Logo image
Logo image

Onko ehdotonta rakkautta todella olemassa?

3 minuuttia
Ehdotonta rakkautta on olemassa, mutta onko se hyvä asia? Ehdot ja rajat voivat auttaa suojaamaan itsetuntoa sekä hyvinvointia kaikenlaisissa rakkaussuhteissa.
Onko ehdotonta rakkautta todella olemassa?
Valeria Sabater

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Sanotaan, että ehdoton rakkaus on puhtain ja mahtavin tunne maailmassa. Se tarkoittaa sitä, että rakastetaan odottamatta mitään vastalahjaksi, rakastetaan toista ihmistä koko olemuksella. Se tarkoittaa ihmisen rakastamista tämän omana itsenään, huolimatta siitä mitä hän sanoo tai tekee, ja huolimatta siitä onko hän kanssasi vai ei.

Herman Hesse sanoi, että ihminen joka tietää kuinka rakastaa hyvin, voittaa aina elämässä. Mitä “hyvin rakastaminen” sitten tarkalleen ottaen tarkoittaa? Voidaanko ehdotonta rakkautta pitää täydellisenä esimerkkinä hyvin rakastamisesta? Tähän kysymykseen ei juurikaan ole selkeää vastausta, mutta on joitakin ajatuksia, joita on tärkeää pohtia.

Ensinnäkin monet ihmiset ovat samaa mieltä siitä, että ehdottomalle intohimolle perustuva suhde voi olla riskialtis. Rajoitta ja ehdoitta toisiaan rakastavat ihmiset päätyvät usein ylittämään tiettyjä rajoituksia. Jos olet rajattomassa suhteessa, ovat identiteettisi ja itsetuntosi riskinalaisia.

Monet ihmiset väittävät, että vanhempien lapsiaan kohtaan tuntema rakkaus on paras esimerkki syvästä, aidosta ja ehdottomasta rakkaudesta. Se on ihana ajatus, mutta entä jos lapsesi onkin narsisti, joka vaatii sinulta enemmän kuin vain rakkautta? Entä jos hän ei kunnioita sinua ja käyttäytyy kuin tyranni?

Tunnepsykologit ajattelevat, että on tärkeää tehdä ero rakkauden välille tunteena ja alustana suhteelle. Rakastaminen on oma asiansa ja rakastamasi ihmisen kanssa asuminen toinen. Tutkitaan näitä ajatuksia hieman tarkemmin.

“Ehdotonta rakkautta on todella olemassa meissä kaikissa. Se on osa meidän syvää sisäistä olemustamme. Se ei ole niinkään aktiivinen olemassaolon tunne. Se ei ole ‘minä rakastan sinua’ tästä tai tuosta syystä, eikä ‘minä rakastan sinua, jos sinä rakastat minua’. Se on rakkautta ilman syytä, rakkautta ilman tavoitetta. Se on vain rakkaudessa olemista, rakkaudessa, joka sisältää tuolin ja huoneen ja joka läpäisee kaiken ympärillä olevan. Ajatteleva mieli häviää rakkaudessa.”

-Ram Dass-

Some figure

Ehdoton rakkaus ja ehdollistettu suhde

Onko ehdotonta rakkautta mahdollista saada? Vastaus on kyllä, mutta sinun täytyy ymmärtää sen vivahteet.

Neurotiede on oikeastaan tehnyt joitakin kiehtovia oivalluksia, jotka saattavat yllättää sinut. Usko tai älä, tutkijat väittävät, että aivot on suunniteltu rakastamaan ehdoitta.

Aivot ja ehdoton rakkaus

Montrealin yliopiston (Kanada) tohtori Mario Beauregard ja tohtori Jerome Courtemanche tekivät hyvin mielenkiintoisen tutkimuksen ehdottomasta rakkaudesta. He selvittivät, että ehdottomalla rakkaudella on sama hermomekanismi kuin addiktoivilla prosesseilla. Dopamiini, serotoniini, noradrenaliini, oksitosiini ja vasopressiini hallinnoivat palkitsemisjärjestelmää.

Ehdoton rakkaus on samankaltaista kuin romanttinen rakkaus. Siinä on sekoitus täydellistä intohimoa, omistautumista, kiintymystä ja voimakasta rakkautta. Aivot on tavallaan suunniteltu kokemaan tällaista voimakasta rakkautta. Aivojen järjellinen osa kuitenkin pakottaa sinut asettamaan rajoja.

Rakkaus on oma asiansa ja parisuhde omansa

Ei saa unohtaa sitä, että ehdoton rakkaus on loppujen lopuksi tunne. Suhteet itsessään kuuluvat toiseen kategoriaan.

Kuten luultavasti tiedätkin jo, rakkaus ei ole ainoa asia, jolla on väliä parisuhteessa. Jos et kommunikoi hyvin kumppanisi kanssa, ei sillä ole merkitystä kuinka paljon rakastatte toisianne. Jos et tunne empatiaa toista kohtaan tai kunnioita häntä, ei rakkaus riitä pitämään suhdetta yllä.

Tämä johtaa ristiriitaisiin ja usein kivuliaisiin tilanteisiin. Saatat rakastaa jotakuta hyvin paljon, mutta ymmärrät, että et pysty koskaan olemaan suhteessa hänen kanssaan.

Tunnen ehdotonta rakkautta sinua kohtaan, mutta tiedän, että minun pitäisi päästää sinut menemään

Olet nähnyt, että on mahdollista rakastaa toista ihmistä ehdoitta, ilman rajoja. Toisinaan tällainen rakkaus on kivuliasta. Toisinaan tiedät, että olet sokeasti rakastunut täysin väärään ihmiseen, joten päästät hänestä irti oman etusi vuoksi, huolimatta siitä, kuinka vaikeaa se on.

Koska päästät hänestä irti, ei se tarkoita sitä, että eteenpäin siirtyminen on helppoa. Tiedät, että sinun on parempi olla henkisesti ilman häntä, mutta tunnet yhä tuota ehdotonta rakkautta. Valitettavasti nämä tunteet saattavat pysyä, vaikka suhde päättyykin.

Some figure

Hyvin rakastaminen tarkoittaa rajoja ja ehtoja

Rajat ovat jopa terveempiä ja tärkeämpiä kuin mitä ehkä kuvittelet. Niiden hallitseminen voi olla vaikeaa joskus, mutta ne parantavat suhteita kaiken kaikkiaan ja pitävät kaikki onnellisempina.

Ehdoton rakkaus on todellista, tiedämme sen. Sinun täytyy kuitenkin veistää se varovaisesti omaan suhteeseesi sopivaksi. Sinun tulee ymmärtää, että rajat ja ehdot ovat välttämättömiä rakkaudessa. Tämä soveltuu myös lasten kasvatukseen.

Voit rakastaa lapsiasi syvästi, intohimoisesti, loputtomasti… He ansaitsevat sen! Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että lapsesi voivat toimia haluamallaan tavalla ja saada tahtonsa läpi kiukunpuuskilla ja huutamalla. Kaikki ei aina toimi parisuhteessa, kaikki ei ole perusteltua. Tullaksesi toimeen ihmisten kanssa, sinun täytyy kunnioittaa heidän asettamiaan rajoja. Rakkaus ja rajat eivät ole toisiaan poissulkevia. Jos kunnioitat rajoja, on rakkaus yhä läsnä ja valmiina tuomaan turvallisuuden ja mukavuuden tunteen.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Beauregard, M., Courtemanche, J., Paquette, V., & St-Pierre, É. ́ L. (2009). The neural basis of unconditional love. Psychiatry Research – Neuroimaging172(2), 93–98. https://doi.org/10.1016/j.pscychresns.2008.11.003

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.