Neuvoja ja apua Alzheimerin tautia sairastavien sukulaisille
Tässä artikkelissa puhumme Alzheimerin taudista. Keskitymme sairauden eri vaiheisiin ja siihen, kuinka tunnistaa oireet, jotka osoittavat että henkilö saattaa kärsiä siitä. Lisäksi tarjoamme joitain ohjeita Alzheimerin tautia sairastavien sukulaisille.
Alzheimerin taudin vaiheet
Espanjalaisen Alzheimer-säätiön mukaan Alzheimeria sairastava elää keskimäärin 10–12 vuotta diagnoosin jälkeen.
Alzheimerin taudilla on hitaasti mutta varmasti etenevä kehitys, jossa ihmisen autonomia heikkenee vähitellen, kunnes hänestä tulee täysin riippuvainen muiden avusta.
Kun sairaus alkaa, voi ilmaantua erilaisia vaikeuksia ja epäilyksiä. Potilaan ympäristö on järjestettävä uudelleen, jotta vältetään kaikenlaiset vahingot ja helpotetaan monimutkaisten tilanteiden käsittelyä.
Alzheimerin taudin kehityksessä on periaatteessa kolme vaihetta
- Varhainen (lievä) vaihe. Tälle vaiheelle on ominaista se, että potilaat unohtavat arkipäiväiset asiat, kuten tapaamiset, sukunimet, laskujen maksamisen jne. Heillä on taipumus kokea mielialan vaihteluita ja suuttua havaitessaan virheensä. Heillä on myös taipumus vetäytyä itseensä ja tulla vähemmän sosiaalisiksi. Lisäksi he alkavat kokea viestintäongelmia. He eivät esimerkiksi löydä oikeita sanoja tai eivät pysty seuraamaan keskustelua hyvin. Yleisesti ottaen potilas voi tässä vaiheessa edelleen hyvin, jatkaa riittävästi järkeilyä ja voi jatkaa jokapäiväistä elämäänsä, työskentely mukaan lukien, ongelmitta.
- Keskivaikea (kohtalainen) vaihe. Tässä vaiheessa potilaat kärsivät voimakkaasta muistin heikkenemisestä. He unohtavat viimeaikaiset tapahtumat, ja vaikka he muistavat menneisyyden, he eivät toisinaan onnistu laittamaan tapahtumia oikeaan järjestykseen. He kysyvät kuolleista sukulaisista ja he kokevat hallusinaatioita ja pelkoja. He ovat myös yleensä aggressiivisia. He puhuvat yhä vähemmän, heillä on suppea sanavarasto ja heillä on tapana toistaa samoja lauseita. Lisäksi heillä on vaikeuksia koordinoida liikkeitään, kuten nappien kiinnittäminen ja ruokailuvälineiden pitäminen käsissä. He kaatuvat ja törmäävät huonekaluihin. Heidän jokapäiväisestä elämästään tulee yhä vaikeampaa.
- Myöhäinen (vakava) vaihe. Tässä vaiheessa potilaat ovat täysin riippuvaisia heitä hoitavista ihmisistä. He ovat menettäneet muistinsa täysin, eivätkä pysty erottamaan menneisyyttä nykyisyydestä. He eivät tunnista lapsiaan, puolisoaan tai muuta perhettään. Heidän mielialansa on äärimmäisen arvaamaton. He eivät enää juurikaan puhu. Lisäksi he eivät voi tehdä mitään, ja he viettävät suurimman osan ajasta sängyssä.
Varhainen diagnoosi
Lääkärillä käynti mahdollisimman aikaisessa vaiheessa on kriittinen askel. Tällä tavalla voidaan noudattaa asianmukaisia ohjeita potilaan autonomian menettämisestä. Myös sopiva hoito voidaan valita. Lisäksi Alzheimerin tautia sairastavien sukulaisille tulee antaa mahdollisimman paljon tietoa sekä sairauden ennusteesta, etenemisestä että tottumuksista tai suosituksista, joita heidän tulee noudattaa.
Neuvoja Alzheimerin taudista kärsivän hoitoon
- Älä muuta vanhoja rutiineja.
- Älä moiti häntä.
- Älä ota mitään, mitä hän sanoo tai tekee, henkilökohtaisesti ja väärällä tavalla. Hänen virheensä ovat sairauden seurausta.
- Älä koskaan väittele hänen kanssaan. Yritä pysyä rauhallisena.
- Kehu häntä hänen saavutuksistaan. Rohkaise ja opeta häntä, mutta älä koskaan nolaa. Auta häntä hänen itsetuntonsa kanssa. Jätä hänelle esimerkiksi pieni summa rahaa hänen itsensä hoidettavaksi ja ota hänen mukaan perheen tapaamisiin ja keskusteluihin jne.
- Anna hänen omaksua oma rytminsä.
- Näytä hänelle kiintymystä.
Huolehdi itsestäsi
Jos olet vastuussa Alzheimerin tautia sairastavasta henkilöstä, sinun on ennen kaikkea muistettava pitää huolta itsestäsi.
Nojaa siis ympärilläsi oleviin ihmisiin. Keskustele siitä, miltä sinusta tuntuu ja kuinka sairaus vaikuttaa sinuun. Ota vapaa-aikaa. Nämä toimenpiteet ovat välttämättömiä. Muista, että jos sinun on oltava potilaan tuki, sinun on oltava terve.
Tähän mennessä ei ole selkeää vastausta siihen, voidaanko Alzheimerin tautia ehkäistä vai ei. Liikunta ja ruokavalio, sosiaalisten siteiden ylläpitäminen ja psyykkinen toiminta voivat kuitenkin joissain tapauksissa auttaa ainakin viivästyttämään taudin puhkeamista ja etenemistä.