppaina ja suojelee meitä.

Jos me opimme kuinka kuunnella tunteitamme emmekä yritä paeta niitä, me kykenemme ymmärtämään mitä ne yrittävät kertoa meille. Kiinnittämällä niihin huomiota me saatamme oppia tuntemaan osan itsestämme joka on tähän asti ollut meiltä pimennossa, ja sillä on tarpeita joita me emme ole täyttäneet.

Mitä tapahtuu, jos lääkitsemme tunteitamme?

Kaikki tunteet sopivissa määrin ovat hyviä ja toimivia. Ongelma on jos niistä tulee sietämättömän äärimmäisiä tai jos ne estävät elämästäTätä tapahtuu kun me jätämme ne huomioimatta, kun me vähättelemme niitä tai kun hiivimme niiden ympärillä.

Kuten sanoimme jo aikaisemmin, tunteilla on ääni. Mitä tapahtuu kun me lääkitsemme meidän tunteitamme? Me hiljennämme tunteidemme äänet. Kun me onnistumme hiljentämään ne, meiltä jää välistä se mitä ne yrittävät kertoa meille. Jos me opimme kuuntelemaan niitä, ne tekevät työnsä ja antavat tilaa muille tunteille.

me pakenemme tunteitamme lääkkeiden avulla

Yritys paeta tunteitamme vaikuttaa kyllä niiden lääkitsemiseltä tai tukahduttamiselta, mutta sen ainoa tarkoitus on päästä niistä eroon niin nopeasti kuin mahdollista jotta voimme olla onnellisia ja tyytyväisiä, ja jotta voisimme nauttia elämästä. Tämä on kuitenkin todella vaarallista, sillä meidät on tässä tapauksessa ”pakotettu” pitämään yllä naamiota. Me naamioimme itsemme, sillä me tunnemme olomme (usein omasta toimestamme) painostetuksi näyttämään tunteita eri tavalla kuin miten me oikeasti tunnemme.

Pysähdy ja kuuntele, sulje silmäsi ja avaa sydämesi korvat. Anna itsellesi se, mitä tunteesi sinulta pyyytävät. Ehkä sinun tarvitsee olla hetki yksin jos olet surullinen tai tunteidesi musertama, tai kenties tarvitset tilaa nähdäksesi vaihtoehtosi selvästi, jotta pelko ei ottaisi sinusta otetta. Mutta me emme ikinä pääse tähän pisteeseen jos hiljennämme tunteidemme äänet anksiolyyttisillä lääkkeillä tai masennuslääkkeillä.

Ehkäistäksemme lopulta tapahtuvan räjähdyksen meidän täytyy kuunnella tunteitamme, jotta ne eivät kasvaisi vahvemmiksi ja äänekkäämmiksi. Sillä muussa tapauksessa ne saattavat muuttua ääniksi, joita me emme voi hallita ilman apua.

Opi kuuntelemaan tunteitasi äläkä pakene niitä

Harmoniassa eläminen tarkoittaa aistiemme avaamista, sillä me elämme yhteiskunnassa ja sosiaalisina olentoina me mukaudumme. Mutta enemmän kuin pelkkiä sosiaalisia olentoja, me olemme kokonaisia olentoja, joten me tarvitsemme hyvin muodostuneen, vakaan identiteetin, joka sopii ulkoiseen ympäristöömme.

nainen metsässä

Tunteet ovat osa meitä, mutta ne eivät ole ”me”. Tunteet loppujen lopuksi tulevat ja menevät, jotkut tunteet pysyvät kauemmin ja jotkut tunteet ovat kanssamme vain hetken. Oli lopputulos sitten hyvä tai huono, tunteet eivät ole ikuisia. Niiden väliaikainen luonto on osa sitä mikä tekee tunteista sen mitä ne ovat; muussa tapauksessa me puhuisimme ”tunteellisesta tilasta” emmekä tunteista.

Aina silloin tällöin olisi hyvä ajatus kysyä meiltä itseltämme, ”miltä minusta tuntuu?” ”Mikä tunne mahtaa olla kanssani juuri nyt?” Nämä pienet kysymykset auttavat meitä ymmärtämään meille tapahtuvia asioita ja myöskin yhdistämään itsemme omiin tunteisiimme.

Jos en pakene tunteitani, olen kykeneväinen luomaan tietynlaista tasapainoa voidakseni hyvin. Tämä tasapaino perustuu siihen ajatukseen, että mikään tunne ei ole vahingollinen (itsessään). Tunteet yksinkertaisesti kertovat jotain siitä, mitä sisällämme tapahtuu.

UUTISIA VERKOSSA