Omistushalu ei ole rakkautta

17.3.2017 en Tunteet 502 Jaetut
Omistushalu

Vielä nykyäänkin monet ihmiset sekoittavat omistushalun ja tosirakkauden. Onko omistushalun esiintyminen suhteessa koskaan ollut hyvä asia? Miksi ongelmia ilmenee jos ajattelemme tällä tavalla?

Käymme tässä artikkelissa läpi suuret erot jotka ilmenevät sellaisten asioiden välillä kuin jonkin pitäminen ja jonkin omistaminen, ja mitä tekemistä sillä on tai ei ole rakkauden kanssa. Aloitetaanpa!

Rakkaus ei ole häkki eikä vapautta olla yksin. Rakkaus on vapautta lentää rinnallasi olevan ihmisen kanssa. Se on antamista olla, ilman omistamista.
Jaa

Se että sinulla on joku, ei ole omistamista

Vaikka saatamme ensin uskoa, että sillä tosiasialla että meillä on joku ja tämän henkilön omistamisella on jotain tekemistä toistensa kanssa, näiden kahden asian välillä on valtava aukko. Se että sinulla on joku ei viittaa omistamiseen millään tavalla ja tämä asia meidän täytyy todella pitää mielessä.

Se että meillä ”on” joku tarkoittaa sitä, että luotamme tuohon erityiseen ihmiseen joka on vierellämme ilman että hänen täytyy olla siinä. Tuo henkilö jota rakastamme ja haluamme mutta jonka tiedämme olevan vapaa. Hän antaa meille seuransa, rakastaa meitä ja jakaa elämänsä kanssamme, mutta tekee niin täysin vapaasti.

Suudelma

On olemassa ihmisiä jotka ajattelevat, että he omistavat toisen ihmisen vain siitä yksinkertaisesta syystä että tuo kyseinen ihminen haluaa olla heidän kanssaan. He eivät ymmärrä että ihmiset eivät ole esineitä, eikä heillä ole minkäänlaista velvollisuutta pysyä heidän rinnallaan ikuisesti. He ovat vapaita!

Omistushalu viittaa usein epävarmuuteenkoska kuten olemme sanoneet, ihmiset eivät ole esineitä. Ihmiset tulevat ja menevät, he saapuvat elämäämme ja lähtevät siitä. Huolimatta siitä tosiasiasta että luotamme heihin elämässämme, emme voi estää heitä koska he eivät ole omistuksessamme. Omistushalu ei ole rakkautta, se on epävarmuutta, pelkoa, yritystä roikkua jossain jota ei voi pidätellä.

Rakkauden sekoittaminen omistushaluun

Mistä tiedämme että sekoitamme rakkauden omistamiseen? Suurin osoitus tästä on mustasukkaisuus. Kun henkilö on liian mustasukkainen, hän haluaa omistaa kumppaninsa. Ehkä hänellä on väärä käsitys siitä mitä rakkaus on, ehkä hän ei tiedä että tämän takana on täysin epäoikeutettua pelkoa.

Jos kaivaudumme syvemmälle tähän aiheeseen, löydämme itsemme paljon vaikeammasta tilanteesta. Sellaisesta kuin hyväksikäyttö, sekä fyysisestä että psykologisesta, jota löytyy monista suhteista. Hyväksikäyttö ei ole mitään muuta kuin toinen tapa osoittaa omistamista, reviirimme merkitsemistä, voiman osoitusta.

Siksi rakkauden sekoittaminen omistamiseen ei ole vain kulunut asia mutta sellainen joka johtaa erittäin epämiellyttäviin tilanteisiin. Sellaisiin jotka tuhoavat suhteita ja ennen kaikkea ihmisiä. Miten päädymme näihin ääritilanteisiin? Miksi on niin vaikeaa yrittää olla omistamatta toisia?

Rakkaus pilvissä ja meressä

Ehkä siksi että olemme nähneet niin monia rakkaustarinoita jotka lupaavat meille onnellisia loppuja. Ehkä koska nuo “ikuisesti yhdessä” -tarinat eivät ole mitään muuta kuin pelkkiä naamioituja ja täydellisiä kuvauksia omistamisesta.

Vapaa rakkaus, täydellinen rakkaus

Montako kertaa olet aloittanut suhteen ja ollut tietoinen siitä että se saattaa loppua ennen kuin osaat odottaa? Eikö olekin totta että lupaukset ikuisesta rakkaudesta ja mielikuvat yhteisistä matkoista saavat aikaan tulvan mielessämme? Ilman että huomaamme sitä itse, altistamme itsemme kärsimykselle.

Emme tiedä miten olla kumppanin kanssa ilman tarvetta omistaa häntä, pitää hänet vain itsellämme, ilman huolta siitä että hän on kiinnostunut muista ihmisistä, alkamatta olemaan epäluuloisia ja ajattelemaan että hän saattaa jättää meidät. Mikä on meidän reaktiomme? Suuttumus, mustasukkaisuus ja selvä kamppailu tehdä selväksi että hän on meidän ja vain meidän.

Meidän täytyy avata mielemme, jättää taaksemme tuo rakkaus-omistussuhde joka on jo niin vanhentunut. Nyt me voimme nähdä tuon rakkaus-omistamisen rakkaus-pitämisenä. Tuon ihmisen, joka jakaa elämänsä kanssamme, pitämisenä, mutta jota me emme omista sillä hän on vapaa.

Uskominen että emme voi elää ilman kumppaniamme on valhe jota uskottelemme itsellemme jatkuvasti. Montako kertaa olet ajatellut niin suhteesta joka on myöhemmin päättynyt? Ehkä me jatkuvasti dramatisoimme suhteiden todellisuutta kun meidän pitäisi olla realistisempia.

Tyttö puhaltaa sinistä maalia

Me kuitenkin rakastamme uskoa onnellisiin loppuihin ja romanttisiin elokuviin jotka eivät näytä edes pientä osaa siitä mitä oikeasti tapahtuu. Miten käyttäydyt suhteissa? Onko sinun vaikeaa rakastaa ilman omistushalua? Meidän täytyy miettiä tätä ja ryhtyä muuttamaan tietoisuuttamme. Rakkauden pitäisi olla onnellisuutta ja vapautta, ei kärsimistä ja omistamista.

UUTISIA VERKOSSA