Nuorten itsemurhien ehkäisy
Näkymät ovat synkät. Tuhannet teini-ikäiset riistävät oman henkensä. Luvut eivät suinkaan ole paranemaan päin, vaan ne näyttävät aina vain synkemmiltä. Nuorten itsemurhista on tullut erittäin vakava ongelma. Aiheen tutkimukseen ja ehkäisyyn on viime vuosina budjetoitu enemmän varoja.
Voisi sanoa, että nuorten itsemurhista on tullut epidemia. Sitä pidetään yhtenä tärkeimmistä kuolinsyistä murrosiässä. Tätä vaihetta leimaavat monet muutokset biologisella, sosiaalisella ja psykologisella tasolla (Fonseca-Pedrero et al., 2022).
“Alaikäisten itsemurhien ehkäisy on edelleen vireillä oleva asia.”
-Eduardo Fonseca-Pedrero-
Nuorten itsemurhat, vakava epidemia
Epidemia voidaan päättää. Voimme ryhtyä toimiin estääksemme tämän epätoivoisen teon. Tämä on artikkelimme keskeinen viesti. Tehokkaita interventioita on saatavilla. Tutkimukset osoittavat, että ongelmaan investointi sekä henkilökohtaisella tasolla että sosiaalisella tasolla on kannattavaa.
Vaikka olemme vielä kaukana ymmärtääksemme nuorten itsemurhia ja kaikkia sen mahdollisia laukaisimia, meillä on paljon enemmän tietoa kuin muutama vuosi sitten. Esimerkiksi tiedämme nyt, että ihmiset, jotka tekevät itsemurhan, käyvät yleensä läpi tiettyjä yhteisiä vaiheita. Ensin he ajattelevat asiaa. Seuraavaksi he viestittävät siitä (uhkaamisella tai verbaalisilla ja non-verbaalisilla ilmaisuilla), suunnittelevat sen ja lopulta toteuttavat sen (Fonseca-Pedrero et al., 2020).
“Itsemurhakäyttäytyminen on osa ihmisten monimuotoisuutta. Se on monimutkainen, monitahoinen, moniulotteinen ja monisyinen ilmiö.”
-Eduardo Fonseca-Pedrero-
Arviointi on tärkeä lähtökohta
Tarkan arvioinnin tulisi olla lyhyt mutta täsmällinen alkusoitto tehokkaalle toimenpiteelle. Ammattilaisten auttamiseksi tässä tehtävässä on olemassa erilaisia kyselylomakkeita. Paras työkalu on kuitenkin henkilön haastattelu, jonka tulee olla empaattinen ja lämmin. Täydentävästi voidaan käyttää SENTIA-itseraportointimenetelmää. Se sisältää kysymyksiä, kuten (Díez et al., 2021):
- Aiotko riistää elämäsi?
- Onko sinulla koskaan käynyt mielessä ajatus riistää elämäsi?
- Oletko kertonut jollekulle, että haluat tehdä itsemurhan?
Nämä SENTIA-asteikon kysymykset ovat selkeitä ja suoria. Tämä johtuu siitä, että kun puhutaan itsemurhasta, on parempi tehdä se päättäväisesti ja suoraan kuin epämääräisillä ja hämmentävillä kysymyksillä. Siksi SENTIA-asteikko on hyvä työkalu tämän monimutkaisen ongelman arvioimiseen (Díez et al., 2021).
“Tämä asteikko mahdollistaa itsemurhakäyttäytymisen (ajatukset, suunnittelu, aikomukset, viestintä ja käyttäytyminen) arvioinnin murrosiässä.”
-Eduardo Fonseca-Pedrero-
Toimenpiteet nuorten itsemurhien ehkäisemiseksi
Maailman terveysjärjestö on julkaissut Live Life -nimellä useita suosituksia itsemurhien ehkäisemiseksi. Ne ovat empiiriseen todistusaineistoon perustuvia strategioita (Fonseca-Pedrero et al., 2022):
- Rajoittaa pääsyä itsemurhakeinoihin. Esimerkiksi lääkkeisiin.
- Olla vuorovaikutuksessa median kanssa vastuullisen itsemurharaportoinnin saamiseksi.
- Edistää nuorten sosiaalis-emotionaalisia taitoja.
- Tunnistaa ja arvioida varhain, sekä hallita ja seurata kaikkia, jotka ovat osoittaneet itsemurhakäyttäytymistä.
Kuinka nuorten itsemurhat voidaan ehkäistä
Vastaus tähän kysymykseen on monimutkainen, koska on olemassa huomattava määrä interventioita, joiden tavoitteena on ehkäistä nuorten itsemurhakäyttäytymistä (Reifels et al., 2022).
Ennaltaehkäisyä voidaan toteuttaa monissa yhteyksissä. Ne vaihtelevat perheestä koulun tai yhteisön kautta yksilöön.
“Koulut ovat ‘luonnollinen’ ja ihanteellinen paikka kehittää ja toteuttaa toimia emotionaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi ja itsemurhakäyttäytymisen ehkäisemiseksi.”
-Eduardo Fonseca-Pedrero-
AIM-SP -malli: tehokas strategia nuorten itsemurhien estämiseksi
AIM-SP -malli yhdistää erilaisia interventioita. Se alkaa arvioinnilla, jossa lääkäri kysyy selvästi ja yksiselitteisesti nuorelta, onko hänellä sillä hetkellä tai onko hänellä ollut itsemurha-ajatuksia. Kysymysten tavoitteena on tunnistaa tekijöitä ja elementtejä, joita voidaan pitää riskinä.
Interventio suoritetaan myöhemmin Stanley-Brownin turvallisuussuunnitelman (Stanley et al., 2012) perusteella. Myös muita psykoterapeuttisia interventioita voidaan integroida. Esimerkiksi dialektista käyttäytymisterapiaa (Fonseca et al., 2022).
Koko prosessin ajan ja sen päätyttyä seurantaa tehdään eri tarkoituksiin. Esimerkiksi kliinikko kiinnittää yhä enemmän huomiota riskitilanteessa olevaan nuoreen. Myös perhe ja ystävät yritetään saada mukaan ennaltaehkäisyyn.
AIM-SP -mallin lisäksi on olemassa muita interventiomenetelmiä. Esimerkiksi Youth Aware of Mental Health (YAM) -ohjelma (Carli et al., 2021). Sen tarkoituksena on ehkäistä nuorten itsemurhia.
Nuorten itsemurhat ovat julkinen aihe tänä päivänä. Nuorten kärsimyksen ja kuolleisuuden määrän vuoksi ennaltaehkäisy on välttämätöntä. Siksi on tärkeää, että kansanterveyslaitokset hyväksyvät suunnitelmia, joiden tavoitteena on vähentää lukua aina nollaan saakka.
“Nuorten itsemurhakäyttäytyminen on kansanterveysongelma sekä yleisyytensä että siihen liittyvien henkilökohtaisten, perhe-, koulutus- ja sosiaalisten terveysvaikutusten vuoksi.”
-Eduardo Fonseca-Pedrero-
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Carli, V., Iosue, M., y Wasserman, D. (2021). Universal suicide prevention in schools. En D. Wasserman (Ed.), Oxford Textbook of Suicidology and Suicide Prevention (2 ed.) (pp. 653–664). Oxford University Press.
-
Del Casal, A. D. G., Enesco, C. S., de Albéniz Iturriaga, A. P., & Pedrero, E. F. (2021). Evaluación de la conducta suicida en adolescentes: Validación de la escala SENTIA-Breve. Actas españolas de psiquiatría, 49(1), 24-34.
- Díez, A., Enesco, C., Pérez de Albéniz, A., y Fonseca-Pedrero, E. (2021). Evaluación de la conducta suicida en adolescentes: Validación de la escala SENTIA-Breve. Actas Españolas de Psiquiatría, 49(1), 24-34.
- Fonseca-Pedrero, E., y Pérez de Albéniz, A. (2020). Evaluación de la conducta suicida en adolescentes: A propósito de la escala Paykel de Suicidio. Papeles del Psicólogo, 41(2),106-115. https://doi.org/10.23923/pap.psicol2020.2928
- Fonseca-Pedrero, E., Pérez-Albéniz, A., Al-Halabí., Susana. Conducta suicida en adolescentes: creando esperanza a través de la acción. Papeles del Psicólogo (2022). https://doi.org/10.23923/pap.psicol.3000
- Gillies, D., Christou, M. A., Dixon, A. C., Featherston, O. J., Rapti, I., Garcia-Anguita, A., Villasis-Keever, M., Reebye, P., Christou, E., Al Kabir, N., y Christou, P. A. (2018). Prevalence and Characteristics of Self-Harm in Adolescents: Meta-Analyses of Community-Based Studies 1990-2015. Journal of the American Academy of Child and Adolescent Psychiatry, 57(10), 733–741. https://doi.org/10.1016/j.jaac.2018.06.018
- Organización Mundial de la Salud (2021b). LIVE LIFE: An implementation guide for suicide prevention in countries. Organización Mundial de la Salud.
- Reifels, L., Krishnamoorthy, S., Kõlves, K., y Francis, J. (2022). Implementation science in suicide prevention. Crisis, 43(1), 1–7. https://doi.org/10.1027/0227-5910/a000846