”Sinun täytyy nähdä lasi puoliksi täynnä!” ”Sinä näet lasin aina puoliksi tyhjänä!”
Tunnemme varmasti kaikki tämän suositun ilmaisun. Tässä artikkelissa sukellamme puoliksi täyden lasin pohjalle. Ymmärtämällä tuon ilmaisun tarkoituksen pystyt motivoimaan itseäsi ja ehkä jopa muuttamaan näkökulmaasi. Kuulostaa hyvältä, eikö?
Positiivinen psykologia tähtää opiskeluun ja se selittää kuinka optimaalinen ihmiskehon toiminto yrittää rohkaista hyvinvointia epäsuotuisissa tilanteissa.
Tämä psykologian haara syntyi 1900-luvun lopulla. Martin Seligman, American Psychology Association -järjestön entinen johtaja, yhdessä muiden psykologien kanssa ovat näiden ajatusten aatteellisia luojia.
”Muuta ajatuksesi ja muuta maailmasi.”
–Norman Vincent Peale-
Muuta näkökulmaasi! Panosta puoliksi täyteen lasiin
Sinulla on voimaa, sinä olet se joka voi muuttaa käytöksesi. Kaikista tärkeintä on se, että vain sinä voit muuttaa ajatuksiasi.
Tiedostaen tämän, on joskus todella helppoa sallia itsensä tulla ensimmäisen ajatuksen viemäksi, joka mieleesi juolahtaa. Mutta hyvin usein tuo ensimmäinen ajatus on negatiivinen.
Luonnollisesti tällaisilla ajatuksilla on negatiiviset vaikutukset. Ehkä nuo ajatukset tulevat koska olet stressaantunut töissä. Tai ehkä sinulla on ongelmia kotona tai muita vaikeuksia…
Oli miten oli, jos sivuutat nuo negatiiviset ajatukset, saatat pystyä lopettamaan ne sen sijaan että annat niiden johtaa sinut kallion reunalle. Negatiiviset ajatukset synnyttävät negatiivisia ajatuksia, jos annat niiden tehdä niin.
”En mieti kaikkea sitä kurjuutta, vaan kauneutta, joka on yhä olemassa.”
–Anne Frank-
Mitä jos sen sijaan että keskitymme negatiiviseen, keskittyisimme positiiviseen? Mitä jos sen sijaan että näemme puoliksi tyhjän lasin, alkaisimme nähdä sen puoliksi täytenä? Näkemyksen ja asenteen muuttaminen saattaa olla helpompaa kuin ajattelet.
Kun tuotat ensimmäisen positiivisen ajatuksen ja hyväksyt sen oppaaksesi, tulee se johtamaan sinut uudelle polulle. Siellä löydät monia muita samankaltaisia ajatuksia. Nuo ajatukset tulevat ruokkimaan toisiaan ja pitämään toisensa elossa.
”Onnellinen ihminen ei ole ihminen joka on tietyissä olosuhteissa, vaan ennemminkin ihminen jolla on tietynlainen asenne.”
-Hugh Downs-
Punainen valo
Sulje silmäsi ja kuvittele tämä tilanne… Aina kun ajat kotiin, on sama liikennevalo punainen. Sinä jäät aina punaiseen valoon, ja vaikuttaa siltä kuin joku tekisi sen tarkoituksenaan ärsyttää sinua. Punainen valo tarkoittaa sitä, että pääset kotiin myöhemmin ja olet jo valmiiksi väsynyt päivääsi. Olet autossa aina yksin, ilman juttukaveria.
Eräänä päivänä suuntaat jälleen kotiin, tällä kertaa ystävän kanssa. Kun tulet lähemmäksi liikennevaloja, sanot ”taas punaiset valot! En ymmärrä kuinka osun tähän aina punaisten valojen aikaan!” Mutta ystäväsi hymyilee ja sanoo ”rakastan sitä, että nämä liikennevalot ovat aina punaiset!”
Olet keskittynyt vain siihen mikä on suoraan edessäsi: punaiset valot. Mutta jos vain kääntäisit päätäsi hiukan, näkisit sen mitä ystäväsi näkee: meren ja kauniin auringonlaskun.
Se on hetki, jolloin tajuat että jokainen ihminen näkee kyseisen tilanteen eri tavalla. Ihmiset keskittyvät eri asioihin ja se antaa heille täysin erilaisen näkökulman.
Jollekulle nämä liikennevalot ovat stressin, uupumuksen ja valituksen lähde. Toiselle ne ovat tilaisuus pysähtyä ja nauttia maisemista, toisen ihmisen seurasta tai ehkä jostakin hyvästä kappaleesta radiossa.
Sellainen ihminen näkee lasin puoliksi täynnä. Katso siis hieman sen ohi mikä on suoraan edessäsi. Nauti siitä missä olet ja kenen kanssa olet. Tee niin sen sijaan että mietit kuinka se saattaa vaikuttaa negatiivisesti tulevaisuuteesi.
Miksi ihminen on kuuliainen? Mihin pisteeseen asti ihminen pystyy noudattamaan käskyjä, jotka ovat hänen moraaleidensa vastaisia? Stanley Milgramin koe (1963) on saattanut vastata jo näihin kysymyksiin. Näihin kysymyksiin vastaaminen oli hänen tarkoituksensa. Tämä kokeilu on yksi psykologian historian kuuluisimmista. Se…
Kognitiivinen varaus on käsite, joka syntyi neuropsykologiassa. Se viittaa aivojen rakenteen kykyyn reagoida aivojen taitojen menetykseen tai muihin negatiivisiin muutoksiin. Toisin sanoen kognitiivinen varaus on aivojen kykyä reagoida toimivalla tavalla sairauteen, vanhuuteen tai heikkenemiseen. Tämä kyky saa aivot korvaamaan kärsityn…
Lasten oikeanlaiset sosiaaliset taidot auttavat heitä heidän ihmissuhteissaan ja vuorovaikutuksesta tulee paljon positiivisempi. Tässä artikkelissa kerromme sosiaalisen ja henkisen oppimisen ytimestä, siitä missä empatia ja itsevarmuus kohtaavat. Esitetään helppo kysymys: ”kuinka lapset oikeasti oppivat”? Kuten monet sosiaalisen psykologian tutkimukset kertovat…
Kaikkien miellyttämisellä tai sen yrittämisellä on todella kallis hinta. Yksi niistä syistä miksi yritämme miellyttää kaikkia voi olla siinä, että pelkäämme olla yksin, olimme sitten ihmisten ympäröiminä tai emme. Puhumme nyt pelosta olla yksin vaikka olisimme ihmisten kanssa. Kyseessä on yksinäisyys,…
Sillä ei ole väliä kuinka monta ihmistä tunnet, tai kuinka monta ystävää sinulla on sosiaalisessa mediassa. Se mikä on todellisuudessa tärkeää on se, mitä merkitystä sinua ympäröivillä ihmisillä on sinulle. Minkä arvoisia he ovat sinulle? Numeroilla ei ole väliä, sillä…
Auto-onnettomuudet, lentoturmat, elämää uhkaavat luonnonkatastrofit kuten hurrikaanit ja maanjäristykset, kauheat asiat kuten raiskaukset ja kidnappaukset… Kaikilla näillä asioilla on jotakin yhteistä: ne voivat muuttua pitkäkestoisiksi, lamaannuttaviksi traumoiksi niitä läpi käyville ihmisille. Mutta kuinka voimme jatkaa taas elämää trauman jälkeen? Jokaisen…