Onnellisuus on mielentila

20.3.2019
Nykyisessä yhteiskunnassa onnellisuus vaikuttaa olevan yleinen tavoite. Mutta niin paljon kuin pyrimmekin onnellisuuteen, se näyttää karkaavan meiltä.

On satoja kirjoja ja konferensseja, jotka väittävät omistavansa avaimet onnellisuuteen, mutta ne ovat kaikki todella epämääräisiä. Monet niistä toteavat, että onnellisuus on peräisin ulkopuoleltaHe uskovat, että onnellisuus on kuin vuoren huipulla, jonne meidän on kiivettävä. Totuus kuitenkin on, että onnellisuudessa on kyse mielentilasta.

Onnellisuus riippuu olosuhteista, ja siksi se on siis yksilöllistä. Onnellisuus on siis erilaista jokaiselle henkilölle.

Onnellisuuden etsiminen ulkopuolelta on virhe

Kaikki meidän ympärillämme oleva kehottaa meitä etsimään onnellisuutta itsemme ulkopuolelta. Jos ostamme uuden auton, olemme onnellisia. Jos löydämme uuden kumppanin, olemme onnellisia. Siksi on niin houkuttavaa tarttua mainonnan syöttiin. Tämän vaarallinen puoli on siinä, että mainonnassa puhutaan ilosta, ei onnellisuudesta.

Onnellisuus on paljon pysyvämpää, eikä se katoa niin helposti ja nopeasti kuin samppanjapullon kuplatSe on kuin kaiku, joka vastustaa tunteita. Mitä ikinä tapahtuukaan, onnellisuus pysyy sisällämme. Ehkä elämämme palasten poimiminen ja niistä oppiminen on erityinen kyky.

“Kyvyttömyys löytää onnellisuutta sisältämme, etsimme sitä epätoivoisesti ulkopuolelta, eri esineistä, kokemuksista ja oudoista tavoista ajatella ja toimia. Lyhyesti sanottuna ajaudumme vain kauemmas onnellisuudesta etsiessämme sitä sieltä, mistä se ei löydy.”

-Matthieu Ricard-

Ajatusten voima

Jos onnellisuudessa on kyse mielentilasta, sitten ajatuksemme ovat onnellisuuden päätekijöitä. Omat tunteemme tai olosuhteemme usein motivoivat ajatuksia. Ne eivät myöskään usein seuraa mitään intressiemme mukaista käsikirjoitusta. Hyvät uutiset ovat, että voimme vaikuttaa tähän käsikirjoitukseen. Meidän on vain tarkkailtava ajatuksiamme. Tätä tarkoitusta varten kannattaisi harjoittaa meditaatiota.

Tarkkailkaamme automaattisten ajatustemme suurta määrää, jota koemme päivittäin. Tunnistakaamme kuinka monet näistä ajatuksista ovat valituksia, tuomitsemista, katumusta tai itsekritiikkiä. Tästä tietoisena oleminen on todella tärkeää. Se sallii meidän löytää sellaisen osan itsestämme, jonka olemme ehkä unohtaneet, tai jonka eteen emme ole koskaan tehneet töitä.

Jos alamme näkemään virheet tai epäonnistumiset mahdollisuuksina, otamme suuria askelia kohti oivallusta siitä, että onnellisuus on mielentila. Esimerkiksi työpaikan menettäminen voisi olla se paine jota tarvitsemme työpaikan vaihtamiseen, mitä olemme halunneet tehdä jo pitkään. Avain on positiivisten ajatusten suosiminen negatiivisten sijaan.

Hyvä olo ei tarkoita, etteikö negatiivisia ajatuksia voisi tulla mieleemme ja elämäämme. Mutta onnellisena negatiivisten ajatusten on vaikeampi kasvaa. Kuten Matthieu Ricard, jota monet pitävät ”maailman onnellisimpana miehenä”, on huomauttanut, voimme ajatella merta tämän ymmärtämiseksi. Vaikka meren pinta muuttuukin aina tuulien ja aaltojen mukana, merenpohja pysyy kuitenkin aina rauhallisena

“Onnellisuudella tarkoitan syvää kukoistamisen tunnetta, joka nousee poikkeuksellisen terveestä mielestä. Tämä ei ole vain pelkkää miellyttävää tunnetta, ohikiitäviä tunteita tai mielialaa, vaan optimaalista olotilaa. Onnellisuus on myös tapa tulkita maailmaa, sillä vaikka maailmaa on vaikea muuttaa, on kuitenkin aina mahdollista muuttaa tapamme nähdä maailma.”

-Matthieu Ricard-

Onnellisuus on mielentila

Monet ihmiset ajattelevat onnellisuuden olevan hyvinvointia, kun taas muut pitävät sitä tasapainona. Se ei ole hetkellistä, vaan enemmänkin jotain pysyvää. Jotta tämä olisi mahdollista, meidän olisi löydettävä oma määritelmämme onnellisuudelle.

Aivan ensiksi meidän on päästävä irti siitä ”onnellisuudesta” jota mainostajat meille kertovat. Enemmän kuin asioiden ostamista, onnellisuudessa on kyse viisaasti valitsemisesta. Sillä loppujen lopuksi onnellisuus on mielentila.

  • Bejar, H. (2015). La identidad ensamblada: la ordenación de la felicidad. Papeles Del CEIC. International Journal on Collective Identity Research2015(2), 133. Retrieved from http://www.ehu.eus/ojs/index.php/papelesCEIC/article/view/13234
  • Cuadra, H., & Florenzano, R. (2003). El bienestar subjetivo: hacia una psicología positiva. Revista de Psicología12(1), ág-83.
  • Fernández-Berrocal, P., Extremera Pacheco, N., Goleman, D., Raga, D. G., & Mora, F. (2012). La Inteligencia Emocional y el estudio de la felicidad. Revista Interuniversitaria de Formación de Profesorado66(23,3), 9–29. https://doi.org/http://dx.doi.org/10.1016/j.energy.2015.01.034